Sama täällä. Osa kamuista hävinny. Soittelen ym. Mutta eipä tännepäin paljon kuulu. Ollaanko me niin kauhee perhe, et ei voi käydä edes kylässä? Joitain kavereita jääny, onneksi! Mut mä oon saanu paljon uusia (Kun oon niin kauheeki.hheh). Käydään Avoimessa päiväkodissa, nii sieltä. Ja samoin lapsetkin saanut kavereita.
Muistelen joskus jonkun sanonenn, et kun seurustelee nni kaverit häviää. (ei ole kuulema aikaa niille. Samoin kun tekee lapsia, niin ei ole aikaa kavereille! No ei toki olekaan koko aikaa, mutta kunnon ystävät ei häviä, jos et nyt viikkoon kahteen jutustelekaan saati käy kylässä. (On mennyt yli kuuakausikin!)
Mutta kurjaahan se on. Ja varsinkin ihmettelen niitä, kenellä on myös itsellään lapsia. Luulisi niitten tajuavan paremmin! Mutta toivottavasti saat uusia kavereita , samoin muut tänne kirjoittaneet kohtalotoverit. Aurinkokon alkaa pilkistämään jo näinä talvipäivinä tuolta taivaalta. Jospa se piristäisi teitä niinkuin minuakin, Ja olisi intoa lähteä jostain niitä kamuja etsimään! (eivät vielä postimyynnistä tule tilaamalla kotiin..Heh. Siinäpä hyvä markkinarako!!)
Terveisin yksi pessimisti
