Noista vauvantapoista tuli mieleen, että ei ehkä kannattaisi toimia näin:

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Veraas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Veraas

Vieras
a) Ystävä valittaa, että väsyttää ihan törkeästi vauvan kanssa elämä. Pää meinaa hajota. Kuuntelevan osapuolen ihan tavallinen vastaus on: "Niin, sellaista se on, odota vaan kunhan se pääsee uhmaikään", päälle pieni vahingonilon väre, jota osa yrittää salailla, osa ei.

b) "Kyllä teidänkin kannattais heti perään se toinen lapsi tehdä! Siinä se menee kuule toinenkin missä yksikin lapsi". Joo-o... Ehkäpä "lasta tekevä osapuoli" tietää itse parhaiten jaksaako sitä toista lasta vaiko ei.

c) "Kunnon äiti teke sitä tätä, imettää pitkään, ei käy viihteellä kun lapsi on vasta vauva, hoitaa lapsensa itse, ei pistä vauvaa yöhoitoon" yms. Paineet on niin kovat, että herkimmät tosiaan ahdistuvat noista ja eivät sitten herkästi tee "väärin" vaikka tuntuisi, että tarvitsee omaa aikaa tms.
 
Sen nyt vielä ymmärtää jos tavalliset tallaajat sanovat noin. Mutta entäs, jos ne kaverit ja sukulaiset neuvovatkin puhumaan asiasta neuvolassa, ja sitten sieltä saa suunnilleen tollaisia vastauksia?
Ei paljoa lohduta jos neuvolan täti sanoo äidille, jonka vauva valvottaa lähes 24/7, että se on sellaista. Kai tiesit että vauvat valvottaa. Neuvolan lääkäri tutki lapsen ja sanoo että täysin terve lapsi, se on koliikkia, se menee ohi kun lapsi on 3 kk.
Kun lapsi on 3 kk ja huutaa yhä, neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri sanovat, että voihan se koliikki joskus jatkua pitempäänkin. Pitää vaan kestää!
Lopulta lapsen mummo tulee apuun ja lupaa maksaa tutkimukset yksityisellä, vauvalta löytyykin maitoallergia. Siihen neuvolan lääkäri: AI JAA.
 
  • Tykkää
Reactions: soja
Ei ehkä kukaan tapa mutta saastaa syötä monet äidit masennukseen jopa psykoottiseen tilaan, jolloin ei tiedä mitä tapahtuu.
Suomessa äidit on monesti niin järkyttävän yksin. Ja on loistavaa neuvolan henkilökuntaa mutta sitten on niitä näsäviisaita, joilla on hapan nokkeluus joka asiaan. Vastauksista kuulee, miten kirjan sivut liikkuu ja empatiaa ei näy missään. Jossain vaiheessahan terkkareidenkin koulujen sisäänotossa suosittiin, ettei ole liikaempaattinen ihminen. Jos joku asiakas vituttaa niin, ettei osaa käyttäytyä, niin eikö sitä asiakasta voisi kierrättää kollegalle. Kaikilla kun ei vaan synkkaa.
 
Voi olla ettei kukaan terve ihminen ehkä tapakaan vauvaansa, vaikka saisi mitä kommentteja. Mutta missä se terveen ja sairaan raja kulkee, kun äiti on KUOLEMAN väsynyt.
Olen aloittajan kanssa samaa mieltä siitä, että kaikki ulkopuolisten ymmärtämättömät kommentit vain pahentavat tilannetta. Tavallaan se naapurin 'hyvä äiti' joka kauhistelee vaikka toisen pulloruokintaa, voi olla osasyyllinen jopa lapsenmurhaan.
KAIKKI tuoreet äidit tarvitsisivat tukea ja kannustusta. Eivät lisäkuormaa toisten puheista.

Silloin kun terveydenhoitaja/lääkäri vähättelee äidin väsymystä hänet pitäisi tuomita virkavirheestä ja jos tämän jälkeen tapahtuu vauvansurma, niin silloin osasyyllisenä tappoon.
 
