Olen saanut tarpeekseni tästä "etelän" elämästä...

[outolintu jorisee]

Olen kasvanut hyvinkin pohjosessa. Emme asu virallisesti kyllä etelässä nytkään, mutta minulle tämä on etelää enemmän ja jotenkin "liian etelää"...on saasteinen ilma, talot vierivieressä ja joka paikkaan jonoa. Se ei ole minusta alkuunkaan luonnollista. Sairastelemme hyvin paljon. Emme viihdy, emme voi hyvin. Vaikka kovasti koitamme.
Ehkä on aika alkaa katteleen taloa pohjoisesta...ei sillä ole väliä, jos kylässä on vain 100 asukasta, se voi olla juuri sitä, mitä kaipaan. Eikä mieskään pistä vastaan. Töitä siellä ei kamalasti ole, mutta ehkä itsensä voi elättää muutenkin, jos elää vaatimattomasti ja nuukasti...enemmän vaakakupissa painaa hyvinvointi ja terveys, kuin se, kuinka paljon tienaamme ja tienaammeko.
Olemme mieheni kanssa hyvin uupuneita ja on aika tehdä jokin muutos.
Tämä "etelän" elämä ei taida olla meitä varten.
Minun sydämeni laulaa kairassa ja tunturituulessa. Sinne tahtoisin lapsenikin viedä.

:heart:

 

[v]

Ihanasti ajateltu. :heart:

 

[mamma]

Olen samaa mieltä.

 

[tota]

Minnuu on alkanu pikku hiljaa ärsyttää kaikki pohjoisesta tulevat!
Anteeksi vaan.

Mutta joka iikka tuntuu valittavan, miten hirveää tämä elämä täällä etelässä on. No voi, kuka täällä käskee olemaan??? Ja on se omastakin asenteesta kiinni, että miten sopeutuu. Itse asun Helsingissä, enkä todellakaan ole täältä kotoisin. Ensimmäiset vuodet oli yksinäinen olo ja autojen meteli tuntui kamalalta. Mutta sitten otin asiakseni oppia viihtymään, katsoa asian valoisia puolia ja mennä ulos tutustumaan ihmisiin. Ja kuinkas ollakaan, enää en pois muuttais!

Ja siis ei siinä mitään, ihan rauhassa saatte viihtyä pohjoisessa. Mutta mikä siinä on, että tätä etelän elämää on aina pakko tulla haukkumaan? Varsinkin, kun "etelään" mahtuu aika monenlaista elämää.

 

[Mummy Sunshine]

Mun etelässä kasvanut mies haaveilee välillä pohjoiseen muutosta.
Mutta nyt me asumme "etelässä" maalla, ei kuulu autojen äänet, ei ole kerrostaloja, peuroja ym. eläimiä saa ihastella olohuoneen ikkunasta. Ei isoja vikoja täälläkään asumisessa.

 

[Mamma italiana]

mà taas làksin vielàkin etelàmmàksi. ihanaa tàà làmpò ja ihana syksy ja yleensà kaikenlainen vipinà

 

[outolintu jorisee]

Minnuu on alkanu pikku hiljaa ärsyttää kaikki pohjoisesta tulevat!
Anteeksi vaan.

Mutta joka iikka tuntuu valittavan, miten hirveää tämä elämä täällä etelässä on. No voi, kuka täällä käskee olemaan??? Ja on se omastakin asenteesta kiinni, että miten sopeutuu. Itse asun Helsingissä, enkä todellakaan ole täältä kotoisin. Ensimmäiset vuodet oli yksinäinen olo ja autojen meteli tuntui kamalalta. Mutta sitten otin asiakseni oppia viihtymään, katsoa asian valoisia puolia ja mennä ulos tutustumaan ihmisiin. Ja kuinkas ollakaan, enää en pois muuttais!

Ja siis ei siinä mitään, ihan rauhassa saatte viihtyä pohjoisessa. Mutta mikä siinä on, että tätä etelän elämää on aina pakko tulla haukkumaan? Varsinkin, kun "etelään" mahtuu aika monenlaista elämää.

Jep. En minäkään tykkää niistä, jotka työkseen valittaa. Kovasti olemme koittaneet sopeutua, olen hyvinkin positiivinen luonne olemassa, mutta kun se sopeutumisprosessi vastaa jo terveyteenkin hyvin paljon, ei se ole enää yhtään mukavaa...enkä ole valittanut tästä edes kelleen, paitsi nyt tänne.
10vuotta olen koittanut oppia olemaan, en vielä ole sitä oppinut...kun näen jossain vaikkapa kuvan kotiseudultani tai tapaan ihmisen sieltä jostain...alan märistä. En välttämättä juuri siinä tilanteessa, osaan kyllä hillitä itseni, mutta se itku tulee aina ennemmin tai myöhemmin...se niin riipaisee se kaipuu...ei sille voi mitään.

