Olen korviani myöten rakastunut mieheen jonka elämä on täysin erilaista kun mun.... :/

[pakokauhuako]

Minulla on 11-vuotias poika jonka kanssa olen asunut kaksin viitisen vuotta. Poika on isällään jokatoisen viikonlopun ja välillä mummulassa, mutta pääosin kotona/kavereilla/harrastuksissa. Minulla on vakituinen työpaikka ja käyn töissä maanantaista perjantaihin. Kotona on myös kolme koiraa jotka vaativat oman osansa ja tähän päälle oma rakas ratsastusharrastus jonka parissa vierähtää muutama ilta viikossa.
Kun lapsi on isällään tykkään tavata ystäviä ja käydä viihteellä. Tehdään ruokaa yhdessä tai mennään ulos syömään tai katsotaan elokuvaa, saunotaan jne.
Hyvinkin tasaista, mutta kuitenkin tavallaan täyttä arkea.

Sitten tämä mies. Boheemi muusikko, tekee keikkaa eri kokoonpanoissa, hänelle on aivan sama onko maanantai vai perjantai, viikonpäivillä ei ole mitään ns.eroa.
Kultainen ja ihana ihminen, ei mikään petturirentun prototyyppi. Hemmottelee mua ja pitää kun kukkaa kämmenellä, tekee ruokaa ja hieroo jalkoja. Hänen seurassaan voin olla aivan oma itseni ja meillä on yhdessä todella mukavaa. Tasaista arkea. Mutta ei sitten kuitenkaan......

Ollaan kesästä asti tapailtu enemmän ja vähemmän ja mä en oikeesti tiedä miten saataisiin meidän arki toimimaan. Kun mulla olis vapaata mies on keikalla ja kun minä olen töissä, mies on kotona. Meidän aikataulut menee koko ajan ristiin ja mä olen omista menoistani jo karsinut tosi paljon että saatais olla yhdessä. Mutta tarvitsen myös omat juttuni ja harrastukseni.

Olen väistämättä alkanut ajatella mitä meidän elämä olisi jos asuttaisiin yhdessä. Hänellä on kaksi lasta jotka on hänen luonaan silloin kun on, mitään säännöllisyyttä ei ole. Hänen vapaa-aikansa on suurimmaksi osaksi silloin kun minä olen töissä.

Tuun hulluksi kun pyörittelen tätä täällä. Voiko tämmönen onnistua jos jo tässä vaiheessa iskee joku pakokauhuepätoivopaniikki. En ole miehen kanssa puhunut mistään yhteenmuuttamisista, kunhan itsekseni täällä vääntelen asioita kun se on niin pirun järkevää :headwall:

Tulipahan ainakin tänne purettua tämä omasta päästä.

 

[pakokauhuako]

Niin ja tärkein (??) tai isoin minua vaivaava asia jäi mainitsematta: raha.
Minulla on säännölliset tulot, miehellä ei. Hänellä saattaa olla välillä tilillä 2euroa eikä ole siitä moksiskaan vaikkei edes tietäis koska seuraavaksi saa rahaa. (laskut ja vuokrat yms kyllä hoitaa!) ja minä taas olen tarkka rahoistani että ne varmasti riittää kun yhden ihmisen pienestä palkasta maksaa 11-vuotiaan pojan ja 3koiran elämisen omansa lisäks niin ei siitä enää aikuiselle äijälle isoa siivua jää. Enkä halua ruveta ketään elättämään. Enkä usko että sitä multa oletetaankaan, mutta meniskö se siihen jos yhdessä asuttais. Ääh. Hulluks tässä tulee.

 

[mahdollisuus aina..]

Osta pari koiraa lisää ja muutama kissa.. ja laita muusikko kiertoon. Ja lopeta vinkuminen.

 

["Antti"]

Ai saatana et täällä korsossa ottaa hermoon tollaset vittuiluviestit, kun joku haluaisi elämän painavia asioita haluaisi puntaroida muiden kanssanaaraiden kanssa.

Edellinen päänaukoja, olet säälittävä. Mee töihin.

 

[vieras*]

miksi pitäisi asua yhdessä?

mä käsitin että se keikkailu on miehen työ joten siinä mielessä on aika epäoikeudenmukaista jos ajattelutapa on se että sun maanantaista perjantaihin oleva työaika on "oikea" työaika. niinkuin itsekin sanoit, miehen vapaa-aika on silloin kun sä olet töissä.
Niin se on monella muullakin vuorotyöläisellä/keikkaajalla.

