Olenko mä jotenkin kypsymätön ja lapsellinen, kun en tahdo asua ok-talossa kaukana kaupungista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja onko näin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

onko näin

Vieras
Sukulaiset ovat kaikki omakotiasujia maalla, tykkäävät laitella ja remppailla, myös nuoret. Itse olen kaupunkilainen, olen asunut ikävuodet 0-18v omakotitalossa juurikin maalla ja sitten muutin kaupunkiin opiskelemaan. Ei ole kyllä ollut yhtään ikävä sitä ainaista remppaamista, lumenluontia ja pitkiä matkoja joka paikkaan. On tosi ihanaa, kun talkkari hoitaa asiat, ei tarvitse murehia mistään ja kun oven avaa, niiin joka paikkaan muutaman minuutin matka.

Nyt sitten valmistuin, sain töitä ja asunnon hankkiminen olisi ehkä ajankohtaista, kun työsuhdekin vakinaistettiin. Meinattiin siis miehen kanssa ostaa ihan kerrostaloasunto keskustasta, mut sukulaisista tämä on outoa ja mieli kuulemma vielä muuttuu ja meidän ei kannattaisi siksi ostaa asuntoa kaupungista, kun kuitenkin kaipaamme sitten muuta. Ja täällä on niin kylmää ja meluista ja ties mitä. Huoh. Niin, ja jos tulevaisuudessa saamme lapsia, niin maalla niiden on parmepi kasvaa muutenkin. Ja mikä meissä on vikana, kun nautimme kerrostaloasumisesta ja melusta eikä pääse edes omaa kasvimaata kuokkimaan. Kyllähän autolla pääsee ja tässä iässä (olemme 28v) pitäisi jo nauttia muista asioista kuin kaupungin sykkeestä.

Siis tekeekö omakotiasuminen ihmisestä jotenkin vastuullisemman ja paremman? Tuntuu, että olemme ihan toisen luokan kansalaisia, kun emme tahdo omaan taloon, jota kumpikaan ei ehtisi/jaksaisi huoltaa, kun on harrastuksia ja muutakin tekemistä. Että alkoi ärsyttää.
 
Huh, onneksi meillä ei ole tollasia sukulaisia. Jos kerrostaloasuminen on kypsymättömyyttä, niin ollaan sitten kypsymättömiä. Ollaan reilusti yli kolmekymppisiä, eikä meillä ole aikomustakaan muuttaa pois ihanasta kodistamme Helsingin kantakaupungissa, jossa leikkipuistot, päiväkodit, koulut ja kaikki muut palvelut ovat kävelymatkan päässä.

Ihmiset arvostaa niin erilaisia asioita. Jättäkää ne omakotitalofanaatikot vaan omaan arvoonsa.
 
Musta taas tuntuu että mä oon ihan home kaikkien tuttujen keskuudessa kun muut kaipaavat vaan kaupunkiasumista ja mua katsotaan kulmia kohottaen kun sanon että haluaisin asua maalla omassa talossa...
 
useimmiten sukulaiset ovat sellaisia, outoja siis :D. Että olet ihan normaali ihminen jos haluat asua kerrostalossa. Itse olen asunut maalla ekat 18 v ja tosiaan, sieltä kun kaupunkiin pääsin opiskelemaan niin totesin, että never omakotitaloon. Olen asunut nyt 12 v kerrostalossa ihan kaupungin keskustassa ja oho..mieli alkoi muuttua ja omakotitalo rakenteilla. Ei siis mitään remontointia meille. Että näin meille, onneksi meidän sukupolvella on se onni, että voidaan muuttaa mieltämme ilman huonoa omatuntoa..Sitä paitsi nykyään on paljon vastuullisempaa asua kerrostalossa ihan jo hiilijalanjäljenkin vuoksi. Valitse asumismuotosi ihan miten huvittaa, sukulaiset vaan kadehtivat kun uskallat tehdä oman pään mukaan.
 
Mun mielestä jokaisen tulisi voida asua sellaisessa talossa kuin haluaa ja viihtyy; on se sitten sähkötön vedetön mummonmökki 15 km hiekkametsätien päässä tai 14 krs kerrostalo kaupungin ytimessä - tai jotain siltä väliltä!

