Kun kun....
Olin viime viikonloppuna tyttöjen (3,5v ja 4kk) kanssa mummolassa.
Mies sai jäädä kotiin itekseen viettään omaa aikaa.
Näin yleensäkin viime aikoina ollaan käyty tyttöjen kans reissussa ja isi saanu omaa aikaa kun ollaan oltu muutamia päiviä pois kotoo.
No nyt olis mun vuoro ja pääsen ensi kuussa yhdeksi tai jopa kahdeksi yöksi hotelliin kaverin kans huilaileen ja pitään hauskaa.
Oli siis jo suunniteltu että mies jää lasten kanssa kotiin.
Mut tässä yks päivä sit kun puhuin mun ystävälle tästä reissusta niin kovasti toivoi molempia lapsia sinne hoitoon. Ja kyllä!! Luotan tämän ihmisen hoitoon myös sen 4kk ikäisen.
No miehenihän olisi toki kovasti mielissään tämmöisestä ratkaisusta, mut mä koen että mies pääsis nyt sit taas niiiiiiiin helpolla tässä.
Joten vaikka tiedän että esikoiseni 3,5v olisi tosi onnellinen kun pääsisi yökylään tälle ystävälleni, mä tahtoisin jättää lapset isälleen kotiin jotta hänkin voisi joskus hoitaa näitä lapsia ihan itekseen.
Ja myöskin toisaalta mielelläni voisin viedä tytöt tälle ystäväni luo silleen että me molemmat voitais viettää laatuaikaa yhdessä.
Mut nyt mä tunnen itseni tosi ikäväksi ihmiseksi kun mieheni tietää tämän ehdotuksen mutta mä en haluis siihen nyt tarttua.
Ja siis kun mulla ei varmasti taas kuukausiin ole mahdollista lähteä itekseni mihinkään.
Veilä sen verran että olen siis kotona viikolla päivät yksin näiden kahden kanssa ja mieheni on töissä.
Olin viime viikonloppuna tyttöjen (3,5v ja 4kk) kanssa mummolassa.
Mies sai jäädä kotiin itekseen viettään omaa aikaa.
Näin yleensäkin viime aikoina ollaan käyty tyttöjen kans reissussa ja isi saanu omaa aikaa kun ollaan oltu muutamia päiviä pois kotoo.
No nyt olis mun vuoro ja pääsen ensi kuussa yhdeksi tai jopa kahdeksi yöksi hotelliin kaverin kans huilaileen ja pitään hauskaa.
Oli siis jo suunniteltu että mies jää lasten kanssa kotiin.
Mut tässä yks päivä sit kun puhuin mun ystävälle tästä reissusta niin kovasti toivoi molempia lapsia sinne hoitoon. Ja kyllä!! Luotan tämän ihmisen hoitoon myös sen 4kk ikäisen.
No miehenihän olisi toki kovasti mielissään tämmöisestä ratkaisusta, mut mä koen että mies pääsis nyt sit taas niiiiiiiin helpolla tässä.
Joten vaikka tiedän että esikoiseni 3,5v olisi tosi onnellinen kun pääsisi yökylään tälle ystävälleni, mä tahtoisin jättää lapset isälleen kotiin jotta hänkin voisi joskus hoitaa näitä lapsia ihan itekseen.
Ja myöskin toisaalta mielelläni voisin viedä tytöt tälle ystäväni luo silleen että me molemmat voitais viettää laatuaikaa yhdessä.
Mut nyt mä tunnen itseni tosi ikäväksi ihmiseksi kun mieheni tietää tämän ehdotuksen mutta mä en haluis siihen nyt tarttua.
Ja siis kun mulla ei varmasti taas kuukausiin ole mahdollista lähteä itekseni mihinkään.
Veilä sen verran että olen siis kotona viikolla päivät yksin näiden kahden kanssa ja mieheni on töissä.