 

[AivanSama]

No jaksaisitko sä sitä, että se toinen ei tule koskaan ottamaan vastuuta mistään? Sitä ei jatkossakaan tule kiinnostamaan, että onko sen tilillä enempää kuin kaksi euroa eikä sitä kiinnosta milloin rahaa tulee, eikä se tule koskaan olemaan huolissaan, että onko teillä edes ruokaa huomenna.
Se käyttää rahansa ihan justiinsa kuten haluaa ja sä kannat vastuun siitä, että kaikilla on kaikkea.
Sen lisäksi se tekee töitä kun huvittaa.
Eikä sillä ole mitenkään järjestelty elämä.

Jos sä pystys elämään näiden asioiden kanssa ja hyväksyt sen, että asiat menee juurikin noin nyt ja aina, niin eihän siinä sillon mitään estettä ole, miksei teidän suhde voisi toimia.

Ihan varoitteksi... odottaisin sitä virallista yhteen muuttamista tässä tapauskessa pari vuotta. Ei teillä varmaan mikään kiire ole.

 

[Bitch]

Kyllä tommonen voi toimia, meillä on toiminut 26 vuotta mitä ollaan yhdessä asuttu. Erona toki se, että lapset on yhteisiä ja että olin tottunut keikkaelämään jo ennenkuin lusikat laitettiin samaan laatikkoon.

 

[pakokauhuako]

Ei mulla tässä mikään kiire mihinkään yhteenmuuttamiselle olekaan, mutta kai se on normaalia pohtia tämmösiä asioita...
Mä olen ollut sinkkuna 5 vuotta ja miettiny paljon sitäkin et onko tää jotain ns.sitoutumiskammoa kun olen kuitenkin niin tyytyväinen omaan elämääni. Et jos en osaakaan enää ottaa toista aikuista arkeeni... Typerältähän nää tällain kuulostaa, mutta ihmisen mieli on kumma juttu kun siellä vaan pyörii kaikkia tämmösiä juttuja

Enkä mä pidä omaa työaikaani mitenkään ainoana oikeana työaikana. Mut rehellisyyden nimissä olen niin mukavuudenhaluinen, että kun ite joutuu nouseen sängystä talvipakkasilla klo5 kaivaan autoo hangesta niin toinen jää joka aamu lämpimän peiton alle nukkumaan. Mä en oikeesti tiä kestäsinkö sitä. Toi nyt oli vaan yks esimerkki. Ei mun työ ole niin hohdokasta et jos valita sais niin sinne peiton alle minäkin jäisin. Vihaan aamuja mut ne kuitenkin menee jos se toinenkin lähtee aamusta liikkeelle tai kun oon yksin eikä ole sitä toista joka saa jäädä kotiin... En osaa selittää.

 

[vieras*]

Enkä mä pidä omaa työaikaani mitenkään ainoana oikeana työaikana. Mut rehellisyyden nimissä olen niin mukavuudenhaluinen, että kun ite joutuu nouseen sängystä talvipakkasilla klo5 kaivaan autoo hangesta niin toinen jää joka aamu lämpimän peiton alle nukkumaan. Mä en oikeesti tiä kestäsinkö sitä. Toi nyt oli vaan yks esimerkki. Ei mun työ ole niin hohdokasta et jos valita sais niin sinne peiton alle minäkin jäisin. Vihaan aamuja mut ne kuitenkin menee jos se toinenkin lähtee aamusta liikkeelle tai kun oon yksin eikä ole sitä toista joka saa jäädä kotiin... En osaa selittää.

no just tuota mä tarkoitin.
vaikka mies "saa" jäädä kotiin aamulla nukkumaan kun toinen lähtee töihin, musta on kohtuullista muistaa se, että illalla/viikonloppuna/iltapäivällä tai jonakin muuna ajankohtana mies sitten on taas töissä kun sinä "saat" viettää vapaa-aikaasi sohvalla istuen, kavereiden kanssa ollen jne.

näin itse vuorotyötä tekevänä mun korvaan kuullostaa aika karsealta että sä pidät toisen työssäkäyvän ihmisen vapaa-aikaa työajan ulkopuolella jonakin etuisuutena vaikka siis se toinenkin tekee työtä ja oletettavasti joutuu olemaan työssä kun moni muu viettää rentoa iltaa tai viikonloppua.