 

[Niimpä tietenki]

Olen kasvanut hyvinkin pohjosessa. Emme asu virallisesti kyllä etelässä nytkään, mutta minulle tämä on etelää enemmän ja jotenkin "liian etelää"...on saasteinen ilma, talot vierivieressä ja joka paikkaan jonoa. Se ei ole minusta alkuunkaan luonnollista. Sairastelemme hyvin paljon. Emme viihdy, emme voi hyvin. Vaikka kovasti koitamme.
Ehkä on aika alkaa katteleen taloa pohjoisesta...ei sillä ole väliä, jos kylässä on vain 100 asukasta, se voi olla juuri sitä, mitä kaipaan. Eikä mieskään pistä vastaan. Töitä siellä ei kamalasti ole, mutta ehkä itsensä voi elättää muutenkin, jos elää vaatimattomasti ja nuukasti...enemmän vaakakupissa painaa hyvinvointi ja terveys, kuin se, kuinka paljon tienaamme ja tienaammeko.
Olemme mieheni kanssa hyvin uupuneita ja on aika tehdä jokin muutos.
Tämä "etelän" elämä ei taida olla meitä varten.
Minun sydämeni laulaa kairassa ja tunturituulessa. Sinne tahtoisin lapsenikin viedä.

:heart:

Ei muutaku lappiin lomaileen ja nostaan sosiaalitukia. Jonkun nekin on maksettava. Miettikää sitä.

 

[Pessi]

Mun on vaikea ymmärtää kotiseuturakkautta.
Voisin itse pakata tavarat ja muuttaa ihan mihin vain, kunhan oma perhe tulisi mukana ja asunto/työ järjestyisi.
Koti on siellä missä läheiset ovat.

 

[outolintu jorisee]

Mun on vaikea ymmärtää kotiseuturakkautta.
Voisin itse pakata tavarat ja muuttaa ihan mihin vain, kunhan oma perhe tulisi mukana ja asunto/työ järjestyisi.
Koti on siellä missä läheiset ovat.

Se on aivan kiinni ihmisestä. Mieheni ajattelee juuri noin. Ja oikeasti myös tuntee noin. Mutta ei kaikki tunne.
Minun koti on siellä, missä minun on hyvä olla.

 

[helsinkiläinen]

Meillä taas sellanen tilanne, että ollaan molemmat täällä synnytty ja kummankin perheet asuvat täällä. Mies ei muuta kehä 3 ulkopuolelle, minä voisin muuttaa. Emme tule koskaan muuttamaan minnekään, sillä haluan isovanhemmat lähellemme, ja kaikki lapsuuden ystävät jne. Ymmärrän, jos joku haluaa muuttaa sinne, missä on syntynyt, ehkä verkostoakin löytyy. Meille vaan ei olis muualla mitään muuta, kun halvat hinnat..=/

 

[hmm]

Niin, mitäs jos kaikki haluaisivat elää kuten te? Metsäläisinä, tukien varassa? Eikö lapsilla ole oikeutta elää perheessä, jossa vanhemmat omalla esimerkillään näyttävät millä ruoka pöytään tuodaan??

 

[m]

Ihanasti ajateltu. :heart:

Niin, jos ap ei tarkoittanut tuota muutenkin voi elää kuin työssä käyden sitä, että alkaa elämään veromarkoilla esim. työttömänä.

 

[outolintu jorisee]

Niin, mitäs jos kaikki haluaisivat elää kuten te? Metsäläisinä, tukien varassa? Eikö lapsilla ole oikeutta elää perheessä, jossa vanhemmat omalla esimerkillään näyttävät millä ruoka pöytään tuodaan??

Kyllä aivan joo. Mutta se ruoka voidaan tuoda pöytään myös niin, että se itse sieltä metsästä haetaan, eikä sen tarvi mennä Osuuspankin ja lähikaupan kautta, välttämättä...ja on ihan turha kysymys, että jos kaikki haluaisivat elää näin. Kun ei halua. Sama asia on kysyä, et mitä jos kaikki haluaisivat muuttaa etelään? Siksi me olemme erilaisia, että meitä riittää joka puolelle.:flower:

 

[tota]

Minnuu on alkanu pikku hiljaa ärsyttää kaikki pohjoisesta tulevat!
Anteeksi vaan.

Mutta joka iikka tuntuu valittavan, miten hirveää tämä elämä täällä etelässä on. No voi, kuka täällä käskee olemaan??? Ja on se omastakin asenteesta kiinni, että miten sopeutuu. Itse asun Helsingissä, enkä todellakaan ole täältä kotoisin. Ensimmäiset vuodet oli yksinäinen olo ja autojen meteli tuntui kamalalta. Mutta sitten otin asiakseni oppia viihtymään, katsoa asian valoisia puolia ja mennä ulos tutustumaan ihmisiin. Ja kuinkas ollakaan, enää en pois muuttais!

