H
huhhuh, mitenköhän selvitään
Vieras
Poliitikkojen etsittävä 6 miljardin kiristykset ja säästöt vaalien jälkeen
10.12.2010 9:00 | Kommentit 49
A A Piia Elonen
Kirjoittaja on politiikan toimittaja
Valtionvarainministeri Jyrki Katainen on korostanut, että ilman leikkauksia tuskin selvitään ensi vaalikaudella.
Suomen julkisessa taloudessa on runsaan 10 miljardin kestävyysvaje, kertoo valtiovarainministeriö tänään perjantaina julkistetussa kestävyysvajearviossaan.
Julkinen talous tarkoittaa valtiota, kuntia ja sosiaalirahastoja kuten työeläke- ja työttömyysturvarahastoja.
Kestävyystarkastelussa mitataan, riittävätkö tulot menoihin eli palveluihin, eläkkeisiin ja muihin etuuksiin ilman, että velkaantuminen ryöpsähtää käsistä.
Arvion mukaan eivät riitä.
Julkisesta taloudesta puuttuu runsas kymmenen miljardia euroa rahaa.
Virkamiestyönä tehty raportti jakaa vajeen paikkaamisen kahteen urakkaan.
Ensi vaalikaudella taloutta pitäisi tasapainottaa 1,5 miljardilla eurolla joka vuosi. Neljän vuoden aikana se tarkoittaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia 6 miljardin euron edestä.
Raportti ei ota kantaa, mitä veroja kiristetään tai mistä säästetään, vaan työ jätetään huhtikuun eduskuntavaaleissa valittavien poliitikkojen tehtäväksi.
Nämä välittömät budjettitoimet eivät kuitenkaan yksin riitä.
Loput neljä miljardia raportti esittää kerättäväksi kasaan rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Käytännössä se tarkoittaa opiskelun vauhdittamista, uusien työpaikkojen luomista ja entistä pidempien työurien tekemistä.
Virkamiehet patistavat päättämään myös näistä keinoista jo ensi hallituskaudella, vaikka itse päätökset tulisivatkin voimaan pidemmän ajan kuluessa.
Jos päätöksiä ei saada aikaan, myös tämä 4 miljardia pitäisi kerätä menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla.
Useat puolueet, muun muassa keskusta ja Sdp, ovat jo etukäteen arvioineet talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisen hoitavan osan kestävyysvajeesta, jolloin leikkauksia ei tarvittaisi. Sen sijaan kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen on korostanut, että ilman leikkauksia tuskin selvitään.
Myös vajeraportissa varoitetaan luottamasta liikaa talouskasvun varaan. Kun työvoima Suomessa vähenee ikääntymisen takia, talouskasvu jää yksin tuottavuuden eli työnteon tehostumisen varaan. Tuottavuus taas ei kohene yhtä nopeasti kuin takavuosina esimerkiksi siksi, että työtä siirtyy helpommin automatisoitavasta teollisuudesta lähinnä ihmistyönä tehtäviin palveluihin.
Kestävyysvajelaskelmat lähtevät siitä, että pelkkä menojen ja tulojen saaminen tasapainoon eri riitä, sillä palvelujen ja etuuksien rahoittamisen lisäksi pitää hoitaa myös velkaa. Taantuman takia Suomi on velkaantunut nopeasti.
Siksi taloudessa pitäisi olla ylimääräistä rahaa (ylijäämää) 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kestävyysvajetarkastelu on tehty vuosille 20152060. Lähtökohtavuonna 2015 talous on laskelmien mukaan alijäämäinen (miinuksella) noin yhden prosentin verrattuna bkt:hen.
Erotus on siis 5 prosenttia suhteessa bkt:hen, ja tästä on saatu laskettuaa runsaan 10 miljardin vaje valtion, kuntien ja sosiaalirahastojen taloudessa.
Kestävyysvaje on pitkän ajan ongelma, ja johtuu lähes pääosin väestön ikääntymisestä. Yhä harvempi suomalainen on tuottavassa työssä, ja samaan aikaan ikääntyneiden ihmisten eläkemenot sekä hoivamenot paisuvat.
