Olen ihan tieni lopussa tuon yhden kanssa.

[Väsyttää]

Nuorin poikani, 1v4kk. Mä olen alkanu fantasioimaan sen satuttamisesta. Olen aika varma, että jos saisin jonkunlaisen takuun siitä, että en jää kiinni, olisin jo tönäissyt hänet parvekkeelta alas. Jos mieheni olisi suostunut, olisin jo antanut hänet adoptoitavaksi, mutta hän ei suostu. Olen harkitsemassa eroa nyt, sillä en jaksa tätä lasta.

Hän huutaa. Ja kiljuu. Ja itkee. Ja rääkyy. Otin aikaa tänään huvin vuoksi kun ei muutakaan tekemistä ollut. 4 tuntia suoraa huutoa plus ne satunnaiset kiljumiset kymmenen minuutin välein. Poika on saanut ruokaa ja juotavaa. Hirveä sotku täällä on vaa ku yritän tarjota kokoajan kaikkea jotta saisi turpansa kiinni.

Ensimmäisen lapsemme kanssa tiesin jo, että talo pitää muuttaa lapsiystävälliseksi. Kaikki särkyvä pois, veitset talteen, jne. Piti tottua siihen, että on vähän sotkua. Ei minua haitannut.

Nyt kuopuksen kohdalla olemme joutuneet lapsilukottamaan ihan koko keittiön, jääkaappia myötä. Olemme lukinneet dvd-kaapin riippulukolla. Olemme lahjoittaneet pois kaikki viherkasvit.

Moppaan keittiön kolme kertaa päivässä paksun ruokakerroksen jäljiltä. Käytämme nykyään vain muoviastioita ruokaillessamme, siis koko perhe, sillä poika rikkoo kaiken.

En enää käy missään. Nukun aina ja kokoajan jos on mahdollisuus. Haluan pojasta eroon, sillä en enää tiedä mitä muutakaan tehdä. Häntä on kiikuteltu lääkäreissä, olemme käyneet perheneuvolassa, mikään ei auta. Hän on hirviö. Satuttaa kaikkia kokoajan, rikkoo ihan kaiken ja huutaa jatkuvasti. Satuttaa itseänsä myös ihan kokoajan, kiipeilee joka puolelle, putoaa. En saa sitä loppumaan...

Mitä minä teen? Pitäis varmaan erota ja olla erossa pojasta, antaa miehen pitää lapset. Me ei enää tehdä mitään hyvää toisillemme, minä ja tuo nuorin.

 

[joku vaan]

miks teet lapsia jos et niitä osaa kasvattaa? 90 % lapsen käyttäytymisestä on kiinni vanhempien kasvatuksesta. Saako lapsi tarpeeksi läheisyyttä ja onko kunnon rajat? Yksi varoitus ja sitten jäähylle, 1 min per ikävuosi, eli tässä tapuksessa 1,5 min. Kannnattais ehkä lukea jotain kasvatuskirjoja tai jotain ...Tsemppiä!

 

[vieras]

Eikö ole saanut miään diagnoosia? Eli ilmeisesti lääkäri todennut fyysisesti terveeksi.
Todella raskaan kuuloinen tilanne, ensiavuksi sinun tarttis varmaan saada omaa lomaa ja etäisyyttä asiaan.

 

[Tallu -]

Oletko käynyt hänen kanssaan lääkärissä? Taustalla voisi oireiden perusteella olla esim. jokin neurologinen vaiva, joka helpottuisi oikeilla lääkkeillä/toimintaterapioilla yms. Vaadi saada hänet tutkimuksiin, sillä lapsella itselläänkin voi olla tosi paha olla, kun noin huutaa ja mekkaloi.

:hug:

Eli siis oletkin käyttänyt lääkärillä. Myös tarkemmissa tutkimuksissa ihan keskus- tai yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla?

 

[ap]

miks teet lapsia jos et niitä osaa kasvattaa? 90 % lapsen käyttäytymisestä on kiinni vanhempien kasvatuksesta. Saako lapsi tarpeeksi läheisyyttä ja onko kunnon rajat? Yksi varoitus ja sitten jäähylle, 1 min per ikävuosi, eli tässä tapuksessa 1,5 min. Kannnattais ehkä lukea jotain kasvatuskirjoja tai jotain ...Tsemppiä!

