R
rakkaus
Vieras
miksi Luojani minut loit? kysyn.
En vastausta heti ymmärrä
elämään mahtuu paljon kipua, tuskaa.
Tämäkö on kunniaksesi, Luoja, minä mitätön.
Minä, joka kaiken saan särkymään käsissäni,
Minä, joka Sinua pilkkaan, Luojani?
En ymmärtänyt suurta salaisuutta,
suurinta Rakkautta maan päällä!
Ei sitä toinen ihminen voi antaa, ei tuskaani kantaa,
ei ajatustani lukea, ei huokauksestani rukousta pukea.
Vain Sinä Jeesus, minulle avun tuot,
Sinä, joka tuskani ja kipuni tunnet.
Sinä, joka virheeni ristille kannoit
Elämäkseni sen annoit,suuren armon ja siunauksen,
kun ristisi juurelle jättäydyn
iloon suureen, vapauteen heittäydyn.
Nyt vapaa olen kuin lintu
liitelen kauneutta katsellen,
Luojani viereilläin kulkien.
En tunne mä enää yksinäisyyttä
vaikka maa pimenisi,
yksin mä en jää.
Sinua suuresti mä Kiitän Luojani,
Sinä minua mitätöntä rakastit!
En tahdo mä sinua unohtaa,
vaan Rakkauttasi maailmalle julistaa!
Minä sinua Rakastan,
koska Luojani, Sinä minua ensin Rakasti!
En vastausta heti ymmärrä
elämään mahtuu paljon kipua, tuskaa.
Tämäkö on kunniaksesi, Luoja, minä mitätön.
Minä, joka kaiken saan särkymään käsissäni,
Minä, joka Sinua pilkkaan, Luojani?
En ymmärtänyt suurta salaisuutta,
suurinta Rakkautta maan päällä!
Ei sitä toinen ihminen voi antaa, ei tuskaani kantaa,
ei ajatustani lukea, ei huokauksestani rukousta pukea.
Vain Sinä Jeesus, minulle avun tuot,
Sinä, joka tuskani ja kipuni tunnet.
Sinä, joka virheeni ristille kannoit
Elämäkseni sen annoit,suuren armon ja siunauksen,
kun ristisi juurelle jättäydyn
iloon suureen, vapauteen heittäydyn.
Nyt vapaa olen kuin lintu
liitelen kauneutta katsellen,
Luojani viereilläin kulkien.
En tunne mä enää yksinäisyyttä
vaikka maa pimenisi,
yksin mä en jää.
Sinua suuresti mä Kiitän Luojani,
Sinä minua mitätöntä rakastit!
En tahdo mä sinua unohtaa,
vaan Rakkauttasi maailmalle julistaa!
Minä sinua Rakastan,
koska Luojani, Sinä minua ensin Rakasti!
