V
"Veera"
Vieras
Ärsyttää oma hellämielisyys ja toisaalta myös sukulaisten käytös!
Aina silloin tällöin joku sisaruksistani tai vanhemmistani ehdottaa yhteistä illanviettoa. Ja koska minä tykkään laittaa ruokaa ja olen siinä hyvä, ruuanlaitto illanviettoon jää minun harteilleni. Eikä siinä mitään, vähän erikoisemman ruuan laitto on kivaa ja vaihtelua minullekin. Mutta vasta viime aikoina olen herännyt siihen, että ruuanlaiton lisäksi myös illanvieton kustannukset jäävän minun kontolleni. Ja kun meitä on paljon, yhteensä 16 ihmistä, ei se niin halpaa ole. Eilen oli yksi illanvietto ja kauppaan meni 150 euroa. Alkoholi ei näihin illanviettoihin kuulu, mutta ruuat alkopaloista jälkiruokiin eri teemoilla. Kaikenlisäksi nämä illanvietot ovat viime aikoina menneet niin, että muut tulevat meille just ennen kuin ruoka on valmista ja lähtevät heti kun ovat syöneet. Siivouskin jää yksin minun kontolleni.
Eilen tuli mitta täyteen ja ilmoitin kauniisti hymyillen, että seuraava illanvietto tapahtuu jonkun muun kotona ja jonkun muun lompakosta. Minä voin edelleen laittaa ruuat, siitä nautin, mutta muun hoitaa joku muu. Ja johan väki siitä sitten meni suuttumaan. Minä nyt kuulemma pilasin kivan yhteisen tavan. Just joo!
Tiedän, että omaa syytähän tämä on. Mitä olen suostunut moiseen, enkä pistänyt ajoissa stoppia. En vain oikeastaan aikaisemmin ole tajunnut tilannetta. Mutta nyt tosiaan riitti. Katotaan, koska joku taas ehdottaa illanviettoa, muistuttelen sitten uudelleen siitä kuka maksaa ja kenen luona iltaa vietetään.
Aina silloin tällöin joku sisaruksistani tai vanhemmistani ehdottaa yhteistä illanviettoa. Ja koska minä tykkään laittaa ruokaa ja olen siinä hyvä, ruuanlaitto illanviettoon jää minun harteilleni. Eikä siinä mitään, vähän erikoisemman ruuan laitto on kivaa ja vaihtelua minullekin. Mutta vasta viime aikoina olen herännyt siihen, että ruuanlaiton lisäksi myös illanvieton kustannukset jäävän minun kontolleni. Ja kun meitä on paljon, yhteensä 16 ihmistä, ei se niin halpaa ole. Eilen oli yksi illanvietto ja kauppaan meni 150 euroa. Alkoholi ei näihin illanviettoihin kuulu, mutta ruuat alkopaloista jälkiruokiin eri teemoilla. Kaikenlisäksi nämä illanvietot ovat viime aikoina menneet niin, että muut tulevat meille just ennen kuin ruoka on valmista ja lähtevät heti kun ovat syöneet. Siivouskin jää yksin minun kontolleni.
Eilen tuli mitta täyteen ja ilmoitin kauniisti hymyillen, että seuraava illanvietto tapahtuu jonkun muun kotona ja jonkun muun lompakosta. Minä voin edelleen laittaa ruuat, siitä nautin, mutta muun hoitaa joku muu. Ja johan väki siitä sitten meni suuttumaan. Minä nyt kuulemma pilasin kivan yhteisen tavan. Just joo!
Tiedän, että omaa syytähän tämä on. Mitä olen suostunut moiseen, enkä pistänyt ajoissa stoppia. En vain oikeastaan aikaisemmin ole tajunnut tilannetta. Mutta nyt tosiaan riitti. Katotaan, koska joku taas ehdottaa illanviettoa, muistuttelen sitten uudelleen siitä kuka maksaa ja kenen luona iltaa vietetään.