Oikeasti hyvä mies?

[Mietiskelijä]

Olen lueskellut tätä palstaa muutaman kuukauden. Päällimmäisenä on jäänyt mieleen se, että nykymiehistä ainoakaan ei ole uskollinen. Tähän tulokseen olen tullut luettuani naisten kirjoituksia pettävistä poikakavereista/aviomiehistä, ja miesten kommenteista näihin kirjoituksiin.

Kerronpa poikakaveristani.
Hän on 35 vuotias, hyvän ammatin omaava, hyvännäköinen, urheilullinen mies. Emme asu yhdessä vielä, olemme seurustelleet kohta 2 vuotta. Hän on ollut naimisissa, eronnut liitosta 7 vuotta sitten vaimon uskottomuuden takia. Lapsia ei ole.

Mies on erittäin fiksu, älykäs, osaa käyttäytyä eri tilanteissa. Hän on rehellinen, ei ole koskaan pettänyt ainoatakaan tyttöystäväänsä, eikä siis minuakaan. Hän osaa keskustella asioista, laittaa ruokaa, ymmärtää kaiken tekniikasta, (autot, mp), tykkää eläimistä, harrastaa liikuntaa, pitää kodin siistinä, hänellä on ystäviä, hän tulee hyvästä kodista. Seksi on ihanaa hänen kanssaan, hän on hyvin hellä, halailee ja suukottelee paljon. Hän huomioi minun toiveet esim. illanvieton suhteen.

Huonoja puolia hänessä toki on, esim. joskus hyvinkin tosikko ja toisinaan innostuu ""saarnaamaan"" jostain aiheesta.

Rakastan häntä oikeasti ja toivon todellakin, että meillä on yhteinen tulevaisuus. Hän on sitä mitä olen aina miehestä halunnut. Tasavertainen kumppani joka kunnioittaa minua. Olen elänyt todella huonossa suhteessa 7 vuotta, joten osaan arvostaa näin ihanaa miestä, kun sellaisen olen löytänyt.

Voiko tällainen mies olla oikeasti olemassa? Kyllä voi, hän on minun poikakaverini. Kuulostaako se kuitenkin liian hyvältä ollakseen totta? Voiko hän olla oikeasti näin ""kunnollinen"", tässä nykypäivän julmassa maailmassa??

 

[Ninni]

Onnea kun olet hyvän miehen löytänyt! Se on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että harva meistä omaa kultaansa pettäjänä pitää, vaikka hän todellisuudessa sitä olisikin.

 

[jenni]

No helvetti sentään!
Me taidetaan seurustella saman miehen kanssa! (toivottavasti ei kuitenkaan)

ikä täsmää, ammattihommat, exän pettäminen ja kaikki!
Jopa tuo saarnaaminen ja eläimistä tykkääminen..ihan kaikki
Lisäksi olin itse myös tuon 7 vuotta huonossa suhteessa.
Tässä sen taas huomaa, jos joku tuttu lukisi niin luulisi varmaan että olen täällä kuvaillut miestäni...

 

[jenni]

Ja nythän minä tavallaan olenkin ))

 

[ap]

Apua jenni!! Toivottavasti ei ole sama mies. Sitten menis viimeinenkin usko miehiin! (ihan näin varmuuden vuoksi... : mistä päin olet?)

 

[bau]

No on näköjään muitakin unelmamiehen kanssa eläviä
Mun mies on pitkälle monissa asioissa saman tyyppinen ja usein ajattelenkin, että miten onnistuinkin tuollaisen aarteen löytämään! Tai oikeastaan hänhän se löysi minut...

 

[jenni]

No sanotaanko näin että olemme tällä hetkellä miehen kanssa eri paikkakunnalla...Nyt menee jännäksi...
Mitä jos sillä onkin kaks muijaa tai vaikka enemmänkin??
Silmien väri sininen-- ääh liian yleistä...

Mitä dödöä sinun mies käyttää?

 

[ap]

Poikakamu käyttää Body Shopin Kistna (?) -sarjaa. Hitto, jos tää osuu, niin sit on paha! Se käyttää myös muita sarjoja, ihan tavallista rexonaa jne.

 

[jenni]

(hiukan rumpujen pärinää ja jännitysmusaa...trrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr)

 

[jenni]

Vastaus on:

Mieheni ei käytä dödöä ollenkaan.

(huh helpotus) Johtuen siitä että on niin herkkä iho, ja ihmeellisen olematon hienhajun eritys.

Täytyy hieman puolustella, koska nyt kaikki varmaan miettii että hän haisee kuin rankki... mutta vakuutan että näin ei ole, puhdas on kuin pulmunen, eikä ole rakastajiakaan sekin selvis nyt tämän nettikeskustelun ansiosta.

Ja onnea vain ap:llekin, me ei seurustella saman täydellisen miehen kanssa vaan niitä on oikeasti olemassa vähintään kaksi kappaletta..hih!

 

[ap]

Heh heh, hieno jutska Eikö oo kamalaa, ku näin pitää epäillä. Vaikka puolileikilläänhän tässä tietenki.... :-/

Ollaan onnellisia että meillä on niin ihanat miehet

 

[jenni]

Ollaan vaan onnellisia...ei tässä näköjään muuta vaihtoehtoja ole vaikka näin mielikuvitus lentää ja etsimällä pitää etsiä jännitystä elämään Mutta onhan se vaikea uskoa pienen ihmisen silmiään, että on näinkin hyvin jokin asia lutviutunut.
Varsinkin sen edellisen suhteen jälkeen olin niin maassa että ajattelin että ei ole olemassa yhtään miestä joka on minua varten. Mutta nyt on, ja kai se on mahdollista jos kerran jollain muullakin on.
Kyllähän sitä tulee mietittyä kun näitä pettämistilastoja syydetään joka suunnasta, että onko se juuri tosi että oma kulta on juuri siihen uskolliseen ja niin minimaalisen pieneen vähemmistöön kuuluva.
Uskollisen miehen löytäminen tuntuu vastaavan lähinnä neulan löytämistä heinäsuovasta.

 

[Wolmis]

Toivoisin tämän keskustelupalstan lukijoilla olevan päässään järkeä sen verran, ettei kuvittelisi tämän kuvastavan koko väestöä ja sen todellisuutta. Harvapa tänne tulee toitottamaan kuinka uskollinen kumppani minulla onkaan! Ja toisekseen, koska kirjoittajista suurin osa lienee naisia, niin miehethän ne tietysti ovat silloin niitä draaman roistoja kun ongelmia tulee ja niistä täällä puhutaan.

Lausun nyt julman totuuden, jota ei tästä keskusteluryhmästä löydy, nimittäin: Suurin osa Suomen miehistä on ihan kunnollisia ja soveltuu aivan mainiosti suomalaisen naisen kumppaniksi. Ja kaupantekiäisiksi vielä toinenkin: Uskottomuus ei ole sukupuolisidonnaista, kyllä ne naisetkin osaavat jos niikseen tulee.

Eli, jos onni kukoistaa, niin nauttikaa siitä älkääkä kyseenalaistako sitä! Kyllä sitä murehtimaan ehtii myöhemminkin jos tulee aihetta.

W.