V
"vieras"
Vieras
Sain tietää että paras ystäväni on levitellyt minun henkilökohtaisia asioitani ja juoruillut selkäni takana tekemisistäni. No sanoin tästä ystävälleni ja hän selitti sen sillä kun on rankkaa oman lapsensa kanssa!! Ja sanoi perään että meidän ystävyytemme on niin ainutlaatuista ettei siitä voi sanoutua irti. En sitten sanonut juuta enkä jaata, mutta minulla meni luotto häneen täysin. Koska minustakin on tuntunut että hän on minulle sielunkumppani (jos ystävästä voi näin sanoa), mutta tämä hänen juoruilunsa vei kyllä pohjan kaikelta. En enää edes halua soittaa tai puhua hänelle mistään, olenko lapsellinen? Pitäisikö vain painaa villaisella tämä asia ja jatkaa niinkuin mitään ei olisi tapahnut? Hän sanoi että toivottavasti tämä vain vahvistaa ystävyyttämme! Sitä se ei ainakaan tehnyt.