Olenko itsekäs...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja a--p
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

a--p

Vieras
Päätin varata keväälle rantaloman ystäväni kanssa. Kylmästi itsenäinen päätös. Aiemmin syksyllä kyselin mieheltä haittaako jos lähden. Mutta siis ihan ympäripyöreästi tuli kyseltyä. Mies ei vastustanut, mutta ei ollut järin innoissaankaan.

Myös lapsia harmittaa vietävästi jos eivät pääse mukaan. Kaikki edelliset lomat ollaan tehty perheenä. Mies taas matkustelee harrastuksensa vuoksi milloin missäkin. Ei tosin mitään rantalomia... En ole KOSKAAN matkustanut ilman miestä ja lapsia. Ja nyt ei olisi ollut edes varaa lähteä koko poppoo. Olimme viime keväänä etelässä ja joulun jälkeen Tukholmassa.

Toisaalta olen aivan riemuissani (peittelen intoani), mutta toisaalta taas tunnen omantunnon vähän soimaavan... :/
 
Eikö? Kai mua vaan sitten harmittaa, kun en ota edes lapsia matkaan ja siten tuotan pettymyksen heille... Vaikka eipä omassa lapsuudessa käyty koskaan missään ja olen selvinnyt :)
 
Käyn joka kevät ystäväni kanssa ulkomaanreissulla, ja joskus myös syksyisin. Lapset ja mies jää kotiin, enkä tunne yhtään huonoa omaatuntoa.nautin lomasta, ja nautin kotiin paluusta perheeni luo:)
 
Kiva, kiva kun en tullut teilatuksi. Äitini tulee taatusti kritisoimaan pahasti. Ehkä nykyään on ihan suotavaa, että äiti matkustaa yksinkin joskus. Lapset jo koululaisia, niin yksi reissu sinne tänne. Alankin odottamaan lomaani innolla ja unohdan tunnon tuskat :)
 

Yhteistyössä