Toggle sidebar

Ny se sit tapahtui, rakastuin vieraaseen mieheen..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mammaharmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

mammaharmaana

Vieras
Mitä ihmettä mä teen... En ikimaailmassa halua satuttaa omaa miesta tai tuhota tätä meidän perhettä. En halua pettää miestäni..

Ja kuitenkin tuo vieras mies saa pelkillä tekstiviesteillä hymyn huulilleni ja halut hyrräämään. Tiedän, että ainoa oikea teko olisi lopettaa moinen viestittely. Mutta sydän ei vaan anna. Järkikulta on voitettu.

Tästä ei tule kuin harmia ja pahaa mieltä. Kuitenkin kun saa nauttia tästä tunteesta.. Edes tämän pienen hetken. Ennen kuin maailma romahtaa.
 
Kauhee ristiriita tuossa otsikossa. Minusta kun ei voi sanoa olevansa RAKASTUNUT ennen kuin toisen todella tuntee. Ja jos on RAKASTUNUT, ei se toinen ole enää vieras mies. Vieraaseen, jopa tuntemattomaan voi IHASTUA, mutta sen tunteen syveneminen rakkaudeksi on jo tahdonalaista toimintaa ja vaatii kyllä suhdetta ja syvempää tutustumista.
 
Tekstailu ole jo 1.askel pettämiseen? Ei se mies nyt niin kauhean "tuntematon" sinulle voi olla jos jo viestittelet. Sinuna lopettaisin heti alkuun viestittelyn jos et kerta halua pettää/jättää/loukata miestäsi. Juu ja tosiaan vähän ristiriitaiset kuulostavat olevan tunteesi.
 
Siis osaan todella kuvitella tilanteesi. Itsellä samankaltainen juttu menossa... Olemme työkavereita ja pitkin kevättä on "jotain" ollut ilmassa. No, pari viikkoa sitten firman juhlissa mopo karkasi käsistä... En ole tuntenut omaa miestäni kohtaan mitään enää pitkään aikaan. Tuo toinen sai minut syttymään samantien. Aivan kamalaa (ja ihanaa...). Olin jo pitkään tehnyt eroa ennen tuota tapahtumaakin mutta nyt en vaan enää voi palata entiseen ja leikkiä, että kaikki olisi OK. Sydän särkyy kun hajotan lapsiltani kodin mutta olen henkisesti niin loppu etten nää enää mitään muuta vaihtoehtoa.
Ja selvennykseksi kaikille moralisteille, että tuo "juttu" työkaverin kanssa jäi siihen, hänen takiaan en ole miestäni jättämässä. Hän on myös tahollaan varattu ja muutenkin.
Tsemppiä ja voimia sinulle! Anna itsellesi aikaa ja tutki rauhassa tunteitasi. Toivottavasti tilanne selviää. Itse uskon siihen, että asiat menevät niinkuin on tarkoitettu vaikkei aina siltä tunnukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mammaharmaana:
Mitä ihmettä mä teen... En ikimaailmassa halua satuttaa omaa miesta tai tuhota tätä meidän perhettä. En halua pettää miestäni..

Ja kuitenkin tuo vieras mies saa pelkillä tekstiviesteillä hymyn huulilleni ja halut hyrräämään. Tiedän, että ainoa oikea teko olisi lopettaa moinen viestittely. Mutta sydän ei vaan anna. Järkikulta on voitettu.

Tästä ei tule kuin harmia ja pahaa mieltä. Kuitenkin kun saa nauttia tästä tunteesta.. Edes tämän pienen hetken. Ennen kuin maailma romahtaa.
Click to expand...

No jos kävisit kiksauttamassa pari kertaa vois tulla helpotus, mutta älä tuhoa perhettäsi!
 
Chatissa tutustuttiin.. No, joo ihastumisesta toki pitää puhua.. :D

Ehkä se on kevät.. Ehkä se, ettei oma avioliitto ole täydellinen. Ei huono tokikaan. Mutta jotain siitä tuntuu puuttuvan.. Järkikulta yrittää kyllä tuolla takaraivossa takoa lekalla. Mutta sydän ei kuule sitä, tai ei halua. Tuntuu, että tämä txt:lu saa mut jaksamaan meidän omaa arkea..
 
EI.. En vois mennä kiksauttaan ja palata takaisin kotiin. En voi väittää etteikö sellainen olis mielessä käynyt. Mutta en voi. Ei liian rakas on oma mieheni, että voisin loukata häntä niin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Chatissa tutustuttiin.. No, joo ihastumisesta toki pitää puhua.. :D

Ehkä se on kevät.. Ehkä se, ettei oma avioliitto ole täydellinen. Ei huono tokikaan. Mutta jotain siitä tuntuu puuttuvan.. Järkikulta yrittää kyllä tuolla takaraivossa takoa lekalla. Mutta sydän ei kuule sitä, tai ei halua. Tuntuu, että tämä txt:lu saa mut jaksamaan meidän omaa arkea..
Click to expand...