Täytyy myöntää, etten mä oikein ymmärrä viihteelle lähtemistä, jos vauva valvottaa ja väsyttää. Viihteellä käydessä tulee vain univelkaa lisää. Jos väsyttää ja saa lapsenvahdin, niin musta olis järkevämpää käyttää aika nukkumiseen, niin jaksaisi paremmin. Tilanne on eri, jos vauva ei pahemmin valvota ja ei ole univelkaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Katylina
Veikkaan, etteivät nuo lapsensa surmanneet äidit ole tuon taivaallista välittäneet miten joku kokee heidän lastensa ruokkimistavat ym.

Terveeseen vanhemmuuteen kuuluu syyllisyys. Se antaa pontta toimia oikein vaikka sen takia joutuisikin näkemään vaivaa. Nykyään on yleistä valittaa, ettei saisi syyllistää ja vanhemmuudessa tulisi päästä mahdollisimman helpolla. Jokainen kommentti, jolla kannustetaan hyvään vanhemmuuteen koetaan syyllistävänä ja parutaan, että kyllä jokainen saa olla sellainen äiti tai isä kuin on. Viedä vauvaa viikon ikäisestä hoitoon, jotta saa sitä omaa aikaa. Mutta se ei vain ole niin. Siinä vaiheessa kun on sen vauvan saanut pitää olla valmis tinkimään omista haluistaan ja mukavuudestaan. ei ole tervettä kannustaa toimimaan lapsen edun vastaisesti vain siksi, että aikuinen ihminen ei ole valmis joustamaan.
 
[QUOTE="usva";25246323]Veikkaan, etteivät nuo lapsensa surmanneet äidit ole tuon taivaallista välittäneet miten joku kokee heidän lastensa ruokkimistavat ym.

Terveeseen vanhemmuuteen kuuluu syyllisyys. Se antaa pontta toimia oikein vaikka sen takia joutuisikin näkemään vaivaa. Nykyään on yleistä valittaa, ettei saisi syyllistää ja vanhemmuudessa tulisi päästä mahdollisimman helpolla. Jokainen kommentti, jolla kannustetaan hyvään vanhemmuuteen koetaan syyllistävänä ja parutaan, että kyllä jokainen saa olla sellainen äiti tai isä kuin on. Viedä vauvaa viikon ikäisestä hoitoon, jotta saa sitä omaa aikaa. Mutta se ei vain ole niin. Siinä vaiheessa kun on sen vauvan saanut pitää olla valmis tinkimään omista haluistaan ja mukavuudestaan. ei ole tervettä kannustaa toimimaan lapsen edun vastaisesti vain siksi, että aikuinen ihminen ei ole valmis joustamaan.[/QUOTE]

Se vauvan tappaja voi olla ihan tavallinen äiti. Jostain syystä HYVIN HYVIN uupunut ja masentunut. Sitten hän kertoo hiekkalaatikolla kaltaisellesi ilkimykselle että lapset menee hoitoon ja hän saa nukkua.
Sinä latelet tällä äidille tuon litaniasi, miten KUNNON äiti ei vie lasta hoitoon ja täytyy olla valmis joustamaan jne jne.
Illalla äiti vaipuu yhä syvempään massennukseen, toteaa ettei hänestä ole kunnon äidiksi, lasten on parempi päästä pois tästä pahasta maailmasta, jossa edes äiti ei ole riittävän hyvä.
Ja kuka on syyllinen tähän tapahtumaan?
Maailman silmissä tuo 'kauhea julma äiti-hirviö' todellisuudessa se sinun kaltaisesi ihminen joka katkaisi kamelin selän.

Maailma ei ole mustavalkoinen, ja pelkään pahoin että kaltaisillesi ihmisille elämä opettaa niitä harmaan sävyjä vielä kovalla kädellä.
 