:headwall:

Miten tuo esikoinen sitten on ihan hyvin käyttäytyvä?

Tämä kuopus on ollut tällainen syntymästään asti, rääkyy kokoajan. Herää, rääkyy. Väsyttää, rääkyy. Nälkä, rääkyy. Ei saa lelua, rääkyy. Saa lelun, rääkyy seuraavan perään.

On kuule rajat erittäin selvät. Puoli päiväähän tuo nykyään viettää arestituolissa rääkymässä kun ollaan miehen kanssa yritetty tsempata. Ennen sai paljon läheisyyttä meiltä molemmilta, nyt minä olen luovuttanut. En kykene.

 

[Pinki]

Kuulostaa melkein samalta, mitä koin dysfaattisen poikani kanssa tuon ikäisenä. Tosin ei nyt joka paikka ollut lukittu, eikä hajottanut kaikkea, mutta tuo huuto :| Se on jotain sanoinkuvailematonta, kun toinen huutaa huutamisen ilosta 2-3h

 

[ap]

Eikö ole saanut miään diagnoosia? Eli ilmeisesti lääkäri todennut fyysisesti terveeksi.
Todella raskaan kuuloinen tilanne, ensiavuksi sinun tarttis varmaan saada omaa lomaa ja etäisyyttä asiaan.

Ei ole mitään diagnooitu Kuulemma ihan terve poika lääkärin mielestä. Käytiin aluki tk:ssa, sittemmin ollaan käytetty kolmella eri yksityisellä. Yksi kommentoi, että poskihampaat ovat puhkeamassa, mutta siitä on jo kuukausia.

Pitäisköhän hakea pojille tarhapaikka ja lähteä viikoksi mökille tms...

 

[ap]

Kuulostaa melkein samalta, mitä koin dysfaattisen poikani kanssa tuon ikäisenä. Tosin ei nyt joka paikka ollut lukittu, eikä hajottanut kaikkea, mutta tuo huuto :| Se on jotain sanoinkuvailematonta, kun toinen huutaa huutamisen ilosta 2-3h

Mitä tuo dysfasia on? Olen täällä palstalla nähnyt sanan muutaman kerran, en ole kiinnittänyt kovasti huomiota.

 

[......]

aika sinun etsiä joku jonka kanssa keskustelisit elämäsi tilanteesta? lapsesi tarvitsee myös apua,

 

[nelly]

jospa kuitenkin puhuisit miehesi kanssa vielä siitä adoptiosta? varmasti on ihmisiä jotka niin kovasti toivovat lasta että jaksaisivat hänestä pitää hyvää huolta?

 

[eräs]

syy täytyy selvittää,lapsella on luultavasti paha adhd,ja kaikki ei ole kunnossa,kun vaan muistat ettei asia oo sinun vikasi..toivon että jaksasit,jos et niin sitten lapsi jonnekin hoitoon,missä selvitetään mikä hänellä on hätänä..otat lapsen syliin ja pidät rauhallisesti niin kauan vaikka väkisin että rauhottuu..vaikka menis tunti siinä hommassa,kyllä jossain vaiheessa luovuttaa..

 

[Pinki]

http://www.stroke.fi/index.phtml?s=40

Meillä suurensuuret raivarit johtuivat lähinnä siitä, että ei saanut itseään ymmärretyksi. En osaa sanoa, olisiko teillä sama ongelma

 

[vieras]

Jos ja kun hän saa jonkun diagnoosin, on varmaan helpompi suhtautua käyttäytymiseen. Ainakin omalla kohdalla jotenkin helpottaisi kun tietäisi ettei syy ole itsessä tai lapsi "tahallaan" käyttäydy huonosti.
Varmaan kukaan lastenlääkärikään ei näin pienelle diagnoosia kovin helpolla aseta.

 

[joku vaan]

miks teet lapsia jos et niitä osaa kasvattaa? 90 % lapsen käyttäytymisestä on kiinni vanhempien kasvatuksesta. Saako lapsi tarpeeksi läheisyyttä ja onko kunnon rajat? Yksi varoitus ja sitten jäähylle, 1 min per ikävuosi, eli tässä tapuksessa 1,5 min. Kannnattais ehkä lukea jotain kasvatuskirjoja tai jotain ...Tsemppiä!