Ja siis ei siinä mitään, ihan rauhassa saatte viihtyä pohjoisessa. Mutta mikä siinä on, että tätä etelän elämää on aina pakko tulla haukkumaan? Varsinkin, kun "etelään" mahtuu aika monenlaista elämää.

Jep. En minäkään tykkää niistä, jotka työkseen valittaa. Kovasti olemme koittaneet sopeutua, olen hyvinkin positiivinen luonne olemassa, mutta kun se sopeutumisprosessi vastaa jo terveyteenkin hyvin paljon, ei se ole enää yhtään mukavaa...enkä ole valittanut tästä edes kelleen, paitsi nyt tänne.
10vuotta olen koittanut oppia olemaan, en vielä ole sitä oppinut...kun näen jossain vaikkapa kuvan kotiseudultani tai tapaan ihmisen sieltä jostain...alan märistä. En välttämättä juuri siinä tilanteessa, osaan kyllä hillitä itseni, mutta se itku tulee aina ennemmin tai myöhemmin...se niin riipaisee se kaipuu...ei sille voi mitään.

Miksi ihmeessä ette sitten asu siellä jo?
Siksi tää on mulla käynyt hermoon, että tunnen paljonkin muualta muuttaneita ihmisiä. Minkään muun alueen ihmiset ei kuitenkaan yhtä sitkeästi valita täällä asumisen kauheutta ja hirveyttä ja sen oman kotiseudun ihanuutta kuin juuri pohjoisesta tulleet. No, jos siellä on niin täydellistä niin muuttakaa sinne takasin vaan!

Kotiseuturakkauden ymmärrän, mutta en muiden elämän tavan jatkuvaa haukkumista. Eikä täällä etelässäkään täyttä tai saasteista ole, jos vertaa vielä hiukan etelämpään....

 

[vieras]

Mulla samat aatokset ja muutto ensi kesänä pohjoiseen onkin suunnitelmissa.
En viihdy täällä Keski-Suomessa yhtään.

 

[tota]

Minun koti on siellä, missä minun on hyvä olla.

Tottakai, useimpien koti toivottavasti on siellä, missä heidän on hyvä. Kaikilla se ei vaan liity siihen kotiseutuun, sitä mä luulen et toi Pessikin meinas.

 

[outolintu jorisee]

Minun koti on siellä, missä minun on hyvä olla.

Tottakai, useimpien koti toivottavasti on siellä, missä heidän on hyvä. Kaikilla se ei vaan liity siihen kotiseutuun, sitä mä luulen et toi Pessikin meinas.

Ymmärrän oikein hyvin mitä meinaat. Minun sydän sattuu olemaan siellä kotiseudulla ja hyvä kysymys onkin, miksi emme ole jo siellä...tässä ollaan kymmenen vuotta pähkäilty ja koitettu "elää ihmisiksi" (tienata hyvin jne.), mutta kun se ei oikeasti ole mitään...meille.

 

[tota]

Minun koti on siellä, missä minun on hyvä olla.

Tottakai, useimpien koti toivottavasti on siellä, missä heidän on hyvä. Kaikilla se ei vaan liity siihen kotiseutuun, sitä mä luulen et toi Pessikin meinas.

Ymmärrän oikein hyvin mitä meinaat. Minun sydän sattuu olemaan siellä kotiseudulla ja hyvä kysymys onkin, miksi emme ole jo siellä...tässä ollaan kymmenen vuotta pähkäilty ja koitettu "elää ihmisiksi" (tienata hyvin jne.), mutta kun se ei oikeasti ole mitään...meille.

Pakatkaa sit ne kamppeet jo! Ei sitä itseään kiduttaa kannata. Lapsetkin viihtyy paremmin onnellisten vanhempien kans.

Vielä vaan mietityttää, että jokuhan sietä pohjoisesta on aikanaan ajanut pois. Onko mielikuvat siellä odottavasta onnesta siis ihan realistisia vai ehkä muistojen kultaamia?

 

[Kahden äiti]

Täällä kans aattelen samalla tavalla, tahtoisin pohjoiseen palata. Palasin justiin pohjoisesta mökiltä, ja siellä lapsilleni hyräilin Lapin äidin kehtolauluu, silloin tuntui että olin kotona. Syän on jääny pohjoseen, ei voi mittään.

 

[Kimalle84]

Mä en oikein tiiä minne mä "palaisin" kun oon monen polven helsinkiläinen ja silti kaipuu maalle rauhaan ja puhtaampaan ilmaan on kova?

Muoks. Saanks mä niinku valittaa kun oon stadilainen? Mä nyt joka tapauksessa valitan.. :saint:

 

[outolintu jorisee]

Minun koti on siellä, missä minun on hyvä olla.

