Olenko ihan hullu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hulluko?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hulluko?

Vieras
Mä pelkään matkustaa! Ja lentämistä ihan hirveästi, mutta ei siinä kaikki vaan myös perillä oloa.
Mies varasi meille matkan Pariisiin, mä olin ensin innostunut, hieno nähdä nähtävyyksiä jne. mutta nyt pelottaa vaann koko matka. Iltaisin en edes saa unta, kun murehdin sitä =(.
Kuulostaa varmaan ihan hullulta ja tyhmältä.

Aina en ole ollut täläinen ja ollaan matkusteltu paljon ja aina on matkat menneet hyvin eikä mitään sattunut.

Mutta silti esim. viimeksi kylpylälomalla pelotti, ihan kotimaassa siis. Murehdn miks toin lapset tänne jos jotain sattuu, jos joku tulee yöllä hotellihuoneeseen jne.
Eli ihan järjetöntä mutta en vaan voi sille mitään.

Ja nyt tuo Pariisi, lasten kanssa sinne... ihan kamalaa. Iso kaupunki, voi apua, lennot vielä. Tuntuu niin turvattomalta, että haluaisin että vaan peruttais koko matka.
Vaikka meillä siis on lapsiystävällinen hotelli uima-altaineen ja leikkihuoneineen eli suunnittelussa otettiin kaikki huomioon niin silti nyt vaan tää pelko joka pilaa kohta koko loman. Sillä matkaan on vielä 3 viikkoa aikaa ja mä tosiaan vaan pelkään ja stressaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :):
Olen aivan samanlainen...

Ja ihan hulluna itseäni aina välillä pidän, mutta minkäs tälle mahtaa?

Ihana kuulla etten ole ainoa.

Mutta mitä sä sitten teet? Matkustatko vai jäätkö kotiin?

Kannattaisko meidän perua se matka? Mies kyllä varmaan ihmettelis ja saadaankohan edes rahat takaisin.
 
Mulla tulee tuollasia ahdistavia ajatuksia ihan arjessakin.

Joku aika täälä meidän liki oli karhu nähty (siis täälä nyt varmasti on karhuja muutenkin kun on mettää ympärillä vaikka muille jakaa) ja mä kauan mietin mitä mä teen jos oon puistossa lasten kanssa ja karhu tulee sinne. Sen karhu-uutisen jälkeisenä iltana en meinannut saada nukahdettua kun ajattelin sitä hiton karhua ja mua lasten kanssa puistossa ja mitä mä tekisin ja mitä se karhu tekisi ja ahdistus sen kun kasvoi.
samoin välillä mietin esim mitä mä tekisin jos meidän talo syttyisi palamaan (asutaan ylimmässä kerroksessa), miten mä saisin lapset turvaan täältä hengissä ja ahdistun vaan ahdistumistani kun ajattelen asiaa ja teen suunnitelmia kaiken varalle.
Ja joskus taas mietin että jos ollaan kaupungilla ja entäpä jos toinen lapsi tippuu tammerkoskeen, mitä mä teen?? Hyppäänkö perään vai enkä pysty (pelkään sitä veden voimaa) ja löytäisinkö lapsen ennen voimalaitosta ja jos löytäisin niin saisinko meidät kummatkin turvaan siksi aikaa että joku onkii ylös.
(muutomia esimerkkejä )


Ja tää kaikki alkoi kun sain lapsia :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :):
Olen aivan samanlainen...

Ja ihan hulluna itseäni aina välillä pidän, mutta minkäs tälle mahtaa?

Ihana kuulla etten ole ainoa.

Mutta mitä sä sitten teet? Matkustatko vai jäätkö kotiin?

Kannattaisko meidän perua se matka? Mies kyllä varmaan ihmettelis ja saadaankohan edes rahat takaisin.

