Oi miksi, miksi se muka on niin erikoista, että useiden ihmisten sitä tarttee ihmetellä?

["Killi"]

Ihan ekaksi en ole marttyyri äiti, vietän aikaa oleilleen "yksinäni" kotona lasten nukkuessa.

Kysymys on siis siitä etten ole käynyt esikoispoikani synnyttyä ilman lapsia missään, nyt minulla on kaksostytöt 1,5 veet ja ihmiset ne (niin uudet kuin vanhat kaverit, sukulaiset,kaikki) jaksavat ihmetellä asiaa. Nyt on siis 5 vuotta siitä kun synnärille lähdin16-vuotiaana poikaani synnyttymään ja siitä lähtien on lapsi/lapset aina kulkeneet mukanani enkä halua että ovat riippuvaisia minusta, en. Käyn heidän kanssaa kerhoissa ja käymme kyllä joka paikassa ja lapset luottavat myös muihin aikuisiin ja tiedän että pärjäisivät vaikka minulle jotain sattuisi. Itseni takia minä heidän kanssa olen, en ole tuntenut uupumusta oikeastaan koskaan, en tarvetta paeta lapsiani. 1 harrastus minulla on, mutta sitä harrastan kotona.

En minäkään ääneen ihmettele kuinka jotkut tuttavat ravaavat baareissa harva se viikonloppu,enkä sitä että lapset lähes hoidatetaan mummuloissa jne. niin miksi minun valintaani pitää kyseenalaistaa? Meidän lapsilla ja mummuilla ja papoilla on lämpimät välit vaikkei isovanhemmat joudukkaan lapsistani täyttä vastuuta ottamaankaan.

 

[Anatolia]

On se minusta hieman erikoista, ettet ole viiteen vuoteen ollut missään ilman lapsiasi.

Sitä, ettet hoidata lapsiasi isovanhemmilla, en ihmettele. Mutta luulisi että edes äitiysneuvolakäynnit tms olisivat olleet sellaisia, jonne menet mielummin ilman lasta.

 

["hmm"]

Taitaa tulla kamala 30-kriisi kun et nuoruutta ehtinyt elää...

 

[äope]

Pilkut ja pisteet!

 

[Silmukka-]

Menet kun siltä tuntuu.
Minullakin hurahti vuosia etten käynyt oikeastaan missään riennossa, riitti se oma aika mitä oli iltaisin lasten mentyä nukkumaan.
Nyt kyllä tykkään käydä aina välillä siellä sun täällä

 

["a p"]

Mies on ollut mukana ja sitten pojan kanssa käytävässä näissä, synnyttämässä olin ilman poikaa, mutta kahden tyttäreni kanssa olin sitten sairaala-ajan. Poika oli isän kanssa kotona, se oli kyllä aika kurjaa.

 

[ee saa selvää]

Peruskoulu jäänyt kesken, hyppii lauseissa mitten sattuu ja kiroituvirheitä täynmä koko kontenksti.

 

["a p"]

Siis kurjaa minulle, poika oli kyllä pärjännyt iskän kanssa =) . Ja kyllä minä hoitoon veisin, jos kokisin tarvetta mennä, mutta ei mitään menohaluja ole ollut.

 

["a p"]

Ei ole jäänyt peruskoulu kesken, olin kyllä ihan juuri täyttämässä 17 kun poikani syntyi ja opiskelemaan kerkeän lopun ikääni tai itseasiassa oppisopimus paikka olisi koko ajan valmiina, ja palkkaakin saisin,mutta ei vielä.

 

[Anatolia]

Ihmettelyn taustalla voi olla myös vaikkapa kavereiden harmitus siitä, etteivät he enää koskaan näe sinua ilman lapsiasi, et enää lähde mukaan kaveriporukan tapaamisiin, yms. Näin oli mun kaveriporukassa yhdessä vaiheessa. Kun en lähtenyt mihinkään vaan olin kotosalla lasteni kanssa.

 

["heh"]

Peruskoulu jäänyt kesken, hyppii lauseissa mitten sattuu ja kiroituvirheitä täynmä koko kontenksti.

Ei ole tainnut itselläsikään ihan peruskoulun oppimäärä tulla täyteen.

 

["äiti"]

[QUOTE="hmm";22974315]Taitaa tulla kamala 30-kriisi kun et nuoruutta ehtinyt elää...[/QUOTE]

Niin tai sitten ei tule. Kaikki kun ei ole samanlaisia.