Tottakai, useimpien koti toivottavasti on siellä, missä heidän on hyvä. Kaikilla se ei vaan liity siihen kotiseutuun, sitä mä luulen et toi Pessikin meinas.

Ymmärrän oikein hyvin mitä meinaat. Minun sydän sattuu olemaan siellä kotiseudulla ja hyvä kysymys onkin, miksi emme ole jo siellä...tässä ollaan kymmenen vuotta pähkäilty ja koitettu "elää ihmisiksi" (tienata hyvin jne.), mutta kun se ei oikeasti ole mitään...meille.

Pakatkaa sit ne kamppeet jo! Ei sitä itseään kiduttaa kannata. Lapsetkin viihtyy paremmin onnellisten vanhempien kans.

Vielä vaan mietityttää, että jokuhan sietä pohjoisesta on aikanaan ajanut pois. Onko mielikuvat siellä odottavasta onnesta siis ihan realistisia vai ehkä muistojen kultaamia?

Avioliiton ja miehen työn perässä muutin etelään, mies on etelästä. Mutta pikkuhiljaa olemme tulleet ylemmäs ja ylemmäs ja yhä haluttas ylemmäs...ollaan vähän erakkoluonteita molemmat, silläkin varmasti suuri vaikutus tässä asiassa.

 

[s]

Niin, mitäs jos kaikki haluaisivat elää kuten te? Metsäläisinä, tukien varassa? Eikö lapsilla ole oikeutta elää perheessä, jossa vanhemmat omalla esimerkillään näyttävät millä ruoka pöytään tuodaan??

Kyllä aivan joo. Mutta se ruoka voidaan tuoda pöytään myös niin, että se itse sieltä metsästä haetaan, eikä sen tarvi mennä Osuuspankin ja lähikaupan kautta, välttämättä...ja on ihan turha kysymys, että jos kaikki haluaisivat elää näin. Kun ei halua. Sama asia on kysyä, et mitä jos kaikki haluaisivat muuttaa etelään? Siksi me olemme erilaisia, että meitä riittää joka puolelle.:flower:

Muutatte aivan suomen huipulle,Nuorgamiin ja menette Norjan puolelle töihin,siellä on töitä ja palkat paremmat kuin suomen puolella,ei tarvi tukia nostella ja saatte asua aivan pohjoisessa.Että tervetuloa

 

[Estu]

Mun on vaikea ymmärtää kotiseuturakkautta.
Voisin itse pakata tavarat ja muuttaa ihan mihin vain, kunhan oma perhe tulisi mukana ja asunto/työ järjestyisi.
Koti on siellä missä läheiset ovat.

Mun läheisiin kuuluu tietenkin ykkösenä oma mies ja lapset, mutta kyllä mä hirveästi kaipaan vanhempiani, isoveljeäni, isovanhempiani ja sydänystävääni, jotka kaikki asuvat kotipuolessa. Ei sinne matkaa ole, kuin 200km, mutta sekin on pitkä matka, kun ei ihan tuosta vaan hetken mielijohteesta pääse esim. vanhemmille käymään. Tosin kaipaan sieltä kyllä paljon muutakin, esim. puhdasta luontoa, järviä, merta, metsäteitä ja eritoten sitä, että lapset saisivat leikkiä omalla, isolla pihalla ilman huolenhäivää...Onneksi miehen opinnot ovat lopuillaan ja olemme jo miettineet paluuta mun kotiseudulle :heart:

 

[outolintu jorisee]

Niin, mitäs jos kaikki haluaisivat elää kuten te? Metsäläisinä, tukien varassa? Eikö lapsilla ole oikeutta elää perheessä, jossa vanhemmat omalla esimerkillään näyttävät millä ruoka pöytään tuodaan??

Kyllä aivan joo. Mutta se ruoka voidaan tuoda pöytään myös niin, että se itse sieltä metsästä haetaan, eikä sen tarvi mennä Osuuspankin ja lähikaupan kautta, välttämättä...ja on ihan turha kysymys, että jos kaikki haluaisivat elää näin. Kun ei halua. Sama asia on kysyä, et mitä jos kaikki haluaisivat muuttaa etelään? Siksi me olemme erilaisia, että meitä riittää joka puolelle.:flower:

Muutatte aivan suomen huipulle,Nuorgamiin ja menette Norjan puolelle töihin,siellä on töitä ja palkat paremmat kuin suomen puolella,ei tarvi tukia nostella ja saatte asua aivan pohjoisessa.Että tervetuloa

Tässäkin on ajatusta! Minun vanhempani ja iso osa tutustani on siellä pohjoisessa ja nyt on miehenikin äiti muuttamassa pohjoiseen Norjan puolelle...siellä olisi sitten mummolatkin...en ymmärrä, miksi vielä mietimme...