Nyt musta tuntuu siltä, että en jaksa enää hetkeäkään :´(

[appelsiini]

Miten ihminen voi olla näin väsynyt ja kyllästunyt elämäänsä?

Mistä saa voimia jaksaa vielä iltaan asti, ja seuraavan päivän ja sitä seuraavan?

Niin pitkään olen sinnitellyt, ajatellut että kun jaksan tän päivän niin jaksan seuraavan, kun jaksan seuraavan jaksan tän viikon. Että kyllä tää tästä, kaikki helpottuu, olo paranee.

Mutta nyt on liian monena aamuna jo tuntunut siltä, että kaikki on vaan ylivoimaisen vaikeaa. Ei jaksa ja kaikki tuntuu ihan toivottomalta, ja tuntuu että muserrun oman taakkani alle.

Mikä mussa on vikana, kun tuntuu tältä. Miksi ei voi olla hyvä olo? Muutkin jaksavat ja pärjäävät, miksi minä en? Mikä mussa on vialla?

 

[vieras]

Lääkkeet haet lääkäriltä kuten muutkin niin jaksat kuin muutkin.

 

[v]

Haet ilman muuta apua, siitä se lähtee taas kulkemaan.

 

[kolmen äiti]

Mikä sua sit masentaa? Kai siihen joku syy on?

 

[ieras]

Kirves heiluu tästä kommentista, mutta sanon kuitenkin.

Tee tunnin kävelylenkki joka päivä. Itse karkotin masennuksen kävelemällä.

 

[appelsiini]

On syitä, mutta en jaksa niitä tässä luetella. Terveyskeskuksen psykologille on aika, mutta siihen on yli viikko vielä.

 

[kolmen äiti]

Mä kehottaisin kans painumaan ulos lenkille...itse kokenut sen hyväksi keinoksi tai sit hommaat jonku uuden harrastuksen.

 

[appelsiini]

Kirves heiluu tästä kommentista, mutta sanon kuitenkin.

Tee tunnin kävelylenkki joka päivä. Itse karkotin masennuksen kävelemällä.

Ei auta, olen vähintään 6 kertaa viikossa lähtenyt ihan yksin kävelylle, kun mies on tullut kotiin, jo monta viikkoa. Jokaisella kerralla musta tuntuu että haluan vaan huutaa ja itkeä, ja jokaisella kerralla ajattelen että jos vaan jatkaisin eteenpäin, enkä kääntyisi takaisin, enkä menisi enää kotiin, vaan kävelisin ja kävelisin siihen asti että tuuperrun jonnekin hankeen makaamaan. Mua ahdistaa ihan mielettömästi kun olen ulkona.

 

[-Jonttu-]

Mun mielestä on surullista, että nykyään joka toisella on jotakin masennusta.

Mikä ihmisiä vaivaa?

 

[kolmen äiti]

Sosiaaliset kuviot olis hyvä olla...mä oon käyny jumpassa, meil on pieni porukka siel ja se on aina semmonen piristys käynti...
Kyllä muakin on masentanu ku vaan kotona on lasten (ja kotihommien) kanssa, täytyy välillä tehdä muutakin...

 

[kolmen äiti]

Kyllä sitä "masennusta" on ennenkin ollu, nyt asioista vaan puhutaan avoimemmin...

 

[appelsiini]

Mun mielestä on surullista, että nykyään joka toisella on jotakin masennusta.

Mikä ihmisiä vaivaa?

No anteeksi kun psyyke ei kestä lapsen vakavaa sairautta. Mähän kysyinkin, että mikä perkele mussa on vialla, kun ei pää kestä, vaikka muilla tuntuu kestävän.

 

[kolmen äiti]

Tossa tapauksessa mä menisin juttelemaan ammatti-ihmisen kanssa... Ei kaikkee tarttekaan yksin kestää. Itse vastaavan surun kokeneena näin sanoisin....