[QUOTE="usva";25246323]Veikkaan, etteivät nuo lapsensa surmanneet äidit ole tuon taivaallista välittäneet miten joku kokee heidän lastensa ruokkimistavat ym.

Terveeseen vanhemmuuteen kuuluu syyllisyys. Se antaa pontta toimia oikein vaikka sen takia joutuisikin näkemään vaivaa. Nykyään on yleistä valittaa, ettei saisi syyllistää ja vanhemmuudessa tulisi päästä mahdollisimman helpolla. Jokainen kommentti, jolla kannustetaan hyvään vanhemmuuteen koetaan syyllistävänä ja parutaan, että kyllä jokainen saa olla sellainen äiti tai isä kuin on. Viedä vauvaa viikon ikäisestä hoitoon, jotta saa sitä omaa aikaa. Mutta se ei vain ole niin. Siinä vaiheessa kun on sen vauvan saanut pitää olla valmis tinkimään omista haluistaan ja mukavuudestaan. ei ole tervettä kannustaa toimimaan lapsen edun vastaisesti vain siksi, että aikuinen ihminen ei ole valmis joustamaan.[/QUOTE]

Täysin samaa mieltä. Lapsen oikeuksillahan ei ole mitään väliä - pääasia että vanhemmilla on kivaa ja helppoa. Hoitoon vaan heti laitokselta päästyä, että pääsee vähän tuulettumaan. Vanhemmuus on nykyään aivan hukassa monilta.
 
Eipä ole tuollaisia kommentteja koskaan vastaan tullut. Siis oikeassa elämässä. Enkä ole kuullut yhdenkään tutunkaan sanoneen että heille olisi noin kommentoitu.

Ja palstan totuuksia siitä, mitä Hyvän Äidin milloinkin pitäisi tehdä, ei taas tulisi mieleenkään ottaa tosissaan.
 
Tämä oli minusta hulvattoman hauska juttu, eräs tuttuni oli linkittänyt se Facebookiin: http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Kolumnit/2011/12/07/Äitiys+hukassa/2011212505403/68

"Mielestäni vanhempien vaan pitää jaksaa kasvattaa omat lapsensa" on ihan mahtava kommentti tässä yhteydessä, kun ensin on kerrottu kuinka rankkaa elämä vauvan kanssa voi olla. Ehkäpä edes muutama vauva voisi säilyttää henkensä jos yleinen asenne ei olisi "pitää vaan jaksaa", vaan että apua saa ja pitää pyytää. Yksinkertaisimmillaan se voi olla isompien lasten virikehoitoa.
 
Tiesittekö että esim. psykoosin laukaisee väsymys ja hormonit? Masennuksen voi laukaista ihan pelkkä väsymys ja kun ihminen on tarpeeksi väsynyt, psyyke ja kontrolli pettää.

Meillä vauva huusi ekat 1,5kk yötäpäivää. Ei suostunut oikeen syömään ja oksenteli, kakka tuli kerran viikossa jne. Soitin neuvolaan 4 kertaa, joka kerta sanottiin "Se on ihan normaalia", "Vauvat itkee" jne. Mielessä kävi että heitän ton lapsen seinään, vien lastenkotiin tai ihan mitä vaan. Lopulta soitin neuvolaan ja sanoin että en usko että on normaalia. Päästiin nevolalääkärille, vauva oli miinuskäyrällä ja saatiin lähete lastenosastolle. Lääkäri ehdotti että tekee ls-ilmoituksen kun olen väsynyt. Osastolla selvisi että a. mun maito ei riittänyt ja b. tutteli ei sopinut vauvalle. Lääkäri kehotti antamaan lisäksi omneota ja aloittamaan soseet 3kk iässä. 3kk neuvolalääkärillä lääkäri totesi: "Sä näytät paljon pirteemmältä ja vauvakin voi hyvin. Ei taidakaan olla lastensuojelun tarvetta".
 

Yhteistyössä