Nuori äiti tunnustaa.

[äiti vain]

Että nyt vasta, 5 vuotta ensimmäisen lapsen syntymästä, sitä oikeasti ymmärtää mistä ne sukulaiset ja saman ikäiset kaverit puhuivat, kun sanoivat että elämästäsi tulee hyvin rajoittunutta ja olet kahlittu kun teet lapsia. Sukulaiset ehkä sen ymmärsivät, kaverit tuskin itsekään ymmärsivät asian syvällisellä tasolla. Ajattelin silloin, että omia lapsiaan rakastaa niin paljon ettei ne omat harrastukset, kouluttautumisen takia muuttamiset tai vastaavat sitten enää kiinnostakaan.

Valitettavasti olen viime aikoina havahtunut entistä tiheämmin siihen oloon, joka tulee kotiin "lukkiutumisesta", pienestä alistuneisuudesta. Olen tässä, valintani tehnyt, kahden lapsen äiti ja nyt kiinni työssä ja kodissa 23-vuotiaana täydellisesti. Parisuhde lasten isän kanssa mennyt, yksin vastuussa arjesta. Ei toiveitakaan harrastuksista tai uuden ammatin lukemisesta toisella paikkakunnalla ilman minkäänlaista lastenhoitoapua.

Paha hetki, mutta myönnän suoraan että toisaalta tilanne harmittaa hyvinkin usein. En kestä kuulla ystävieni harrastuksista ja ihanista lomista poikaystäviensä kanssa, olen kateellinen. Minulla ei ole omaa aikaa, kotona olen läsnä lapsille, töissä asiakkaille. Ja kun lapset ovat hoidossa, olen minä töissä lähes tulkoon aina. Aika rumba. Kai tästä selviää?

 

["vieras"]

No päiväkoteja ja kouluikäisten iltapäiväkerhoja on olemassa. Kannattaa muuttaa sinne missä on lähellä kaikkea.

 

[hellsbells]

Kysymykseesi ; Ihan varmasti selviää Sulla on vielä paljon aikaa toteuttaa itsees muutenkin kun työssäkäyvänä äitinä.

 

[Aliana]

Selviää. Lapset kasvavat kokoajan ja arki helpottaa. Voithan mennä lomalle yksin tai lasten kanssa,jos edes vähän aikaa löytyy.

 

["nyyti"]

lapsi seurakunnan päiväkerhoon.Kolme kertaa viikossa 3 h/kerta,siinähän on jo 9h aikaa viikossa omille harrastuksille.

 

[Badam]

Selviää. Lapset kasvavat kokoajan ja arki helpottaa. Voithan mennä lomalle yksin tai lasten kanssa,jos edes vähän aikaa löytyy.

Aika masentavaa tekstiä, harmi. Oot ihan selvästi loman tarpeessa, ei muuta kuin etsimään lapsenvahtia, vaikka vain viikonlopuksi (tms?) ja lähdet lomailemaan yksin tai jonkun ystävän kanssa jolla on aikaa. Voin luvata että olo helpottaa ja saa uutta virtaa arkeen. Sit tuli mieleen sekin vaihtoehto jos pystyy joustamaan raha-asioissa että voihan töitä vähentää tai vaihda kokonaan alaa. Ei kai elämän niin vakavaa tarvitse olla. Tsemppiä! Muista että huolehtimalla itsestä, ja voimalla paremmin, pystyy olemaan parempi vanhempi lapsille. Ei muuta kuin jotain elämäntapa-remppaa tekemään, oot tosi nuori vielä. Minuakin nuorempi.

 

[piiukka]

Meillä seurakunnan kerho ei ole kun kerran viikossa kolme tuntia:/

 

[niukinnaukin]

Tottakai selviää... Ja tulee niitä ihania ja hyviäkin hetkiä... Ja miehiä köhöm... Itse 25 v yrittäjä, yksin poikien 5v ja 2,5 v kanssa, on vielä kaksi koiraakin... Aika rumbaa ja välillä tuskahiki tirskuaa, mutta ainakin ihan täyttä elämää... Ei helppoa ei todellakaan Mutta hei me ollaan vielä nuoria ja ehtii sitä nauttia kun lapset kasvaa niin omastakin ajasta.

 

[pikkuäiti minäkin]

selviät kyllä. ja on aivan normaalia verratta omaa elämäntilannetta muiden samanikäisten tilanteeseen. Toivottavasti löydät omaankin elämääsi vielä niitä hyviä hetkiä ja näet lastesi arvon - väsyneenä sitä ei näe. He varmasti peittoavat kaikki lomamatkat ja poikaystävät. Vaali onneasi ja aarteitasi! Ja etsi itsellesi apua. Tsemppiä kevääseen!

 

[pupeltaja]

Kyllä selviää ja elämä helpottaa ku lapset vähä kasvaa! kaikki järjestyy!