Olenko ainoa jonka mielestä ei ole ongelma se, että isät useammin töissä ja äidit kotonaan

[selittäkää]

sen ajan minkä nyt kokevatkin jokaisessa erilaisessa perheessä parhaaksi perheelle. Joku äiti on vuoden, toinen kaksi vuotta ja joku kolme..

Mieheni tienaa huomattavasti enemmän ja halusimme näin päin asian vuoksi. Ihan sama meillä kuka on kotona, mieskin voisi jos asia olisi toisinpäin. Nyt se on kuitenkin mies joka tienaa (kuten useimmissa perheissä onkin) ja minä opiskelen. Ei minusta ole mitään ihmeellistä että JOUDUMME valitsemaan näin. Ihan tavallista että perhe valitsee sen järkevimmän, miksi tämä on niin suuri ongelma, että yhteiskunnalta pitäisi erityisesti syytää rahaa parempipalkaisten isien koti-isiyteen?

Riittää, että voimme valita edes jomman kumman, kuinka hienoa se onkin! :O

Miksi pitäisi kääntää tämä väkisin ja kalliistu yhteiskunnalle toisinpäin, kun minullakin oli jo mahdollisuus olla kotona lapsen kanssa sen pari vuotta mitä olin? Aika itsekästä jotenkin ajatella, että meille rahaa jotta voisimme toteuttaa jotain järjetöntä tasa-arvoa.

 

["a.p"]

Ainoa mitä voisin perheisiin päin tukea, on perhekorotus opintotukeen ja toki asumislisän kannalta kaikki opiskelijat samalle viivalle. Nyt perheellinen todennäköisemmoin tämä menettää.

 

[astrolabe]

Ainahan se suurempi tienaaja ei ole mies.

 

[kuka niin sanoi]

Ainahan se suurempi tienaaja ei ole mies.

Luitko ollenkaan aloitusta?

 

["vieras"]

No kai yksinkertaistetusti se ongelma on siinä, että eihän se aidosti ole teidän valinta vaan teidän on pakko toimia noinpäin koska mies tienaa enemmän. Jos molemmat tienaisi saman verran, voitaisiin puhua aidosta valinnasta. Mutta lähtökohdat ei ole samat. Teidän "valintaa" ohjaa ihan muut tekijät. Vähän laajemmin jos ajatellaan, niin onhan siinä epäkohta kun tietyt alat kärsii kun naiset on "aina" poissa, naisille urakehityksen kannalta on huonoa olla pätkissä töissä. Tästä asiasta siis yleensä keskustellaan laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla ilmiönä, ei sitä pidä ajatella että "mutta kun meidän perheessä tämä on ihan jees". Niin ja toki kaikkia ei kiinnosta asioiden laajempi tarkastelu, mutta sillon ei pidä niin kovasti ihmetelläkään.

 

[ok]

En mäkään tuota korvamerkitsemistä ymmärrä. Mä olen ajatellut, että se on vanhempien valinta lapsensa hyväksi, jos haluavat kotona hoitaa. Nyt tuntuu, että ihan sama koko lapsi, kunhan isä tekee saman verran kuin äiti. Kotona oleva isä on sankari, kotona oleva äiti lusmu.

 

[öööh]

[QUOTE="vieras";28120130]No kai yksinkertaistetusti se ongelma on siinä, että eihän se aidosti ole teidän valinta vaan teidän on pakko toimia noinpäin koska mies tienaa enemmän. Jos molemmat tienaisi saman verran, voitaisiin puhua aidosta valinnasta. Mutta lähtökohdat ei ole samat. Teidän "valintaa" ohjaa ihan muut tekijät. Vähän laajemmin jos ajatellaan, niin onhan siinä epäkohta kun tietyt alat kärsii kun naiset on "aina" poissa, naisille urakehityksen kannalta on huonoa olla pätkissä töissä. Tästä asiasta siis yleensä keskustellaan laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla ilmiönä, ei sitä pidä ajatella että "mutta kun meidän perheessä tämä on ihan jees". Niin ja toki kaikkia ei kiinnosta asioiden laajempi tarkastelu, mutta sillon ei pidä niin kovasti ihmetelläkään.[/QUOTE]

No mutta minusta on ihan luonnollista että joutuu valitsemaan sen mikä on omassa perheessä mahdollista. Ihan samalla tavalla valitsen rahojemme mukaan lähdetäänkö hoploppiin vai ulkomaille. Miksi meidön pitäisi saada valita muiden rahoilla kumpaa teemme?

