Nukahtaminen ja huuto... ikää nyt 7kk - on tosin aina ollut hankalaa....

[tomaatti_07]

Jos minulta kysytään niin tämä yöpuille meno on ollut kaikista hankalinta koko runsaan puolivuotisen yhdessä olomme aikana.

Meillä tilanne on siis se että a) tuttia ei syödä b) sänkyyn ei olla koskaan "vaan jääty nukkumaan" c) pienenä nukahdettiin useimmiten tissille d) nyt nukahdetaan joko maitopullon ääreen tai tuskaisen hyssyttelyn ja huudon jälkeen (niin tuota 10kg neitiä ei oo enää kivaa hyssytellä...) e) meillä usein iltaisin halutaan olla sylissä siis puuron, vellin, iltatoimien jälkeen, mitä väsyneemmäksi tullaan pelkkä sylissä olo ei riitä vaan mukana pitää olla liikettä f) päikkäreitä nukutaan tosi vähän, nukkuu kyllä yönsä noin kellon ympäri sitten kun vaan nukahtaa....

Unikoulua ei olla kokeiltu, pitäisikö jo vai mennäänkö näin? Vielä ei olla "lopenuupuneita" eli kyllä näinkin vielä menee - te joilla jo on lapsia tai muuta kokemusta, onko mahdollista että nukkumaan meno rauhoittuu kun ikää tulee lisää? Rauhallista taputtelua, silittelyä on kokeiltu mutta ei nyt kauheen hyvin ole toiminut. Unisena ja rauhattomana vaan yrittää kääntyillä ympäri ja valitettavasti ei rauhoitu mahalleen - muutaman kerran joskus 4kk iässä nukkunut mahalleen ja hyvin nukkuikin .

Viime yönä yritin ekaa kertaa myös pidentää neidin unia (saanut pari krt maitoa yössä) - kokeilin vesipulloa - > no huutohan siitä tuli, sitten vaan syliin ja sain hiljaiseksi kun pelkkä taputtelukaan ei auttanut... argh.

Kaikki vinkit siis tervetulleita .

 

[ap_]

up

 

[8kk huonosti nukkunut]

Meillä pian 8kk. Oon aina hyssytelly sylissä - tai siis rauhottanut siihen asti kunnes silmät alkaa lupsumaan. Oon yrittänyt todistella ettei siinä ole mitään väärää, mutta tietty ottaa selän päälle. Meillä sentään kyllä hyssyttelyä ei kestä kauan, mutta yöt sen sijaan olleet aina levottomia. Mutta nukahtamisessa mun mielestä a ja o on oikea hetki alkaa laittamaan lasta unille, siis pitää olla väsynyt, muttei yliväsynyt.

 

[ei tuttia täälläkään]

Mä en oo ikinä ymmärtäny, miks pienen vauvan pitäis nukahtaa yksin ja helposti. Meidän poika on rinnalle nukahtamisen jälkeen sammunut pullolle ja syliin, hyssyttelemällä tietenkin. Ja öisin jos herää, eikä ole nälkä, niin syliin koko paketti (poika siis käärittynä peittoon) ja pari niiausta, niin johan jatkuu tuhina, mitkään silittelyt ei oo ikinä tehonnu.. Iltaisin parempi hyssyttelyasento on vähän pystymmässä, pääsee röyhtäys paremmin tulemaan, se jos ei tule, niin ei tule unikaan.
Mites, onko huoneessa univaloa, pimeässä kun saattaa pelottaa pientä, varsinkin jos horteessa sänkyyn kannetaan ja havahtuessaan ei erota ympäristöään. Tai jos pistäis hiljasella jonku unimusiikin soimaan, niin siitäkin tunnistais nukkumisajan ja -paikan?
Mä uskon, että lapset oppii jokainen omassa tahdissaan nukkumaan itsenäisemmin ja kunhan yhteinen kieli löytyy, niin keskusteleminenkin helpottaa kummasti. Ja onhan lapsissa kovasti eroja, joillain on vaan suurempi tarve olla sylissä, liikkeessä, likeellä..
Jaksamista ja hauiksenkasvatusta, kyllä vielä helpottaa

 

[Niimi]

Mä oon just viimeiset viikot yrittänyt pitää omaa unikoulua 10kk vanhalle. Sitä ennen nukahdettiin vain syliin tai tissille. Ja yöt oli todella rikkonaisia. Siirtyi omaan huoneeseen nukkumaan. Imetys lopetettu 1kk sitten. Me käydään ensin illalla ulkona haukkaamassa raitista ilmaa. Sitten aina samaan aikaan iltapuuro ja sen jälkeen iltapesut. Sänkyyn ja luen iltasadun. Aina jos nouseen laitaa vasten, laitan takaisin makaamaan. Lopuksi maitopullo. Nukahtaa joskus siihen tai sitten silittelen selkää ja päätä. Jos rupeaa itkemään, otan syliin ja sitten takaisin sänkyyn. Tämä tepsi meillä todella hyvin. Aluksi ei meinannut suostua nukkumaan, mutta nyt menee jo paljon paremmin.