jos tuntuu että on epäreilua että mies jää sänkyyn nukkumaan arkiaamuna puoleenpäivään asti vaikka itse joudut menemään töihin, kannattaa ihan oikeasti miettiä hetki sitä, onko edellisenä päivänä mennyt töissä vaikka aamuneljään eikä suoraan vaan olla kateellinen siitä että toinen "saa jäädä nukkumaan".

ehkä kannattaa asua eri osoitteissa.
Mun ainakin olisi kannattanut jäädä miehen kanssa eri osotteisiin niin kukaan ei mun yövuoron jälkeen tulisi aamulla klo 10 jankkaamaan että aionko mä nukkua taas koko päivän (joo aion, tulin töistä kaksi tuntia sitten, olen valvonut koko yön, ja joudun valvomaan vielä neljä seuraavaakin yötä )
:|

 

[uuko]

Miksi arjen jakaminen pitäisi onnistua?

Yhteinen arki ja asuminen yhdessä on lähes mahdotonta tilanteessa jossa ei ole mahdollista tehdä kompromisseja. Jos omat arjen rutiinit tai omista arvoista kiinnipitäminen menee avo-/avioliiton edelle yhteisasumista kannattaa harkita.

 

[tosiasioita]

Ikävä sanoa, mutta ei tuosta mitään tule. Pelkästään jo raha-asiat olisivat parisuhteen kannalta katastrofi, eikä tuo erilainen elämänrytmi asiaa yhtään paranna.

Se myös pisti silmään, ettei mies ole mielestäsi mikään petturirentun prototyyppi. Sellaista nimittäin ei ole oikeasti olemassakaan. Olen huomannut, että juuri sellaisia miehiä on pettäjissä paljon, joista ei ikinä ulkoisesti uskoisi. Ovat joko ns. unelmavävyjä, kunnollisia perheenisiä, jotka hoitavat kotona ja töissä oman roolinsa moitteettomasti. Heillä on silti se toinen salattu puoli eli vähintäänkin yksi salasuhde pyörii taustalla. Sitten löytyy myös niitä maailman kilteimpiä ja kultaisimpia miehiä, jotka eivät edes ulkonäöltään ole erityisesti naaraisiin vetoavia. Mutta voi herranjestas, millaisia petoja ovat, kun vieraaseen sänkyyn pääsevät. Huhhei.

Veikkaan, ettei mies ede halua muuttaa yhteen kanssasi, eikä se todellakaan ole edes järkevää. Jos haluat perinteistä parisuhdetta ja yhdessäasumista, niin kannattaa suosiolla suunnata katse muualle.

 

[Huoh vaan]

Ikävä sanoa, mutta ei tuosta mitään tule. Pelkästään jo raha-asiat olisivat parisuhteen kannalta katastrofi, eikä tuo erilainen elämänrytmi asiaa yhtään paranna.

Se myös pisti silmään, ettei mies ole mielestäsi mikään petturirentun prototyyppi. Sellaista nimittäin ei ole oikeasti olemassakaan. Olen huomannut, että juuri sellaisia miehiä on pettäjissä paljon, joista ei ikinä ulkoisesti uskoisi. Ovat joko ns. unelmavävyjä, kunnollisia perheenisiä, jotka hoitavat kotona ja töissä oman roolinsa moitteettomasti. Heillä on silti se toinen salattu puoli eli vähintäänkin yksi salasuhde pyörii taustalla. Sitten löytyy myös niitä maailman kilteimpiä ja kultaisimpia miehiä, jotka eivät edes ulkonäöltään ole erityisesti naaraisiin vetoavia. Mutta voi herranjestas, millaisia petoja ovat, kun vieraaseen sänkyyn pääsevät. Huhhei.

Veikkaan, ettei mies ede halua muuttaa yhteen kanssasi, eikä se todellakaan ole edes järkevää. Jos haluat perinteistä parisuhdetta ja yhdessäasumista, niin kannattaa suosiolla suunnata katse muualle.

No sulle ainakin kuulostavat kelpaavan kaikki petturimiehet ulkonäöstä ja luonteesta riippumatta. Kai se tuokin on yhdenlainen elämäntapa, mutta kyllä on myös paljon meitä, jotka elämme tyytyväisinä parisuhteissa, myös muusikoiden kanssa.

