Ns. varmat päivät = 2 punaista viivaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ei kahta ilman kolmatta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Ei kahta ilman kolmatta

Vieras
Tein juuri raskaustestin koska olen jotain aavistellutkin...Meillä on lapset 6v. ja kohta 3v. ja itsellä osa-aikatöihin meno edessä ja kuopukselle hoitoon meno. Esikoinen menee kouluun. Raskaus ei ole suunniteltu ja seksi elämää on muutenkin harvoin. Kierto on ollut jo pitkään 27 pvää ja säännöllinen. Harrastimme seksiä suojaamatta kiertopvänä 27 ja tässä sitä ollaan! Fiilikset vaihtelevat kauhunsekaisista onnen kyyneliin. En ole koskaan ajatellut itseäni "suurperheen" äitinä ja molemmat edelliset lapset ovat "tarkoin suunniteltuja" ja toivottuja. Abortti ei tule kysymykseen vaikka sekin kävi mielessä oman jaksamisen takia. En kuitenkaan kykene siihen vaihtoehtoon. Opiskelut ovat kesken ja rahatilanne huono. Tosin ehdin olla osa-aika töissä tässä välissä paremman äitiyspvä rahan saamiseksi. Kertoisitteko omia fiiliksiänne etenkin jos on samanlaisia kokemuksia ja vertaistukea kaipailisin! Miten elämä muuttuu kun lapsia on 3. Jotenkin ajattelen että kaikella on tarkoituksensa ja lapsiluku ei välttämättä ollut meillä täynnä jos luoja suo. Kuitenkin tällainen yllätys hirvittää ja järkyttää vaikka olen todella kiitollinen ja onnellinen tästä salamatkustajasta. En kuitenkaan tunne samanlaista onnen huumaa kuin edellisissä raskauksissa testin tekemisen jälkeen. Olo on kuin "matto olisi vedetty jalkojen alta" ja jonkinlainen ahdistus iski päälle...
 
Kuitenkin tällainen yllätys hirvittää ja järkyttää vaikka olen todella kiitollinen ja onnellinen tästä salamatkustajasta. En kuitenkaan tunne samanlaista onnen huumaa kuin edellisissä raskauksissa testin tekemisen jälkeen. Olo on kuin "matto olisi vedetty jalkojen alta" ja jonkinlainen ahdistus iski päälle...

:headwall:

Mikä YLLÄTYS se on että on raskaana ellei käytä ehkäisyä?
 
Voi herranjumala, ei heru empatiaa ollenkaan. Ihan oikeastiko luulit että varmatpäivät on jokin ehkäisy keino??? Tyhmästä päästä kärsii koko keho. Onnea silti raskaudesta!
 
Me oltiin juuri aloiteltu elämää kaksilapsisena perheenä, kun yhtäkkiä saatiinkin tikkuun pari viivaa. Sylissä oli 5kk ikäinen vauva ja uusi pulla oli jo uunissa. Järkytyin. Itkin, raivosin ja varmaan huusinkin, ainakin sisäisesti. En halunnut kolmatta. Mahdollisesti myöhemmin, mutta en juuri silloin. Mutta myöhäistä se oli sitten enää siinä kohtaa asiaa parkua. Oli pakko hyväksyä, koska abortti ei ole mulle ratkaisu.

Meni pitkään...siis varmaan jonnekin raskauden puoliväliin tienoille, ennen kuin aloin sulattamaan sitä pommia.

Nyt naurattaa. Miten meidän perhe voisi olla kaksilapsinen, kun tuo kolmashan ihan ehdottomasti kuuluu tähän samaan settiin. näin sen pitikin mennä, vaikka ihan alkuun ei todellakaan tuntunut siltä :D
 
Siksi se on "yllätys" koska olemme käyttäneet varmoja päiviä ehkäisykeinona viimeiset 7 vuotta ja yhtään biologiaa lukeneena oletan että kuukautisten aikana ei voi tulla raskaaksi. Mutta TIEDÄN että kaikki on mahdollista eikä 100% ehkäisykeinoa ole olemassakaan. Kun se raskautuminen kuitenkin on mahdollista vain kerran kuussa ja muutaman tunnin ajan..tunttu tämä ihan uskomattomalta. Se ei ollut kuitenkaan tämän jutun pointti ja en tästä syytä ketään muuta kuin itseäni. Enkä hakenut tässä mitään "empatioita" vaan vertaiskokemuksia.
 
itsellä ihan samanlainen tilanne oli kaksi vuotta sitten..kauhunsekaisin tuntein odotin yllätysvauvaa ja aborttia en halunnut, eikä miehenikään. koko raskauden surin sitä että ei ollut suunniteltu koska olen aina ajatellut että lapseni syntyvät toivottuina. Sitten pieni ihminen syntyi ja kaikki epäilykset kaikkosivat, juuri näin sen piti mennä ja olen niin onnellinen tuosta lapsesta, niinkuin kaksi isosisarustakin. mukavaa vauvan odotusaikaa, nauti siitä, ja huomaat että elämä voi yllättää positiivisesti..
 