 

["äiti"]

En muuten löytänyt tuolta niitä kirjoitusvirheitä tai pilkku että voisiko joku selventää missä ne oli?

 

["a p"]

Enkä tule ikinä osaamaan kirjoittaa tai lukea kunnolla, ala-asteella jo huomattiin lukihäiriö. En anteeksi ehkä aina osaa väsyneenä varsinkaan niin kiinnitää asiaan huomiota ja haittaa siis myös kirjoitustani.

 

["vieras"]

Minäkään en antanut lasta kauppareissua pidemmäksi ajaksi hoitoon, ennen kuin hän oli 1-vuotias. Sen jälkeen on ollut mummojen omasta aloitteesta yökylässä n. kerran kuukaudessa. Baarissa me käydään harvoin, mutta vietetään iltoja kavereitten kanssa pelaillen, käydään leffassa, näyttelyissä...

Olin 19-vuotias kun sain lapsen, nyt opiskelen AMK:ssa.

 

["a p"]

Ihmettelyn taustalla voi olla myös vaikkapa kavereiden harmitus siitä, etteivät he enää koskaan näe sinua ilman lapsiasi, et enää lähde mukaan kaveriporukan tapaamisiin, yms. Näin oli mun kaveriporukassa yhdessä vaiheessa. Kun en lähtenyt mihinkään vaan olin kotosalla lasteni kanssa.

Niin, se voisi olla yksi. Kaverini ovat kyllä itsekkin äitejä suurimmaksi osin, ns. entisiä kavereita siis ennen kuin lapsia sain, on hyvin vähän enää kaveripiirissä. Ehkä minä vielä joskus innostun, ehkä en. Kotona on aivan ihanaa, ja mitään alkoholipitoista en ole juonut enkä juo ikinä elämässäni.

Paras kaverini ymmärtää kuitenkin elämääni ja arvojani, joten on edes joku joka ymmärtää. Paras ystäväni on tosin 5 lapsen 39 vuotias äiti ja olemme kyllä hyvin samalla aaltopituudella asioissa. On se ihanaa on, kun on se 1 ystävä edes jolle ei tarvi selitellä =)

 

[mitäs sitten]

hei, eivät kaikki ikäisesi juokse baareissa vaikka heillä ei olisi lapsiakaan =) tee ihan niinkuin tykkäät, hienompaa on se että olet lapsiesi kanssa kotona kuin että tuuliviirinä menisit. Ei kaikille mitään menohaluja ja kriisejä tule ja hyvin ehdit vielä nuorena elämään kun lapset ovat jo ihan omillaan kun olet noin hyvissä ajoin aloittanut!
Itselläni on vanhin lapsi 4,5 v, olen itse 39. Monet nuoremmat äidit ihmettelevät kun en koskaan käy baareissa (lasten syntymän jälkeen). Näen asian niin että on heidän ongelmansa jos tekevät minun elämästään itselleen ongelman...

 

["a p"]

Huomautukset asiasta saattavat olla hyvinkin ilkeitä, ja viimeisin sattui viime viikolla perhekahviossa. Joku naisporukasta kertoi, että oli ollut ravintolassa miehensä kanssa viikoloppuna, olivat käyneet jossain uudessa tanssipaikassakin ja muut sitten yhtyivät kertomaan koska ovat käyneet ja sitten vain menin noiden taaperoiden kanssa leikkimään ja yhtäkkiä he nappasivat minut mukaan keskusteluun ja kerroin etten ole käynyt missään yli 5 vuoteen miehen kanssa kaksin tai missään yksin niin katseet olivat jokseenkin epäuskovia ja ihme tuhahtelua pitivät kaikki ja sitten kyseltiin,että mikset, miksette, onhan teillä nuoret mummut ja mitä te nyt kotona vaan ja eihän teillä ole aikaa toisillenne ja kuinka jaksat vaan olla kotona jne.

Nyt tuli kyllä mieleen, että olinhan kaksosia synnyttämässä yksin. Hetken olin yksin, kaksoset tosin eivät antaneet itseään unohtaa hetkeksikään.

 

["a p"]

Luulen kyllä,että tuo kahvio on vain sellainen kuppikunta. On meillä täällä päin toinenkin vaihtoehto ja kuhan vaan käytiin pari kertaa, en taida enää mennä. Jumppa ja temppukerhot on ehkä enemmän meidän juttu,kuin kahvittelu =) . Kiitos mitäs sitten sanoista. Ei saisikaan välittää liiaksi, mutta joskus se rissaa, sukulaisten kesken jossain juhlissa sitä pitää jonkun vanhojen tätien sitten ihmetellä.