 

["tii-"]

Ilmeisesti kumminkin haaveilet yhteisestä arjesta jonkun miehen kanssa? Ehkä tämä mies vain ei ole se mies, jolta saat sen säännöllisen yhteisen arjen. Lisäksi suurella todennäköisyydellä mies ei tule muuttamaan suhtautumistaan rahaan, joten ole realisti. Sinun pitäisi muuttaa odotuksiasi yhteistä arkea kohtaan, sillä noilla tiedoilla arkesi muuttuisi epäsäännöllisemmäksi ja epävarmemmaksi taloudellisesti. Vaikka mieheltä taloudenhallinta nyt vissiin onnistuukin, niin kaikki ihmiset ei vain voi olla stressaamatta silloin kun tilillä on kaksi euroa. Itse en kestäisi sellaista stressiä säännöllisesti.

Jos se sitoutuminenkin pelottaa/jännittää, niin eihän teillä mikään pakko ole elää yhteistä arkea. Tapailette silloin kun ehditte. Ehkä sekin on suhteen suola, ettei toinen ole siinä aina?

 

[tosiasioita]

No sulle ainakin kuulostavat kelpaavan kaikki petturimiehet ulkonäöstä ja luonteesta riippumatta. Kai se tuokin on yhdenlainen elämäntapa, mutta kyllä on myös paljon meitä, jotka elämme tyytyväisinä parisuhteissa, myös muusikoiden kanssa.

Näin on. Tällä hetkellä elämässäni seksi on tärkeää ja silloin ei muulla ole merkitystä kuin sillä, että saan sänkyyni miehen, joka osaa minut tyydyttää.

Muusikoista tuli mieleen yksi nuoruuteni tilanne. Eräs muusikko oli juuri mennyt naimisiin ja silti tämä mies kovin yritti saada minua yhden keikkaillan jälkeen sänkyynsä. No eipä onnistunut, kun silloin minua ei seksi kiinnostanut vieraiden kanssa, kun elin itse hyvässä parisuhteessa.

 

[Huoh vaan]

Näin on. Tällä hetkellä elämässäni seksi on tärkeää ja silloin ei muulla ole merkitystä kuin sillä, että saan sänkyyni miehen, joka osaa minut tyydyttää.

Muusikoista tuli mieleen yksi nuoruuteni tilanne. Eräs muusikko oli juuri mennyt naimisiin ja silti tämä mies kovin yritti saada minua yhden keikkaillan jälkeen sänkyynsä. No eipä onnistunut, kun silloin minua ei seksi kiinnostanut vieraiden kanssa, kun elin itse hyvässä parisuhteessa.

Vitsit! Ihanko oikeesti oot antanut joskus nuorena pakit peräti muusikolle? Sinähän se vasta kissa oot. Jos sinä olet pystynyt olemaan uskollinen, niin varmaan pystyy moni mieskin

 

[tosiasioita]

Vitsit! Ihanko oikeesti oot antanut joskus nuorena pakit peräti muusikolle? Sinähän se vasta kissa oot. Jos sinä olet pystynyt olemaan uskollinen, niin varmaan pystyy moni mieskin

En minä ole väittänytkään kaikkia ihmisiä pettureiksi. Kunhan vain kerroin tosiasioita elämästä. Liian sinisilmäinen ei kannata olla. Koskaan ei voi mennä takuuseen toisen puolesta.

Yksi rakastajani oli kertonut vaimoilleen käyneensä vieraissa ja asia oli tullut vaimolle täysin puun takaa. Hän ei olisi ikimaailmassa uskonut miehestään sitä.

 

[Huoh vaan]

En minä ole väittänytkään kaikkia ihmisiä pettureiksi. Kunhan vain kerroin tosiasioita elämästä. Liian sinisilmäinen ei kannata olla. Koskaan ei voi mennä takuuseen toisen puolesta.

Yksi rakastajani oli kertonut vaimoilleen käyneensä vieraissa ja asia oli tullut vaimolle täysin puun takaa. Hän ei olisi ikimaailmassa uskonut miehestään sitä.

Vielä pari viestiä sitten kirjoitit että "ikävä sanoa muttei tuosta mitään tule". Hyvä että vähän lievennät. Mukavaa päivää.