:headwall:

Miten tuo esikoinen sitten on ihan hyvin käyttäytyvä?

Tämä kuopus on ollut tällainen syntymästään asti, rääkyy kokoajan. Herää, rääkyy. Väsyttää, rääkyy. Nälkä, rääkyy. Ei saa lelua, rääkyy. Saa lelun, rääkyy seuraavan perään.

On kuule rajat erittäin selvät. Puoli päiväähän tuo nykyään viettää arestituolissa rääkymässä kun ollaan miehen kanssa yritetty tsempata. Ennen sai paljon läheisyyttä meiltä molemmilta, nyt minä olen luovuttanut. En kykene.

Ei tietenkään voi verrata sisaruksiin, eri personaallisuudet ja eri lähtökohdat (esim. toinen esikoinen ja toisella aina ollut sisaruksia). Mutta periksi ei kannata antaa! Eikä luovuttaa! Kysessä on kuitenkin sinun lapsesi. Jos et nyt tee jotain asialle ei tulevaisuus kyllä näytä kauhean valoisalta.

Ite kun oon kattonu noin "Nanny 911" dokumenttisarjoja ja niissä tosi usein yksi lapsista käyttäytyy huonoiten ja aina sille löytyy joku syy, miten muute aina se "Nanny" onnistuu muuttamaan sen lapsen täysin viikossa? Usein syynä liika huutaminen ja liian vähäinen kehuminen ja läheisyys. Mutta ymmärrän että se ei ole niin helppoa...

Kertoisitko miten toimitte kun lapsi saa kiukkukohtauksen?

 

[Uusioäiti]

Neuvolaan soitto heti huomenna! Sanot että et jaksa, tarvitset apua ja lapsi diagnoosin

 

[juujep]

miks teet lapsia jos et niitä osaa kasvattaa? 90 % lapsen käyttäytymisestä on kiinni vanhempien kasvatuksesta. Saako lapsi tarpeeksi läheisyyttä ja onko kunnon rajat? Yksi varoitus ja sitten jäähylle, 1 min per ikävuosi, eli tässä tapuksessa 1,5 min. Kannnattais ehkä lukea jotain kasvatuskirjoja tai jotain ...Tsemppiä!

:headwall:

Miten tuo esikoinen sitten on ihan hyvin käyttäytyvä?

Tämä kuopus on ollut tällainen syntymästään asti, rääkyy kokoajan. Herää, rääkyy. Väsyttää, rääkyy. Nälkä, rääkyy. Ei saa lelua, rääkyy. Saa lelun, rääkyy seuraavan perään.

On kuule rajat erittäin selvät. Puoli päiväähän tuo nykyään viettää arestituolissa rääkymässä kun ollaan miehen kanssa yritetty tsempata. Ennen sai paljon läheisyyttä meiltä molemmilta, nyt minä olen luovuttanut. En kykene.

Ei tietenkään voi verrata sisaruksiin, eri personaallisuudet ja eri lähtökohdat (esim. toinen esikoinen ja toisella aina ollut sisaruksia). Mutta periksi ei kannata antaa! Eikä luovuttaa! Kysessä on kuitenkin sinun lapsesi. Jos et nyt tee jotain asialle ei tulevaisuus kyllä näytä kauhean valoisalta.

Ite kun oon kattonu noin "Nanny 911" dokumenttisarjoja ja niissä tosi usein yksi lapsista käyttäytyy huonoiten ja aina sille löytyy joku syy, miten muute aina se "Nanny" onnistuu muuttamaan sen lapsen täysin viikossa? Usein syynä liika huutaminen ja liian vähäinen kehuminen ja läheisyys. Mutta ymmärrän että se ei ole niin helppoa...

Kertoisitko miten toimitte kun lapsi saa kiukkukohtauksen?

tää on varmaan nyt tosielämää eikä mitään brittisarjaa??

 

[miiuli]

Jos olisin sinä, menisin varmasti töihin ja pistäisin lapset hoitoon. Helpottaisi varmasti, kun ei koko päivää tarvitsisi olla pojan kanssa.