Tuore talouskriisi sekä hallituksen päätökset alentaa veroja ja lisätä menoja ovat kärjistäneet kestävyysvajetta, vaikka eivät olekaan sen
10.12.2010 9:00 | Kommentit 49
A A Piia Elonen
Kirjoittaja on politiikan toimittaja
Valtionvarainministeri Jyrki Katainen on korostanut, että ilman leikkauksia tuskin selvitään ensi vaalikaudella.
Suomen julkisessa taloudessa on runsaan 10 miljardin kestävyysvaje, kertoo valtiovarainministeriö tänään perjantaina julkistetussa kestävyysvajearviossaan.
Julkinen talous tarkoittaa valtiota, kuntia ja sosiaalirahastoja kuten työeläke- ja työttömyysturvarahastoja.
Kestävyystarkastelussa mitataan, riittävätkö tulot menoihin eli palveluihin, eläkkeisiin ja muihin etuuksiin ilman, että velkaantuminen ryöpsähtää käsistä.
Arvion mukaan eivät riitä.
Julkisesta taloudesta puuttuu runsas kymmenen miljardia euroa rahaa.
Virkamiestyönä tehty raportti jakaa vajeen paikkaamisen kahteen urakkaan.
Ensi vaalikaudella taloutta pitäisi tasapainottaa 1,5 miljardilla eurolla joka vuosi. Neljän vuoden aikana se tarkoittaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia 6 miljardin euron edestä.
Raportti ei ota kantaa, mitä veroja kiristetään tai mistä säästetään, vaan työ jätetään huhtikuun eduskuntavaaleissa valittavien poliitikkojen tehtäväksi.
Nämä välittömät budjettitoimet eivät kuitenkaan yksin riitä.
Loput neljä miljardia raportti esittää kerättäväksi kasaan rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Käytännössä se tarkoittaa opiskelun vauhdittamista, uusien työpaikkojen luomista ja entistä pidempien työurien tekemistä.
Virkamiehet patistavat päättämään myös näistä keinoista jo ensi hallituskaudella, vaikka itse päätökset tulisivatkin voimaan pidemmän ajan kuluessa.
Jos päätöksiä ei saada aikaan, myös tämä 4 miljardia pitäisi kerätä menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla.
Useat puolueet, muun muassa keskusta ja Sdp, ovat jo etukäteen arvioineet talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisen hoitavan osan kestävyysvajeesta, jolloin leikkauksia ei tarvittaisi. Sen sijaan kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen on korostanut, että ilman leikkauksia tuskin selvitään.
Myös vajeraportissa varoitetaan luottamasta liikaa talouskasvun varaan. Kun työvoima Suomessa vähenee ikääntymisen takia, talouskasvu jää yksin tuottavuuden eli työnteon tehostumisen varaan. Tuottavuus taas ei kohene yhtä nopeasti kuin takavuosina esimerkiksi siksi, että työtä siirtyy helpommin automatisoitavasta teollisuudesta lähinnä ihmistyönä tehtäviin palveluihin.
Kestävyysvajelaskelmat lähtevät siitä, että pelkkä menojen ja tulojen saaminen tasapainoon eri riitä, sillä palvelujen ja etuuksien rahoittamisen lisäksi pitää hoitaa myös velkaa. Taantuman takia Suomi on velkaantunut nopeasti.
Siksi taloudessa pitäisi olla ylimääräistä rahaa (ylijäämää) 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kestävyysvajetarkastelu on tehty vuosille 20152060. Lähtökohtavuonna 2015 talous on laskelmien mukaan alijäämäinen (miinuksella) noin yhden prosentin verrattuna bkt:hen.
Erotus on siis 5 prosenttia suhteessa bkt:hen, ja tästä on saatu laskettuaa runsaan 10 miljardin vaje valtion, kuntien ja sosiaalirahastojen taloudessa.
Kestävyysvaje on pitkän ajan ongelma, ja johtuu lähes pääosin väestön ikääntymisestä. Yhä harvempi suomalainen on tuottavassa työssä, ja samaan aikaan ikääntyneiden ihmisten eläkemenot sekä hoivamenot paisuvat.
Tuore talouskriisi sekä hallituksen päätökset alentaa veroja ja lisätä menoja ovat kärjistäneet kestävyysvajetta, vaikka eivät olekaan sen