 

[Pjkcv]

Toi rahankäyttö ei anna hyvää kuvaa. 2e tilillä, eikä huolta koska seur.rahaa. Terve

 

[Huoh vaan]

Toi rahankäyttö ei anna hyvää kuvaa. 2e tilillä, eikä huolta koska seur.rahaa. Terve

Puolustan vielä tuota miestä. Aloittajahan totesi, että hän kyllä hoitaa vuokrat ja laskut. Asia siis on aika paljon paremmin kuin monella palstalaisella. Kuinkas suurella osalla suomalaisista on maksuhäiriöitä?

Omasta puolestani mikään noista mainituista asioista ei ole ehdoton turn-off, mutta jos aloittaja jo nyt tietää, että häntä suututtaa ylitsepääsemättömästi herätä aamulla miehen jäädessä nukkumaan, niin sitten se on varmaankin alettava katsella konttorirottaa.

Tahdosta on kiinni moni asia.

 

["Marianna"]

Minusta yhteenmuutto voisi jopa helpottaa teidän tilannettanne.
Meillä on hiukan samankaltainen tilanne, ts. puolisoni on usein töissä epätyypillisinä aikoina; iltoja ja viikonloppuja. Hän myös tekee jonkun verran matkoja työnsä vuoksi, ja on tällöin öitä poissa kotoa. Vastaavasti hän on usein kotona kun minä olen töissä, ja se on ihanaa, kun siihen suhtautuu oikein. Lasten kannalta (meillä kolme) ei tule niin paljoa aikuisetonta aikaa, kun toinen on kotona silloin kun minä en ole. Joku on valvomassa kun kavereita ramppaa koulun jälkeen. Puolisoni hoitaa kaupassa käynnit jne, eikä minun arkisin töiden jälkeen tarvitse. Myös harrastuskyydit onnistuvat helpommin.
Ehkä teillä tuossa rahakysymykseesä voisi toimia joku sen suuntainen, että mies maksaisi asumisen, ja sinä muut kulut, jottet jäisi maksumieheksi arjen kuluille kun mies on rahaton.

 

["Marianna"]

[QUOTE="Marianna";30504020]Minusta yhteenmuutto voisi jopa helpottaa teidän tilannettanne.
Meillä on hiukan samankaltainen tilanne, ts. puolisoni on usein töissä epätyypillisinä aikoina; iltoja ja viikonloppuja. Hän myös tekee jonkun verran matkoja työnsä vuoksi, ja on tällöin öitä poissa kotoa. Vastaavasti hän on usein kotona kun minä olen töissä, ja se on ihanaa, kun siihen suhtautuu oikein. Lasten kannalta (meillä kolme) ei tule niin paljoa aikuisetonta aikaa, kun toinen on kotona silloin kun minä en ole. Joku on valvomassa kun kavereita ramppaa koulun jälkeen. Puolisoni hoitaa kaupassa käynnit jne, eikä minun arkisin töiden jälkeen tarvitse. Myös harrastuskyydit onnistuvat helpommin.
Ehkä teillä tuossa rahakysymykseesä voisi toimia joku sen suuntainen, että mies maksaisi asumisen, ja sinä muut kulut, jottet jäisi maksumieheksi arjen kuluille kun mies on rahaton.[/QUOTE]

Tästä jäi se pointti pois. Tarkoitus oli sanoa, että kotona yhteistä aikaa kuitenkin jää arjessakin, kun osoite on yhteinen. Vaatii enemmän tarmoa lähteä toisen luo arki-iltana tai keikkojen välissä.

 

[Happygirl-91]

Varmasti rankkaa, mutta koita ajatella jotenkin positiivisuuden kautta että miten ihanaa, et miehellä on oma elämä ja mielenkiinnon kohteet. Ja ilmeisesti hoitaa hyvin lapsensakin? Itse katsoisin ja joustaisin mahdollisuuksien mukaan, vaikka tiedän miten turhauttavaa tuo on. Tsemppiä teille ja elä luovuta pelkästään tuon takia!

 

[vvbb]

Elä näin. Nauti olostanne. Tutkiskele itseäsi kykenetkö nauttimaan, vai ahdistutko erillään olostanne...?
- Jos ahdistut, nii silloin elämänne ei sovi yhteen.

Kyllä viisikin vuotta voi ihan hyvin mennä näin. Nauti elämästä mitä se tarjoaa