Odotetaan sinua pienokainen

[Keskenmenon kokenut]

Löysin runon perheklubin sivuilta...nessut esiin...

Katselen täältä kaukaa
Rakas Taivaan Isä, miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?

Minäkö heille olen surua tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa.
Enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.

Voitko, Taivaan Isä, äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?


Kerro heille, Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa niin rakkaita on
luojalleen ettei heitä malttaisi millään antaa pois.

Huomaisipa äiti, kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä, miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.

Vielä joskus saan siemenenä kasvaa äidin vatsassa
ja isän vahvat käsivarret ympärilläni tuntea.
Ja kun vihdoin kohtaamme,
löytää tarkoituksensa pettymys jokainen
Ne on kestettävä jotta juuri minä syntyisin.

Niin ikävä on kaukana täällä äitiä ja isää
Koska saan mennä, Taivaan Isä,
joko pian pääsen omaan kotiin?

 

[nasu]

Oli tosiaan aivan ihana runo... Ja niin lohduttavia sanoja keskenmenon juuri kokeneelle...

 

[napero]

Voi hurja, että tämä koskettaa, vaikka olen lukenut se ennenkin.. Ihan valtavan kauniita, lohduttavia sanoja!

 

[Onnellinen79]

Rakas lapseni, Voi kun jaksaisin aina uskoa, että sinulla on hyvä olla. Toivottavasti sinusta pidetään huolta, vaikka minä en ole huolehtimassa. Olet aina mielessäni, kun peittelen esikoisen nukkumaan. Peittelen samalla myös sinut, sydämessäni. Kaipaan sinua niin kovasti.

 

[taustalla]

:'(