Olen tosi surullinen ettei minulla ole sydänystävää / hyviä ystäviä..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Nella"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"Nella"

Vieras
Surettaa etten ole pystynyt luomaan / pitämään yllä hyviä ystävyyssuhteita. Mukana myös huonoa tuuria. Jostain syystä se ei vain ole onnistunut. Oon siitä tosi surullinen ja kaipaan hyvää ystävää, luottoihmistä jonka kanssa jakaa iloja ja suruja, naisten juttuja. Ajattelin, että lapsen myötä löytyisi joku todella samanhenkinen ihminen äitiporukoista, mutta ei... ainakaan vielä..

Miten ja mitä kautta te muut olette aikuisena onnistuneet löytämään ja luomaan uusia läheisiä ystävyyssuhteita? Mietiskelen ja pohdiskelen vain, että mistä itse löytäisin hyvän ystävän... :)
 
Itse kirjaimellisesti törmäsin aikoinaan rakkaimpaan ystävääni. Hain eläinkaupasta koiralle jättisuuren luun ja kääntyessäni mojautin vahingossa lähelläni seisonutta naista sillä rasvaisella mötikällä päin näköä. Siitä se sitten lähti :)
 
Ehkä ei kannattaisi etsiä ystävää, vaan ylipäätään tutustua ihmisiin tilaisuuden tullen. Niitä tilaisuuksia on joka paikassa. Ihmiset kyllä juttelevat, jos joku tekee aloitteen. Kuten yksi saksalainen sanoi, että suomalaisissa on mukavaa se että me puhumme asiaa heti kuin lärpättäisimme mitä sattuu.
 

Yhteistyössä