nykyajan vauva-arjesta..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minä vain
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Alkuperäinen kirjoittaja Salama McQueen:
Alkuperäinen kirjoittaja Katja87:
Osittain totta, mut toisaalta en ymmärrä, että miks kaikki pitäis sit tehdä vaikeimman kautta ja väsyttää sillä itsensä, ja kukaan ei kait oo väsyneenä kovin hyvä äiti?
Välillä on ihan hyvä mennäkin siitä mistä aita on matalin :)

Taas samaa mieltä.

Saako sillä kirkkaimman kruunun kun tekee kaikki aina vaikeimman mukaan?

Eikö meillä kaikilla ois mukavampaa kun osattais vähän löysätä sitä pipoa? :)

Tuossakin on ideaa... =)

nimim. sen mahdollisen kolmannen kanssa varmaan tulee otettua muutama asia rennommin :D

:) :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotipsykologi:
Alkuperäinen kirjoittaja Salama McQueen:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotipsykologi:
Täysin samaa mieltä ap:n kanssa. Eiköhän se väsyminekin kuulu siihen vauva-arkeen. Toisaalta sitäkään ei enää välttämättä haluttaisi tuntea, kohdata sitä ihmisen rajallisuutta - väliaikaisesti. Vauvan ensimmäiset kuukaudet ovat rytmin hakemista ja aika menee kyllä pian ohi eikä muistakkaan sitä enää vuosien päästä.

Niin no. Mä olen valvonut öisin kaksi vuotta pääsääntöisesti ja sitä ennenkin satunnaisesti yhden vaavin ja raskauksien kanssa. Ja jos jostain syystä tulisin vielä raskaaksi, se on takuulla varma asia, että tekisin kaikkeni, että lapsi nukkusi paremmin, ei huvita kohdata ihmisen rajallisuutta yhtään enempää nyt. Ekat kuukaudet rytmin hakemista, olisikin... :(

Tiedätkö miksi en ole tehnytkään toista lasta. Juuri siksi kun en jaksaisi sitä useamman vuoden kestävää väsymistä. Nautin siitä vauvan tuomasta muutoksesta, mutta väsymykset nukuin poist yhtäaikaa vauvan kanssa kun ei tarvinut niitä isompia hoitaa. Siksi odotan nytkin useamman vuoden ennen kuin meidän perheeseen tulee toista lasta - jos on tullakseenkaan.

Vaikka olen väsynyt, olen myös onnellinen kahdesta pallerostani enkä ikinä oman väsymykseni tähden haluaisi riistää lapsiltani sisaruuden iloa. Niin paljon toisistaan tykkäävät ja tämän väsymyksen syynä on lähinnä kuopuksen uniongelmat ja kaksivuotiaat eivät nuku niin päivisin, että voisi univelkoja nukkua jatkuvasti, oli sisaruksia tai ei.
;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Alkuperäinen kirjoittaja Salama McQueen:
Alkuperäinen kirjoittaja Katja87:
Osittain totta, mut toisaalta en ymmärrä, että miks kaikki pitäis sit tehdä vaikeimman kautta ja väsyttää sillä itsensä, ja kukaan ei kait oo väsyneenä kovin hyvä äiti?
Välillä on ihan hyvä mennäkin siitä mistä aita on matalin :)

Taas samaa mieltä.

Saako sillä kirkkaimman kruunun kun tekee kaikki aina vaikeimman mukaan?

Eikö meillä kaikilla ois mukavampaa kun osattais vähän löysätä sitä pipoa? :)

Tuossakin on ideaa... =)

nimim. sen mahdollisen kolmannen kanssa varmaan tulee otettua muutama asia rennommin :D

:D No todellakin. Eipä tulisi mieleenikään murehtia tiettyjä asioita enää. ;)
 
Täällä heräilty huvikseen öisin tarkastamaan, että onhan vauva ok, jos ei oo normaalisti herättänyt. Sille vaan ei voi mitään, se tulee jostain sisältä. Tullu kaikkien kolmen lapsen kanssa ja ikää esikon syntyessä ei ollu ees sitä, mitä vaaditaan lukiosta pois pääsyyn.

Täällä vauva ei oo ollu yöhoidossa, äiti ei oo vetäny kännejä (vaikka kyllä muuten vois useempi annos alkoholia maistua), läskit on saanut olla näihin päiviin asti, kun on imetetty pitkään ja nyt ne sitten juostaan pois, kun joudetaan.

Täällä siis lie eletään tosi vanhanaikasesti ja pyöritellään silmiä, kun närkästyny kaveri soittelee, et sitä vituttaa kun kaverisa tuo ties monetta kertaa yöhoitoon pientä vauvaa (mun vauva sen ikäsenä ei syöny muuta kun tissiä) ja ei häntä huvittais oikeesti valvoa toisten penskojen takia öitä. Että silleen.

Sorry niillä, lähes kaikille äideille, jotka uisein on tätä ikäluokkaa, niinkun ite oon, et kolmeenkymppiin on vielä vuosia, mut kyllä se äidin homma on abaut se eka vuos olla 24/7 paikalla. Toki pitää rentoutua ja hemmotella itseensä, mutta ei se vauvan paikka oo todellakaan hoidossa mummulassa tai kavereilla. Jos ei sitä jaksa, ei kannata tehdä lapsia. Lasten ongelmat ennen kouluikää ja ala-aste iässä tuntuu olevan kasvussa ja se on hyvin pitkälti kiinni siitä, millaista se elämä kotona on. Ja vauva-aika on niin lyhyt, että sitä ei kannata hukata omiin juhliin ja menoihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja winhis:
Alkuperäinen kirjoittaja d u m b o:
En ole lukenut sitä ketjua, enkä ole vastaavaa edes huomannut ympärilläni :o Mistä väite on peräisin? Mä kun taasen olen enemmän törmännyt siihen, että vauva on jokin ihme, mikä rajoittaa kaikkea muuta elämää ja että, nyky äidit ovat erityisen tietoisia siitä mitä muut ajattelevat ja ovat erityisen huolissaan kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Alkaen odotusajan ruokavaliosta...

Ihan samaa mietin tätä ketjua lukiessani! Menisikin äidit joskus siitä, mistä aita on matalin, niin paljolta porulta säästyisivät. Itse en ota asioita turhan vakavasti ja toteutan kohtuu kaikessa- mentaliteettia. Ja mun mielestä vaikka vauva on tärkein, sen ei tarvitse olla kaiken napa koko ajan.

pakko kommentoida tähän, että jos puhutaan nyt ihan VAUVASTA niin kyllä sen pitä voida olla se maailman napa vanhemmilleen. eikä sen pitäis tuntua vanhemmista mitenkään rasittavalta velvollisuudelta.kuten on usein jo sanottu, niin vauva-aika on niin lyhyt! Mut osittain ongelma on se, että ei hyväksytä sitä että joku käpertyy siihen omaan vauvaan. ei. heti pitäs olla menossa ja tulossa ja toteamassa et ei se mun elämää muuta tai meidän menoa määrää.
 

Yhteistyössä