 

[samaa mieltä]

ihan omasta halusta. meistä minä tienaan enemmän mutta olen koko ikäni haaveillut lapsien saannista ja nyt kun olen heidät saanut niin haluan tse heidät hoitaa ja nauttia siitä ajasta. Lisäksi mieheni ei missään nimessä halua jäädä kotiin joten meille sopii minun kotiäitiyteni vallan hyvin. en siis haluaisi isyyskiintiötä kotihoidontukeen.

 

[miekin]

Onko se silloinkin sun mielestä ok, jos sen valinnan JOUTUISI tekemään toisinpäin? Eli sulla on parempi palkka = mies jää kotiin ja itse lähdet vauvan luota töihin? Vaikka haluiaisit olla sen lapses kanssa kotona.....

Minä en näe asia sillä tavalla, että aina paremmin tienaavan pitäisi olla se työjuhta. Mutta se itse haluminen, olla joko töissä tai kotona, on toki tärkeetä. Monesti mietin, että onko se paremmin tienaava mies monelle tekosyy, jotta voisi olla itse helpommin kotona (ei se toki aina näin menee)? Eli ei edes ehkä etsitä sitä vaihtoehtoa, mikä mahdollistaisi vaikka sen vuorottelemisen, jos molemmalla siihen haluja on. Toki, ei kenenkään tarvitse ruveta kotivanhemmaksi, jos ei halua.

Meillä mies on ollut kahden isomman kanssa hoitovapaalla 1,5vuotta. Hyvin se onnistui, vaikka hän se meilläkin isomman palkkapussin omistaa Ja eipä urakaan kärsinyt, päinvastoin: mieshan rupesi uraa vasta hoitovapaalla tekemään eli perusti pikkuhilja oman yrityksen, kehiti sitä ja kun oli töihin paluun aika, niin pystyikin jo työllistämään itse itsensä mieluisassa hommassa Sanoisin, että win win tilanne kaikille!

 

["jep"]

En kannata korvamerkitsemistä. Se, mikä näissä keskusteluissa särähtää on, että usein sitä isän mahdollisuutta olla kotona ei edes kysytä, eikä isän kotiin-jäämättömyyttä kyseenalaisteta, vaan vänkätään siitä, onko äiti itsekäs ja huono, jos haluaa palata töihin. Näissä iänikuisissa palstaväännöissä tunnutaan näkevän vaihtoehtoina vain äiti kotona tai ulkopuolinen hoito, ja lapsen hoitojärjestelyt ovat jotenkin äidin takana ja vastuulla.

Aina isän kotiin jääminen ei ole järkevää eri syistä, ja joskus silloin äiti voi haluta olla kotona ja se on myös mahdollista. Tässä ei ole mitään pahaa. Mutta ihmettelen, miksi alle 3-vuotiaana lapsensa hoitoon laittavia äitejä mollataan, mutta isästä ei kysytä mitään.

Kysyin kerran kevyeen ja ihan positiiviseen sävyyn varhaista töihinpaluuta suunnittelevalta äidiltä, että ei mies ole innostunut jäämään kotiin. Tämä äiti totesi, että ei ole tullut edes mieleen. Lopulta äiti palasi töihin suunnitellusti, ja isä todella hoiti lasta jonkin aikaa. En usko, että tämä oli mitenkään minun heittoni ansiota, mutta usein muutenkin tuntuu, ettei sitä isäkorttia hoksata edes katsoa. Siksi kannatan keskustelua asiasta, vaikka korvamerkitsemistä en.

 

[Ymmärrätkö eron?]

Eihän kukaan arvostele sitä että nainen jää kotiin kun miehellä on parempi palkka, vaan juuri sitä että miehillä yleisestiottaen on parempi palkka koska naiset useammin jäävät kotiin.

 

["hmmm"]

Onko se silloinkin sun mielestä ok, jos sen valinnan JOUTUISI tekemään toisinpäin? Eli sulla on parempi palkka = mies jää kotiin ja itse lähdet vauvan luota töihin? Vaikka haluiaisit olla sen lapses kanssa kotona.....