:flower:
 
Älä kuule välitä toisten mielipiteistä. Meilläkin viimeistään siinä vaiheessa alettiin puhumaan, että eikö sitä nyt jo omakotitalon vois ostaa kun kolmas lapsikin tulossa ja neliöitä vain 76. Mutta mä heitin aina, että millä rahalla ja ikuiseen velkavankeuteen en suostu. Ja onhan kerrostalo elämä vaivatonta verrattuna omiakotitalo asumiseen.
Nauttikaa siitä mikä on teille parasta ja vähät välittäkää muiden mielipiteistä.
 
Jokainen asuu niinkuin itse haluaa. Itselleni olisi ideaali sekä koti maalla, että pieni kaupunkiasunto niitä päiviä varten kun on pakko olla toimistolla. No, vielä se ei ole mahdollista niin ajelen sitten maalta.
 
Noi tuo nyt kuulostaa tuollaiselta vaahtoamiselta, kun itse on asuttu pienessä kylässä ja se talon laittaminen on elämänsisältö. Mun tutuista moni maalla varttunut on jäänyt just asumaan kotikuntaan ja rakentanut sinne ja he tykkäävät siitä, että on oma talo ja vapaa-ajalla saa laitella sitä. Ihmettelevät, kun itse viihdyn kaupungissa ja ostimme juuri asunnon sieltä.

Kiinnostuksenkohteita nyt on erilaisia ja kaikki eivät tahdo viettää vapaa-aikaansa kotona vasara kädessä. Itse kyllä vietän ison osan vapaa-ajastani kotona, mutta ihan vaan lepäilemällä, olen kai laiska monen mielestä. Itse en nauttisi jatkuvasta remontoimisesta ja puuhastelusta, mulle koti on paikka, jossa saa ottaa rennosti. Ja en kyllä tykkäisi siitäkään, että jokainen meno pitäisi suunnitella, kun lähin aktiviteetti/palvelu olisi automatkan päässä.

Jätä nuo puheet omaan arvoonsa, elämme nykyaikaa ja työt ja muut ovat suurimmaksi osaksi kaupungissa.
 
[QUOTE="aha";23786079]Mut miksi pitäisi haluta asua omakotitalossa, edes kaupungissa? Siinä on hirveä homma, varsinkin jos käy päivät töissä ja harrastaa illat.[/QUOTE]

Mikä hirveä homma? Ei meillä ainakaan ole mitään ongelmia ollut. Yhtälailla harrastetaan nyt omakotialossa asuessa kuin silloinkin, kun asuttiin kerrostalossa.

Ei kenenkään ole mikään pakko asua omakotitalossa. Eihän se olisi edes mahdollista. Täällä ei tila riittäisi.
 
ei siinä mitään lapsellista ole. toiset vaan haluaa asua maalla ja toiset kaupungiss. toiset kerrostalossa, osa rivitalossa, osalle omakotitalo on se oma koti. jokainen sen mukaan. ne jotka on mukavuuden haluisia, asuvat kerrostaloissa ja jotka haluaa tehdä töitä enemmän asuvat omakotitalossa.
 
Ihan normaalilta kuulostaa että haluatte asua keskustassa. Itsellä oli ennen sama juttu. Maalla kasvaneena arvostin niin pirusti sitä, että kaupungissa kaikki oli lähellä, autoa ei tarvittu joka asiaan, ravintolat, kaupat, leffat, harrastuspaikat ym. oli ihan vieressä..

Nykyään mulla on lapsia eikä tuo keskusta-asuminen enää houkuttele, mutta varmaan jos olisin lapseton, niin edelleen näin 30-vuotiaana asuisin kerrostalossa. Nyt meillä on siis omakotitalo täällä laitakaupungilla ;)

Mutta älä välitä sukulaisista. Muutatte nyt niin kuin parhaimmalta tuntuu. Ja jos sitä omakotitaloa joskus alkaa kaipaamaan, niin sittenhän on yksi haave enemmän täytettävänä...
 
Et ole, mutta sukulaiset on lapsellisia jos vaativat että kaikkien pitäisi elää kuten he. Mun äiti on sanonut mulle ettei vuokra-asunto muka ole koti...kodilta tämä ainakin tuntuu.
 
Onneksi ollaan kaikki erilaisia.Tykkäät asua kaupungissa ja minä maalla,sukulaisten turinat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.Eiköhän aikuiset ihmiset osaa ihan itse päättää missä asuvat ja missä kokevat olevansa onnellisia :)
 

Yhteistyössä