Olen luuseri. Yksinkertaisesti luuseri.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "asdfg"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"asdfg"

Vieras
Opinnot ei etene, vuokra ja muut laskut ovat rästissä, mulla ei ole sosiaalista elämää koska en halua nähdä ketään ja töihin pitäisi mennä, mutta ahdistaa. Näkisitte mun kämpän, tiskivuorta, vaate- ja lehtikasoja siellä täällä, haisevia roskispusseja keittiössä ja jos joku tippuu maahan, siellä se pysyy. Tänään olisi pitänyt lähteä kurssille, josta saisi kolme opintopistettä vaan osallistumalla kahdelle viikonloppuluennolle, mutta en löytänyt paperieni seasta osoite- ja aikatietoja, ja kurssin opettaja ei ole laittanut niitä nettiin ja nyt en vain voi mennä. Aina tää on samanlaista, oma käytös vahingoittaa eniten. Jos oisin valmistautunut eilen, jos siivoaisin, jos olisin järjestelmällisempi, fiksumpi, jos jos jos. Mä olen tehnyt elämästäni paskan.

Sori että taas valitan täällä.
 
Alota siitä siivoamisesta. Otat viikonlopun vapaata ja heität kaiken paskan ulos asunnosta. Ei se nyt ole ihme, jos ahdistaa kun mitään et sieltä läjästä löydä!

Laitat sen asunnon kuntoon niin muu seuraa perästä. Onko sulla ketään, jota pyytää apuun? Turhaan mitään pillereitä napsit, koska tollanen tilanne stressais ketä tahansa..
 
Samankaltaisen kyvyttömyyden ja epäjärjestelmällisyyden kanssa painineena, oli hirveä helpotus saada asia diaknosoitua. Siis eihän toi ole normaalia, mutta se on vaan hyvä uutinen,- sitä voi siis hoitaa. En lähde heittelemään mitään arvailuja ton perusteella, mutta itse sain mm. masennus- ja ADD-diaknoosit. Nyt pyyhkii jo ihan hyvin, epäjärjestelmällisyyteni kanssa taistelen edelleen päivittäin (nytkin on kaks kertaa pestyt pyykin kolmatta päivää koneessa, kun EN VAAN MUISTA ripustaa niitä), mutta se ei enää rajoita tai vahingoita mua.

Vaikeinta oli aikoinaan kestää se häpeä itsestään, voi vitsi miten mahtava olo se onkaan, kun ei ole mitään salailtavaa tai piiloteltavaa keneltäkään.
 

Yhteistyössä