Minä en näe asia sillä tavalla, että aina paremmin tienaavan pitäisi olla se työjuhta. Mutta se itse haluminen, olla joko töissä tai kotona, on toki tärkeetä. Monesti mietin, että onko se paremmin tienaava mies monelle tekosyy, jotta voisi olla itse helpommin kotona (ei se toki aina näin menee)? Eli ei edes ehkä etsitä sitä vaihtoehtoa, mikä mahdollistaisi vaikka sen vuorottelemisen, jos molemmalla siihen haluja on. Toki, ei kenenkään tarvitse ruveta kotivanhemmaksi, jos ei halua.

Meillä mies on ollut kahden isomman kanssa hoitovapaalla 1,5vuotta. Hyvin se onnistui, vaikka hän se meilläkin isomman palkkapussin omistaa Ja eipä urakaan kärsinyt, päinvastoin: mieshan rupesi uraa vasta hoitovapaalla tekemään eli perusti pikkuhilja oman yrityksen, kehiti sitä ja kun oli töihin paluun aika, niin pystyikin jo työllistämään itse itsensä mieluisassa hommassa Sanoisin, että win win tilanne kaikille!

No jos tulomme olisivat toisinpäin niin tottakai sitten toimittaisi toisinpäin, onpa ihmeellistä. Kyllä mä haluaisin paljon muutakin, mutta järki sanoo muuta. Eikä ole mikään tekosyy, minusta olisi huolestuttavaa jos yhteiskunta joutuisi jo nyt vähistä rahoista mahdollistamaan "mutku mä haluun" -asioita vaikka ko perheessä toisella olisi jo se mahdollisuus jäädä kotiin.

Mitä ihmeellistä siinä on, että otetaan itsekin sitä vastuuta eikä aina huuudella oikeutta ihan kaikkeen ilmaiseksi?

 

["muu"]

Onko se silloinkin sun mielestä ok, jos sen valinnan JOUTUISI tekemään toisinpäin? Eli sulla on parempi palkka = mies jää kotiin ja itse lähdet vauvan luota töihin? Vaikka haluiaisit olla sen lapses kanssa kotona.....

Me JOUDUIMME tekemään näin, sillä ainoa mahdollisuuteni oli jatkaa opintoja kun mies sai vielä tulosidonnaista vanhempainrahaa. Kävin sitten koulua lapsen ollessa 6-10kk ja se oli ihan ok. Nyt JOUDUMME toimimaan toiste päin, saamme 2-vuotiaan kotihoitamisesta 200€ kuussa ja minun ollessa opiskelija ja miehen tienatessa +4000€ kuussa ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Ei haittaa ollenkaan, toimitaan omasta elämästämme käsin. Ei meitä ole haitannut se, että aina jompikumpi tilanteen mukaan JOUTUU (siis SAA) olla kotona lapsen kanssa.

Tämä perinteinen jako tulee pysymään tulevaisuudessa, sillä päivätyössä olevan hoitajan palkka on 2300€/kk ja ison firman insinöörin lähempänä 5000€/kk. Tämä taitaa olla jopa se yleisin suomalainen pariskuntamuoto, sairaanhoitaja-insinööri.

 

[sama...]

[QUOTE="hmmm";28120186]No jos tulomme olisivat toisinpäin niin tottakai sitten toimittaisi toisinpäin, onpa ihmeellistä. Kyllä mä haluaisin paljon muutakin, mutta järki sanoo muuta. Eikä ole mikään tekosyy, minusta olisi huolestuttavaa jos yhteiskunta joutuisi jo nyt vähistä rahoista mahdollistamaan "mutku mä haluun" -asioita vaikka ko perheessä toisella olisi jo se mahdollisuus jäädä kotiin.

Mitä ihmeellistä siinä on, että otetaan itsekin sitä vastuuta eikä aina huuudella oikeutta ihan kaikkeen ilmaiseksi?[/QUOTE]

Itseasiassa mä voisin hyvinkin olla työelämässä, olisi ihanaa jos olisi näin päin. Ei kuitenkaan meidän perheessä ollut taloudellisesti kovin järkevää joten näin päin sitten valittiin. Mieheni on varmaan enemmän koti-isityyppiä kuin minä kotiäitityyppiä. En mä ole kokenut tulleeni kaltoinkohdelluksi yhteiskunnassa jos minä pienipalkkainen jään kotiin kun isotuloinen mieheni jatkaa uraansa joka on juuri lähtenyt nousuun. Järkipeliä vain.