 

[äippä]

tuon ikäisenä esikois poikani ei viihtynyt missään yksin=huusi, hän keikkui siis sylissä kun laitoin ruokaa. ja koko ajan piti olla jotain viihdykettä/tekemistä muuten teki pahojaan ja/tai huusi, kiipeili useamman vuoden ja vielä tossa 4v iässä oli kausi kun paiskoi joka kerran ruuat lattialle! ja maidot pitkin. ei auttanut jäähyt,kiellot, uhkaukset(jotka toteutettiin),ei lahjonta. huomiota sai. elämäni raskaimmat vuodet ja alle 2v olin antamassa suunnilleen joka toinen ilta ihan kelle tahansa sen,kunhan mä saisin olla rauhassa ja nukkua!!!(1v 10kk heräili öisin), illat oli ihan kamalia, tahnat lenteli,purskutus vedet lenteli, kaikki mitä käteen sai.karkaili hamaspesulta,karkaili vuoteesta(vaikka makasin vieressä),kun vei/haki takasin lapsi löi,potki,puri,sylki naamalle! tätä se oli vielä tossa yli6kk sitten. nykyään on mitä ihanin isoveli siskovauvalle,hellä huolehtiva,ei lyö,ei mitään. siivoaakin oma alotteisesti yms. täysin eri lapsi. mutta mä tajuan mitä sinä tarkoitat!! todellakin. kerran jopa puri verijäljet mahanahkaani :kieh:

en osaa neuvoa. sinä tarvitset aikaa itseksesi! mitäs jos hakisit päivähoitopaikkaa, pikaisesti uupumuksen takia! (kyllä minä koin burn outin ollessani vaativan esikoisen kanssa 24/7 yksin, hoidin vielä hänet 3v kotona ja olin yksinhuoltaja, hoito kun alkoi niin johan omakin mielialani koheni kun ei koko ajan stressannut). kyllä hänestäkin vielä kasvaa ihana.

 

[joku vaan]

miks teet lapsia jos et niitä osaa kasvattaa? 90 % lapsen käyttäytymisestä on kiinni vanhempien kasvatuksesta. Saako lapsi tarpeeksi läheisyyttä ja onko kunnon rajat? Yksi varoitus ja sitten jäähylle, 1 min per ikävuosi, eli tässä tapuksessa 1,5 min. Kannnattais ehkä lukea jotain kasvatuskirjoja tai jotain ...Tsemppiä!

:headwall:

Miten tuo esikoinen sitten on ihan hyvin käyttäytyvä?

Tämä kuopus on ollut tällainen syntymästään asti, rääkyy kokoajan. Herää, rääkyy. Väsyttää, rääkyy. Nälkä, rääkyy. Ei saa lelua, rääkyy. Saa lelun, rääkyy seuraavan perään.

On kuule rajat erittäin selvät. Puoli päiväähän tuo nykyään viettää arestituolissa rääkymässä kun ollaan miehen kanssa yritetty tsempata. Ennen sai paljon läheisyyttä meiltä molemmilta, nyt minä olen luovuttanut. En kykene.

Ei tietenkään voi verrata sisaruksiin, eri personaallisuudet ja eri lähtökohdat (esim. toinen esikoinen ja toisella aina ollut sisaruksia). Mutta periksi ei kannata antaa! Eikä luovuttaa! Kysessä on kuitenkin sinun lapsesi. Jos et nyt tee jotain asialle ei tulevaisuus kyllä näytä kauhean valoisalta.

Ite kun oon kattonu noin "Nanny 911" dokumenttisarjoja ja niissä tosi usein yksi lapsista käyttäytyy huonoiten ja aina sille löytyy joku syy, miten muute aina se "Nanny" onnistuu muuttamaan sen lapsen täysin viikossa? Usein syynä liika huutaminen ja liian vähäinen kehuminen ja läheisyys. Mutta ymmärrän että se ei ole niin helppoa...

Kertoisitko miten toimitte kun lapsi saa kiukkukohtauksen?

tää on varmaan nyt tosielämää eikä mitään brittisarjaa??

On se brittisarjaki ihan tosielämää! Vai mitä luulet sanan dokumentti kertovan? On muute hyvä ja opettavainen ohjelma lapsen kasvatuksesta.

