Olenko mä jotenkin huono äiti sitten.. Taas lapsi satutti itseään.

["hmm"]

Siis lapseni on 1v8kk, hyvin menevä ja vilkas. Kiipeilee, juoksee ja riehuu ihan älyttömästi. Hyvin iloinen ja ihana lapsi.

Mutta siis kun noita pikku haavereita käy jatkuvasti, taas kolautti hampaansa sängyn laitaan ja näyttää lohjenneen pieni pala etuhampaasta. Vasta 3kk sitten käytiin hammaslääkärissä kun potkumopolla kaatui ja hammas heilui.. huhhuh.

En tajua miten meillä aina sattuu näitä, pitäiskö mun olla kiinni lapsessa koko ajan että pystyisin estämään tälläset vai miten muilla ei tunnu sattuvan mitään tälläistä.. On nyt taas tosi huono fiilis, oon kunnon paska äiti!

 

["kaksosten mamma"]

Sattuuhan noita, et ole huono äiti. Meillä on kaksoset ja huh sitä aikaa, kun alkoivat liikkumaan omin jaloin. Se oli järkyttävää. Kun puhalsit yhden pipiä, toinen oli päällään jossain.

 

[halipupu harmaana]

Et ole ap huono äiti, eikä sun tartte rajoittaa lapsen menemistä liikaa. Tietenkin jos liian hurjiin paikkoihin koittaa kiivetä, niin se pitää kieltää ja rajoittaa.

Kotona voi tietenkin miettiä vaaranpaikkoja ja koittaa laittaa kotia sen verran uuteen uskoon, ettei lapsi satuta niin helposti itseään.

Aina niitä vahinkoja sattuu lasten kanssa tai jos ei satu, niin sitten lapsi kasvatetaan pumpulissa ja se ei ole hyvä juttu sekään. Lapset pitää vähitellen oppia arvoimaan omat taitonsa ja kykynsä ja oppia varomaan tiettyjä asioita, kuten sänkyä, se ei väistä.

 

[leijona-76]

[QUOTE="hmm";28659720]Siis lapseni on 1v8kk, hyvin menevä ja vilkas. Kiipeilee, juoksee ja riehuu ihan älyttömästi. Hyvin iloinen ja ihana lapsi.

Mutta siis kun noita pikku haavereita käy jatkuvasti, taas kolautti hampaansa sängyn laitaan ja näyttää lohjenneen pieni pala etuhampaasta. Vasta 3kk sitten käytiin hammaslääkärissä kun potkumopolla kaatui ja hammas heilui.. huhhuh.

En tajua miten meillä aina sattuu näitä, pitäiskö mun olla kiinni lapsessa koko ajan että pystyisin estämään tälläset vai miten muilla ei tunnu sattuvan mitään tälläistä.. On nyt taas tosi huono fiilis, oon kunnon paska äiti![/QUOTE]

Ei tarvi. Et oo huono äiti, sulla lapsi on sitä lajia jolle sattuu ja tapahtuu. Omanikin oli taaperona tosi kohlo ja edelleen nyt 5v kopsii ja sählää. Ei niitä voi kuplaankaan pistää suojaan.

 

[Chala]

Jep, tuttua. Riskit voi ja pitää minimoida, mutta myös hyväksyä se fakta ettei kaikkea voi estää. Jotkut ovat selkeästi menevämpiä ja tapaturma-alttiimpia kuin toiset. Meilläkin on tässä suhteessa lasten välinen ero kuin yöllä ja päivällä. Toinen on telonut itseään niin, että tälläkin hetkellä on päästä varpaisiin mustelmilla ja naarmuila, tänään on kaatunut kaksi kertaa fillarilla ja vähintään viikottain on huuli auki ja satunnaisesti silmäkin mutana. Mä olen oikeasti ihan varma että jonain päivänä meistä tehdään ls-ilmoitus vain tuon lapsukaisen rakkaan ulkoisen kunnon takia..

Että tsemppiä, hyvän omantunnon sä saat siitä kun katselet ettei sellaisia selviä vaaranpaikkoja ole ja omalta osaltasi pyrit koppaamaan jos lapsukainen sattuu putoamaan siinä käden ulottuvilla, mutta muuten ei voi kuin puhallella pipejä ja halia pientä potilasta

 

[njoo]

vähän ot mut ite oon aina ollut ja vielläkin oon onnettomuus magneetti enmä lapsena ainakaan tuntenut et äti oli paska äiti,jo keskisuurista jutuista vei päivystykseen

 

["vieras"]

Mun taaperoni on 1v 11kk ja hänelle ei ole sattunut juuri mitään. Oikeasti menee ja häärää kyllä aika vapaasti eli en omaa sädekehääni pääse kiillottamaan. Toisille vain sattuu enemmän vahinkoja ja onnettomuuksia kuin toisille. Ei se tee sinusta huonoa äitiä, eikä minusta hyvää. Meidän lapsemme nyt vain on luonteeltaan aika varovainen ja teidän ilmeisesti rohkeampi ja myös samalla varomattomampi.

 

[poitsunen]

meillä poika 1 v 1 kk ja joka päivä on uusi vekki jossain. Noussut seisoon 6,5kk ja kävelly 9,5kk eli vauhtipoikia. Esikoinen on säilynyt isoimmilta haavereilta mutta tämä poika satuttaa jossain itsensä joka päivä..

 

[ninim]

Pakko kai se lapsi on sänkyynsä päästää

Meillä myös hulivili taapero, jolle sattuu ja tapahtuu. Kotona ja puistossa annan vähän enemmän vapautta, kun on mahdollisimman lapsiturvalliseksi tehty kuitenkin. Meidän vilpertistä ei voi sitten sekunniksikaan laskea irti kadulla tms.

 

[vieraas]

Meillä tyttö hyppäsi 1v8kk:n iässä pää edellä patteriin sohvalta ja nukutuksessa tikattiin ja liimattiin ohimo. Nyt 2,5 -vuotiaana edelleen on arpi näkyvissä eikä varmaan katoa kokonaan koskaan. Aina on menossa ja touhuamassa jotain ja näyttää, että kaikkialle työntää päänsä ensin... No, horoskoopiltaan onkin härkä Sairaalassakin tuumivat muut vanhemmat tytön touhuilua seuratessaan, ettei taida olla viimeinen kerta kun siellä aikaansa viettää

Mielestäni ei kuitenkaan ole kyse mistään ylivilkkaudesta, koska osaa keskittyä todella hyvin siihen mitä tekee ja kuuntelee ja seuraa ohjeita tarkasti. Luonne on vaan periksiantamaton ja halu tehdä asioita on suurempi kuin osaamistaso.. Enkä minä pidä itseäni huonona äitinä. En minä voi olla koko aikaa pelastamassa ja pehmittämässä alastuloa.

 

["Mariska"]

Ja aina se on vähän tuuristakin kiinni, että sattuuko. Tai aika paljonkin tuuripeliä. Meillä myös 1v 7kk tyttö, joka on rohkea ja utelias, milloin mihinkin kiipeää ja tunkee itsensä. Viimeisin säikähdys oli, kun pääsi salaa kiipeämään parvelle mökillä - varsin korkealle siis sellaisia tikapuuportaita. huh. Alas ei olisikaan sitten osannut itse tulla... Vielä ollaan selvitty naarmuilla ja mustelmilla (koputan puuta...)

Varmasti lapsille aina sattuu, vaikka yrittäisi olla tarkkana vahtimassa ja toisaalta kaikkea ei voi kieltäkään. Pitää saada harjoitella taitoja.