On meillä oma rakas lähipiiri sitten erikseen. Kiitos, kun sain purettua ajatuksia ja hyviä unia kaikille.

 

[Anatolia]

Minusta alkoholi tai baareissa käynti ei liity tähän asiaan mitenkään. Siis siihen, että äiti on aina lastensa kanssa.

Saako isä koskaan olla kahdestaan lapsen kanssa/keskenään lasten kanssa? Tai siis ei tietenkään saa, jos äiti on aina heidän kanssaan.

 

["tytön äiti"]

[QUOTE="a p";22974505]Huomautukset asiasta saattavat olla hyvinkin ilkeitä, ja viimeisin sattui viime viikolla perhekahviossa. Joku naisporukasta kertoi, että oli ollut ravintolassa miehensä kanssa viikoloppuna, olivat käyneet jossain uudessa tanssipaikassakin ja muut sitten yhtyivät kertomaan koska ovat käyneet ja sitten vain menin noiden taaperoiden kanssa leikkimään ja yhtäkkiä he nappasivat minut mukaan keskusteluun ja kerroin etten ole käynyt missään yli 5 vuoteen miehen kanssa kaksin tai missään yksin niin katseet olivat jokseenkin epäuskovia ja ihme tuhahtelua pitivät kaikki ja sitten kyseltiin,että mikset, miksette, onhan teillä nuoret mummut ja mitä te nyt kotona vaan ja eihän teillä ole aikaa toisillenne ja kuinka jaksat vaan olla kotona jne.

Nyt tuli kyllä mieleen, että olinhan kaksosia synnyttämässä yksin. Hetken olin yksin, kaksoset tosin eivät antaneet itseään unohtaa hetkeksikään.[/QUOTE]

Mitä ilkeää tuossa oli? Taidat vain itse kuvitella päässäsi "ilkeilyn". Päinvastoin he olivat mukavia sinulle kun ottivat mukaan keskusteluun. Ja jos joku sanoisin minulle ettei ole käyny VIITEEN VUOTEEN missään niin kyllä minullakin naama venähtäisi silkasta epäuskosta ja hämmästyksestä ja kyselisin lisää että miksi. Eikä missään nimessä olisi tarkoitus olla ilkeä

 

["mie"]

Minusta alkoholi tai baareissa käynti ei liity tähän asiaan mitenkään. Siis siihen, että äiti on aina lastensa kanssa.

Saako isä koskaan olla kahdestaan lapsen kanssa/keskenään lasten kanssa? Tai siis ei tietenkään saa, jos äiti on aina heidän kanssaan.

Peesaan tätä!!! Minullekaan ei yksin olemiseen tai kaverien kanssa olemiseen liity juuri koskaan alkoholi tai baarit, mutta itse koen, että isäkin haluaa viettää lapsensa kanssa kahdenkeskistä aikaa, onhan se erilaista kuin että äiti on aina joka jutussa mukana. Ja kaveri asioissa olen huomannut, että kyllä ystävyyssuhde vaatii myös omaa aikaa, ei aina voi olla tapaamiset lasten kanssa. Ei silloin voi puhua syvällisiä asioita, kun lapset ovat mukana. Ja itse koen nimenomaan sen suurena voimavarana elämässä, että voi viettää aikaa kaksin ystävän kanssa. Ei perhe tarkoita sitä, että enää ei voisi vaalia ystävyyttä.

 

[Anatolia]

[QUOTE="mie";22974598]Peesaan tätä!!! Minullekaan ei yksin olemiseen tai kaverien kanssa olemiseen liity juuri koskaan alkoholi tai baarit, mutta itse koen, että isäkin haluaa viettää lapsensa kanssa kahdenkeskistä aikaa, onhan se erilaista kuin että äiti on aina joka jutussa mukana. Ja kaveri asioissa olen huomannut, että kyllä ystävyyssuhde vaatii myös omaa aikaa, ei aina voi olla tapaamiset lasten kanssa. Ei silloin voi puhua syvällisiä asioita, kun lapset ovat mukana. Ja itse koen nimenomaan sen suurena voimavarana elämässä, että voi viettää aikaa kaksin ystävän kanssa. Ei perhe tarkoita sitä, että enää ei voisi vaalia ystävyyttä.[/QUOTE]

Samaa mieltä olen

Plus ihan käytännön asiat. Esimerkiksi jouluostoksille on kivempaa mennä ilman lapsia.