 

[ap]

syy täytyy selvittää,lapsella on luultavasti paha adhd,ja kaikki ei ole kunnossa,kun vaan muistat ettei asia oo sinun vikasi..toivon että jaksasit,jos et niin sitten lapsi jonnekin hoitoon,missä selvitetään mikä hänellä on hätänä..otat lapsen syliin ja pidät rauhallisesti niin kauan vaikka väkisin että rauhottuu..vaikka menis tunti siinä hommassa,kyllä jossain vaiheessa luovuttaa..

Kokeiltu on Viimeksi tänään. Pitelin sylissä 1½ h, poika rauhoittui, päästin irti, alkoi huutamaan kurkku suorana :'(

Pitäisköhän neuvolassa yrittää selittää tilanteen laatu vielä kerran. Kun viimeksi vaa voivottelivat ja kysyivät avioliittomme tilaa.

 

[hei ap]

Mun esikoinen oli myös "villi". Hänellä todettiin dysfasia 6 vuotiaana. Ei tuon ikäisestä kuin sinulla vielä voi tietää mikä vaivaa....

 

[vieras]

http://www.stroke.fi/index.phtml?s=40

Meillä suurensuuret raivarit johtuivat lähinnä siitä, että ei saanut itseään ymmärretyksi. En osaa sanoa, olisiko teillä sama ongelma

Samoi meidän dysfasiapoika on ollut raivopää koko ikänsä. Onneksi dysfasia -diagnoosi saatiin ennen koulun alkua, muuten olisi mennyt koulu hulinaksi. Hän kävi koko koulunsa erityisluokalla. Ei yksinkertaisesti olisi tullut mitään normaaliluokalla olemisesta.

Dysfasialapsi reagoi usein juuri raivostumalla kun ei saa itseään ymmärretyksi. Heillä voi olla myös kuullun ymmärtämisessä ongelmia, vaikka kuulo olisikin aivan hyvä.

Ap, muista kaiken väsymisesi läpi, että et voi syyttää poikaa käytöksestään. Hän ei tee noin pahuuttaan.

 

[laka]

Mun poika oli tommonen kanssa.huusi huusi huusi.rupesin pojan kanssa ottamaan arjesta irti,käytiin vain kahdestaan uimassa yms et isommat jäi isälleen,otin ruuanlaittoon mukaan ja annoin tekemistä koko ajan hälle hän unohti sen huutamisensa.
sitten saatiin se toimimaan otettiin isommat pikku hiljaa mukaan ja laps ei enää huutanut kateuttaan isosisaruksilleen..
ootteko yhessä uineet?laitatte ruokaa?teet hänen kanssaa asioita?

 

[vieras]

Mä suosittelen jankuttamaan siellä neuvolassa asiasta niin pitkään, kunnes ne ymmärtää, että sulla on oikeasti hätä ja voimat lopussa.
Liioittele vaikka vielä vähän tuohon päälle tai joka tapauksessa älä ainakaan missään nimessä yhtään vähättele teidän tilannetta vaan vaadi, että sulle ja pojalle järjestetään asianmukaista hoitoapua.

 

[vieras]

syy täytyy selvittää,lapsella on luultavasti paha adhd,ja kaikki ei ole kunnossa,kun vaan muistat ettei asia oo sinun vikasi..toivon että jaksasit,jos et niin sitten lapsi jonnekin hoitoon,missä selvitetään mikä hänellä on hätänä..otat lapsen syliin ja pidät rauhallisesti niin kauan vaikka väkisin että rauhottuu..vaikka menis tunti siinä hommassa,kyllä jossain vaiheessa luovuttaa..

Kokeiltu on Viimeksi tänään. Pitelin sylissä 1½ h, poika rauhoittui, päästin irti, alkoi huutamaan kurkku suorana :'(

Pitäisköhän neuvolassa yrittää selittää tilanteen laatu vielä kerran. Kun viimeksi vaa voivottelivat ja kysyivät avioliittomme tilaa.

Pitäisi.

Alapa etsiä yksityisiä asiantuntijoita, ei kannata noille normilääkäreille mennä enää. Puske ja puske, että saat apua. Rahalla sitten, jos ei muuten irtoa.