Kierron aikana voi tulla neljänä päivänä raskaaksi. 3vrk ennen ovista ja 2vrk oviksen jälkeen. Jos varmoja päiviä käyttää niin pitää olla tarkka kierto. Itse varmistan ovulaation ovulaatio testeillä. Ennen ovista käytetään kortsua ja kun oviksesta on 2-3vrk niin ollaan ilman ehkäisyä. Tämä on toiminut. Hormonaaliset e valmisteet ei käy.

Täällä on aika paljon tietoa tuosta:

http://metku.net/~pesu/ehkaisy/luonnolliset.php
 
[QUOTE="onnellinen äiti";24307642]itsellä ihan samanlainen tilanne oli kaksi vuotta sitten..kauhunsekaisin tuntein odotin yllätysvauvaa ja aborttia en halunnut, eikä miehenikään. koko raskauden surin sitä että ei ollut suunniteltu koska olen aina ajatellut että lapseni syntyvät toivottuina. Sitten pieni ihminen syntyi ja kaikki epäilykset kaikkosivat, juuri näin sen piti mennä ja olen niin onnellinen tuosta lapsesta, niinkuin kaksi isosisarustakin. mukavaa vauvan odotusaikaa, nauti siitä, ja huomaat että elämä voi yllättää positiivisesti..[/QUOTE]

Kiitos kauniista kirjoituksestasi <3
 
Täällä kaikki antavat niin ruusuisen kuvan, ettei tosikaan. Tosin jos olet jo päättänyt lapsen pitää, niin parastahan se on ajatella positiiviseti.

Muuttuhan se elämä, varsinkin kun muut ovat jo isompia. Välillä voi olla hankala liikkua, reissata jne. kun lapset ovat niin eri ikäisiä. Ja monet myös sanovat että kolmas lapsi oli virhe. Kahden kanssa on kaikki helpompaa, riittää molemmille aikuinen (siis teilläkin nyt varmaan on isä maisemissa kun kerta lisäystä on tulossa), mahtuu paremmin hotellihuoneisiin yms. matkapaketteihin. Ja kummasti tuntuu että monessa perheessä se kolmas on melkoisen vallaton tapaus. Eikö vanhemmat jaksa enää kasvattaa kolmatta?

Ja pitää muistaa että jos on vahingossa tullut raskaaksi, lapsi ei ole toivottu. Useimmiten kai lapsi muuttuu tervetulleksi raskauden aikana, mutta mitäs jos näin ei käy? Onko koko perheen elämä pilalla? Onko äiti lapselle katkera? Kumpi on helpomaa syyllisyys abortista vai siitä että ei halua lastaan?

Yleensähän kuitenkin käy hyvin.
Onnittelut pikkuisesta.
 
Kyllä "varmat päivät" on luotettava ehkäisykeino jos tietyt kriteerit täyttyvät! Ja ap varmasti ymmärsi, että seksiä harrastamalla voi tulla raskaaksi, vaikka olisi sterilisoitu.

Meillä oli sama tilanne vuosi sitten ja nyt tuolla makkarissa tuhisee 4kk ikäinen ihana hymytyttö. Meni kuitenkin puolisen vuotta, että aloin ajatella tulevaa vauvaa lämpimästi, miehellä vähän pidempäänkin. Kaikki tuntui vaikealta, lasten suuri ikäero (ennestään kaksi koululaista), asuntotilanne, suunnitelmat matkusteluista, työkuviot, juuri vaihdettu auto, puhumattakaan jaksamisesta ja kaiken aloittamisesta uudestaan. Mutta meilläkään abortti ei tuntunut oikealta ratkaisulta, koska mikään näistä mieltä painavista asioista ei tuntunut ylipääsemättömältä sitten kuitenkaan. Ja itsehän olimme saaneet lapsen alulle, vakituisessa suhteessa, jossa riitti rakkautta.

Nyt tuntuu tosiaan siltä, että tämä vauva oli meille tarkoitettu. Ihan heti syntymän jälkeen ei vielä tuntunut, vaan pari kuukautta meni niin kuin olisi seurannut jonkun toisen elämää sivusta. Ei minustakaan tosiaankaan pitänyt tulla "suurperheen" äitiä, olen kärsimätön enkä siedä meteliä jne. Mutta nyt kun katsoo tuota ihanaa pikkuihmistä niin tuntuu hyvältä ja oikealta. Kaikki on mennyt yllättävänkin hyvin, tämä vauva on meidän kolmesta lapsesta rauhallisin ja ns. helpoin. Isot sisarukset ovat aivan tohkeissaan vauvasta, ja auttavat paljon arkiaskareissa. En tietenkään velvoita heitä vauvanhoitoon, mutta eipä ole tarvinnutkaan :-)

Tietenkin voi mennä toisinkin, mutta uskon kyllä vahvasti, ettette tule katumaan lapsen syntymää. Sitä sopeutuu uuteen tilanteeseen ja pian tuntuu ihan luonnolliselta että teitä on yksi enemmän. Antakaa vain aikaa itsellenne hyväksyä tilanne, älkääkä moittiko itseänne negatiivisistakaan ajatuksista. Ne valmistavat teitä vastaanottamaan tulevan ihmeenne!
 

Yhteistyössä