Matkustan. Juuri tulimme kotiin kesälomareissulta ja kyllä taas pelotti lähteä! Vaan kotona ollaan, turvassa taas ;)

Ette peru matkaa, et sinä voi olla aina kotona. Ja kotonakin voi sattua vaikka mitä. Te lähdette reissuun ja sinä nautit. Onko selevä?! :D

Mutta inhottavaa tämä kyllä ihan oikeasti on. Mulla saattaa joskus iltaisin hiipiä ihan kummia ajatuksia päähän. Mietin hätäpoistumisreittejä paikallisista automarketeista ihan siltä varalta, jos esim. hullu pyssymies alkaa riehua kaupassa juuri silloin, kun olemme siellä. Tiedän, käsittämättömän pöljää, mutta tällainen minä vain olen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kookosta:
Mulla tulee tuollasia ahdistavia ajatuksia ihan arjessakin.

Joku aika täälä meidän liki oli karhu nähty (siis täälä nyt varmasti on karhuja muutenkin kun on mettää ympärillä vaikka muille jakaa) ja mä kauan mietin mitä mä teen jos oon puistossa lasten kanssa ja karhu tulee sinne. Sen karhu-uutisen jälkeisenä iltana en meinannut saada nukahdettua kun ajattelin sitä hiton karhua ja mua lasten kanssa puistossa ja mitä mä tekisin ja mitä se karhu tekisi ja ahdistus sen kun kasvoi.
samoin välillä mietin esim mitä mä tekisin jos meidän talo syttyisi palamaan (asutaan ylimmässä kerroksessa), miten mä saisin lapset turvaan täältä hengissä ja ahdistun vaan ahdistumistani kun ajattelen asiaa ja teen suunnitelmia kaiken varalle.
Ja joskus taas mietin että jos ollaan kaupungilla ja entäpä jos toinen lapsi tippuu tammerkoskeen, mitä mä teen?? Hyppäänkö perään vai enkä pysty (pelkään sitä veden voimaa) ja löytäisinkö lapsen ennen voimalaitosta ja jos löytäisin niin saisinko meidät kummatkin turvaan siksi aikaa että joku onkii ylös.
(muutomia esimerkkejä )


Ja tää kaikki alkoi kun sain lapsia :ashamed:


KAIKKI nämä ajatukset ovat minulle tuttuja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kookosta:
Mulla tulee tuollasia ahdistavia ajatuksia ihan arjessakin.

Joku aika täälä meidän liki oli karhu nähty (siis täälä nyt varmasti on karhuja muutenkin kun on mettää ympärillä vaikka muille jakaa) ja mä kauan mietin mitä mä teen jos oon puistossa lasten kanssa ja karhu tulee sinne. Sen karhu-uutisen jälkeisenä iltana en meinannut saada nukahdettua kun ajattelin sitä hiton karhua ja mua lasten kanssa puistossa ja mitä mä tekisin ja mitä se karhu tekisi ja ahdistus sen kun kasvoi.
samoin välillä mietin esim mitä mä tekisin jos meidän talo syttyisi palamaan (asutaan ylimmässä kerroksessa), miten mä saisin lapset turvaan täältä hengissä ja ahdistun vaan ahdistumistani kun ajattelen asiaa ja teen suunnitelmia kaiken varalle.
Ja joskus taas mietin että jos ollaan kaupungilla ja entäpä jos toinen lapsi tippuu tammerkoskeen, mitä mä teen?? Hyppäänkö perään vai enkä pysty (pelkään sitä veden voimaa) ja löytäisinkö lapsen ennen voimalaitosta ja jos löytäisin niin saisinko meidät kummatkin turvaan siksi aikaa että joku onkii ylös.
(muutomia esimerkkejä )


Ja tää kaikki alkoi kun sain lapsia :ashamed:

Niin tuttua!!! Mäkin pelkään karhuja, käärmeitä... kaikkea. me asutaan ok-talossa ja pelkään että yöllä tänne tulee joku, syttyy tulipalo, tulee häkää jne. eli samanlaisia ahdistusajatuksia jotka kiusaa.

kiitos että jaoit ajatuksesi kanssani!
 

Yhteistyössä