 

["huhhuh"]

Onko jotenkin outoa että niitä valintoja JOUTUU tekemään ihan sen oman talouden mukaan? Te kuitenkin SAATTE edes sen toisen vaihtoehdon ajatelkaas. Mua ei haittaa että JOUDUMME ottamaan ihan sitä omaakin vastuuta eikä yhteiskunnan tarvitse tukea "me halutaan olla petterin kanssa tasa-arvoisia vaik ei järkee" -ajattelumallia.

 

[miekin]

[QUOTE="huhhuh";28120214]Onko jotenkin outoa että niitä valintoja JOUTUU tekemään ihan sen oman talouden mukaan? Te kuitenkin SAATTE edes sen toisen vaihtoehdon ajatelkaas. Mua ei haittaa että JOUDUMME ottamaan ihan sitä omaakin vastuuta eikä yhteiskunnan tarvitse tukea "me halutaan olla petterin kanssa tasa-arvoisia vaik ei järkee" -ajattelumallia.[/QUOTE]

Mistä tuesta puhutaan?

Meillä mies sai hoitovapaalla ihan sen saman kh-tuen, miitä minäkin olisin saanut. Eli en kyllä näe, että oltaisi nyt jotenkin erityisesti tuettu juuri sitä isän kotiin jäämistä.

 

["muu"]

[QUOTE="huhhuh";28120214]Onko jotenkin outoa että niitä valintoja JOUTUU tekemään ihan sen oman talouden mukaan? Te kuitenkin SAATTE edes sen toisen vaihtoehdon ajatelkaas. [/QUOTE]
Siis onhan tämä käsittämätöntä vääntöä. Jos on mahdollisuus vanhempien niin halutessaan hoitaa lapsi kotona, niin miksi siitä pitää alkaa tekemään jotain suurta tasa-arvo haloota. Monella nyt vaan on kannattavaa se, että äiti on kotona ja isä töissä. Elämän kylmiä faktoja. Joillekin kumpikaan ei ole vaihtoehto ja senkin kanssa eletään hyvin.

 

["vieras"]

En mäkään tuota korvamerkitsemistä ymmärrä. Mä olen ajatellut, että se on vanhempien valinta lapsensa hyväksi, jos haluavat kotona hoitaa. Nyt tuntuu, että ihan sama koko lapsi, kunhan isä tekee saman verran kuin äiti. Kotona oleva isä on sankari, kotona oleva äiti lusmu.

samaa mieltä.

 

[Björn]

Jos meillä olisi mies jäänyt kotiin hoitamaan lapsia, niin olisimme muutaman sataa tuhatta euroa köyhempiä... Minun palkallani asuttaisiin todennäköisesti sillan alla.

 

[suurempi kysymys]

Onhan se tosiasia, että naiset tienaa huonommin kuin mies. Ja osittain saattaa johtua juuri naisten kotona olemisesta. Joten monet "joutuu" valitsemaan sen, että nainen on lasten kanssa kotona. Joten kyllä mielestäni on aiheellista keskustella miten tätä epäkohtaa parantaa. Ja vaikka tiedän, että keskimäärin suomalaisilla naisillahan on asiat monen muun maan naiseen verrattuna hyvin, niin miksi me emme saisi vaatia parannusta. Ei kai kukaan sano, että asunnottomuudelle ei tarvitse mitään tehdä vedoten siihen, että Suomessahan prosentuaalisesti niitä asunnottomia on paljon vähemmän kuin monessa muussa maassa.

 

[kahvikirahvi]

Mää pidän sitä ongelmana vaan jos perheen tilanne on sellainen ettei isä halutessaan voi jäädä kotiin hoitamaan lasta. Oli se syy voimattomuuteen mikä vaan.

 

["muu"]

Osittain ehkä johtuukin siitä, että naiset ovat kotona. Mutta täytyy muistaa, että suuri osa suomalaisista naisista on esimerkiksi hoitajia. Taitaa olla jopa 50% luku. Suurella osalla ei ole siis mitään "uratyötä" jossain isossa konsulttitalossa, jossa ehkä poissaolovuosilla onkin jotain merkitystä.

hoitaja itsekin