:):):):):):)
EN VOI KUN NAURAA!
 
Voi herran jestas mitä sä siellä chatissa seikkailet jos sulla on mies ja perhe, kovin kevyesti nykyään liidellään kuka milläkin tapaa. Ja sitte itketään, oletkos nähny tätä ukkoo,tie minkälainen hörhö loppujen lopuks on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Desire harmaana:
Siis osaan todella kuvitella tilanteesi. Itsellä samankaltainen juttu menossa... Olemme työkavereita ja pitkin kevättä on "jotain" ollut ilmassa. No, pari viikkoa sitten firman juhlissa mopo karkasi käsistä... En ole tuntenut omaa miestäni kohtaan mitään enää pitkään aikaan. Tuo toinen sai minut syttymään samantien. Aivan kamalaa (ja ihanaa...). Olin jo pitkään tehnyt eroa ennen tuota tapahtumaakin mutta nyt en vaan enää voi palata entiseen ja leikkiä, että kaikki olisi OK. Sydän särkyy kun hajotan lapsiltani kodin mutta olen henkisesti niin loppu etten nää enää mitään muuta vaihtoehtoa.
Ja selvennykseksi kaikille moralisteille, että tuo "juttu" työkaverin kanssa jäi siihen, hänen takiaan en ole miestäni jättämässä. Hän on myös tahollaan varattu ja muutenkin.
Tsemppiä ja voimia sinulle! Anna itsellesi aikaa ja tutki rauhassa tunteitasi. Toivottavasti tilanne selviää. Itse uskon siihen, että asiat menevät niinkuin on tarkoitettu vaikkei aina siltä tunnukaan.
Click to expand...

Tää oli niin mun suusta! Nyt onnellisena uuden miehen kanssa jo 3 vuotta takana; lapsella on nyt 4 rakastavaa aikuista - sekä exä et minä ollaan tahoillamme onnellisempia kuin perheenä koskaan. :D

 
No en minä mietään miestä sieltä chatista metsästänyt. Etsin itselleni ystävää. NAISTA! Mutta hänen kanssaan jäin yleisessä keskustelussa suustani kiinni. Keskusteltiin monta kertaa yleisessä ilman mitään vonkauksia mihinkään suuntaan.

Enkä tod ole tavannut. Koska en uskalla. Ehkä haluan vain haikalla ja nauttia tästä kielletystä tunteesta?
 
Mä ymmärrän oikei hyvin et noin voi käydä kun oma elämä ei ole niin kohillaan,alkaa ensin ehkä tietämättään hakemaan jostain muualta sitä,mitä kotoa ei saa.Omissa käsissä tietty sit et kuin sen käsittelee,yrittääkö korjata jo olemassa olevan suhteen ja miettii mitä on menetettävää.Jos jatkuvasti voi huonosti parisuhteessaan niin parempi sitten ensin tehdä tilit selväksi ja sitten jatkaa kohti uusia tuulia.Mukavaa kevättä :)
 
Mulla kokemusta vähän samantapaisesta... Olen TODELLAKIN rakastunut omaan mieheeni ja hänen kanssaan onnellinen, mutta valitettavasti sitä ei tule immuuniksi muille miehille, vaikka olisi kuinka rakastunut, ja maailmahan on täynnä ihania miehiä ja naisia -niihin siis väistämättä törmää.
Itse "ihastuin" vähän toiseen mieheen tässä muutama kk sitten (olen ollut naimisissa 7v), mutta juttu ei mennyt yhtään pitemmälle -en siis osoittanut ihastumistani mitenkään ja aloin tietoisesti vältellä tätä miestä, keskityin ajattelemaan omaa miestäni ja sitä, miten ihanaa hänen kanssaan on, ja mitä kaikkea meillä on yhdessä. Järki siis voitti, ja OIKEASTI en halua satuttaa miestäni millään tavalla koskaan, en menettää häntä enkä luopua siitä, mitä meillä on!! Ja kun oli vähän aikaa kulunut, koko pinnallinen ihastus hävisi.

Mitäpä, jos ajattelisit ihan vakavasti, oletko tyytyväinen nykyisessä suhteessasi -ellet, tee asialle jotakin! Lähettele vaikka niitä viestejä omalle miehellesi :) Tai suunnitelkaa kahdenkeskinen viikonloppu kivassa kylpylässä tms... Jos se vaan onnistuu... Kyllä ne kutkuttavat rakastumisen tunteet löytyy sieltä vakiintuneestakin suhteesta -ja nimenomaan sieltä!!!
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa