Olenko paha?

[Katkera nainen]

Tilanne on tämä: on/off suhde ollut päällä jo monta vuotta ja olen sinä aikana saanut aika paljon lokaa niskaan. Sitkeästi olen toivonut että kaikki muuttuu vielä paremmaksi ja odottanut että miehen lupaukset paremmasta tulevasta pitäisivät vihdoin paikkansa. Niin vain ei ole tähän päivään mennessä käynyt.

Nyt olen jotenkin turtunut kaikkeen ja vaikka rakastan tätä miestä edelleen, katkeruus on alkanut kalvaa tosi paljon ja myös halu "kostaa" miehelle kaikki kärsimys mitä olen hänen takiaan tuntenut. Oikeasti haluaisin kääntää veistä välillä hänenkin selässään.

Tämä on johtanut siihen että olen alkanut tehdä asioita oman pääni mukaan ja vähät välittänyt oikein mistään. Viime kuussa minulla oli tämän miehen lisäksi neljä yhden illan juttua, osan tunsin entuudestaan ja pari näistä oli ns. uusia tuttavuuksia. Eihän noista jutuista mitään jäänyt käteen mutta tulipa tehtyä. Tämä oli ensimmäinen kerta kun ajattelin pekästään itseäni, muuten olen ollut uskollinen vuosia vaikka mitäpä sekään on hyödyttänyt. Sitä paitsi en yhtään tiedä mitä mies on mahd. puuhannut selkäni takana ryyppyreissuillaan vaikka sanookin että mitään sellaista ei ole tapahtunut...

Olenko siis jotenkin paha nyt? Itse en oikein ymmärrä mikä minuun on mennyt, ehkä katkeruus on nyt kasvanut sellaisiin mittoihin että se ilmenee tällaisena käytöksenä. Nautin kuitenkin ajatuksesta että aiheutan miehelle kärsimystä vaikkei hän näistä jutuista tiedäkään.

Pelkään myös että en osaa enää tuntea aitoa rakkautta tämän kaiken jälkeen... Mitä tämä on?

 

[kerrohan lisää]

minkä ikäinen olet? onko lapsia? 10v yhdessä? mitkä ovat odotuksesi? mikä sinusta suhteessanne mättää?

Parisuhteita ei kyllä yleensä hoidella pettämällä, paitsi jos haluaa siitä vain pois ja vähän vauhtia välien selvittämiseen.

 

[Havu]

En oikein tiedä voiko puhua parisuhteesta jos se on jatkuvaa on-offia, siis jatkuvaa "ollaan yhdessä - eipä ollakaan".

Minusta tuon perusteella kuulostaa että olet repimässä itseäsi irti raastavasta suhteesta, johon mies ei ilmeisesti halua oikein sitoutua.

 

[itsearvostusta peliin]

Nyt olen jotenkin turtunut kaikkeen ja vaikka rakastan tätä miestä edelleen, katkeruus on alkanut kalvaa tosi paljon ja myös halu "kostaa" miehelle kaikki kärsimys mitä olen hänen takiaan tuntenut. Oikeasti haluaisin kääntää veistä välillä hänenkin selässään.

Tämä on johtanut siihen että olen alkanut tehdä asioita oman pääni mukaan ja vähät välittänyt oikein mistään. Viime kuussa minulla oli tämän miehen lisäksi neljä yhden illan juttua, osan tunsin entuudestaan ja pari näistä oli ns. uusia tuttavuuksia. Eihän noista jutuista mitään jäänyt käteen mutta tulipa tehtyä. Tämä oli ensimmäinen kerta kun ajattelin pekästään itseäni, muuten olen ollut uskollinen vuosia vaikka mitäpä sekään on hyödyttänyt.

Minulle herää kysymys miten "ajattelet pelkästään itseäsi" harrastamalla yhden illan juttuja tämän miehen takia, kostomielellä? Sillä käsitteellä "ajatella myös itseään" yleensä tarkoitetaan h y v ä n suomista myös itselleen. Katkera kostaminen ei eheytä ketään eikä mitään vaan tavallaan autat häntä näin vahingoittamaan itseäsi.

Minusta tuo on nyt juuri päinvastoin että rikot vain itseäsi tuon miehen takia noilla yhden illan jutuilla koska kuitenkin muualta kirjoituksestasi käy ilmi että arvostat uskollisuutta ja olet sitä suhteessanne vaalinut. Nyt vain kävi näin että tämä mies ei sitä älynnyt arvostaa miksikään.

En tarkoita että sinun olisi vaan edelleen uskollisena annettava kaiken olla ennallaan vaan ehkä paremminkin hankkiutua muuten uudelle, terveelle pohjalle, pois tuosta kalvavasta tilanteesta.
Sen jälkeen vasta voit harrastaa vaikka niitä yhden illan juttuja niin halutessasi, mutta omasta vapaasta toivomuksestasi.

Sanot: "olen vähät välittänyt mistään..." ala nyt vihdoin jo välittää itsestäsi.

 

[pronssikilpi]

Herää kysymys, että miksi vielä olet tuon miehen kanssa yhdessä? Jos teillä on lapsia, niin sitten on ymmärrettävää, että ei pidä heti luovuttaa, vaan yrittää pitää perhe kasassa, jos se on mahdollista ja järkevää. Jos teillä ei ole lapsia, niin miksi ihmeessä roikut suhteessa, josta jää vain paha mieli?

Onko tässäkin tapauksessa käynyt klassisesti eli itsetuntosi on nollassa ja pelkäät jääväsi yksin, jonka vuoksi roikut vuodesta toiseen miehen kanssa, joka ei rakasta/kunnioita/arvosta sinua pätkääkään? Eikö olisi korkea aika irrottautua, kasvaa ihmisenä, kohottaa itsetuntoa ja alkaa elää aikuisen naisen elämää? Kun saat itsesi henkisesti tasapainoon, niin vasta sitten voit harkita uudelleen suhdetta tuon miehen kanssa, jos vielä rakastat häntä ja hän on osoittanut teoillaan, että hän on tehnyt parannuksen ja hän on ns. aviomiesainesta.

 

[-ap-]

Kiitos teille kaikille vastanneille!

Olen jo sen ikäinen että "kellokin tikittää" ja haluaisin joskus perheenkin perustaa. Nyt sekin unelma tuntuu kaukaiselta. Huomaan että katkeruus miestä kohtaan kasvaa... varsinkin kun olen vakavassa mielessä kertonut että "raja" lähestyy ja hän ei ota sitä edes tosissaan. Ok. Olen ennenkin uhannut lähdöllä ja silti antanut periksi lopulta joten siinä mielessä oma syyni ettei ota minua nytkään todesta. Olen varoittanut jo ettei pitäisi minua itsestään selvänä, hän tulee vielä huomaamaan kuinka tosissani olen.

Meillä ei siis ole lapsia tms. ja hyvä kysymys olikin joltakin että miksi olet vielä tässä suhteessa? Niinpä! Minulla on vielä itsetuntoni jäljellä ja tiedän että vedän vastakkaista sukupuolta puoleeni , joten toivoa olisi löytää ihan erilainen mies. En elä sillä mielellä että kunhan vain on joku, ei, se aika on jo kauan sitten mennyttä. Mies ei tosiaan tajua mitä hänellä on ollut, voin vain sanoa että on ollut tosi tyhmä ja sokea.

Hajottaahan nämä yhden illan jutut jollain tapaa joten senkin aion lopettaa. Se mitä olen tehnyt olen tehnyt täysin tietoisena ja vapaasta tahdostani. Mutta ei sellainenkaan elämä tuo onnea. Nyt tunnen vain suurta tyydytystä tekemisistäni koska kuten sanoin, katkeruus nostaa päätään. Mies kuvittelee että olen siveyden sipuli ja itken iltaisin häntä odottaen. Tein sitäkin aikani mutta enää en aio tehdä niin.

Joten olenko nyt paha ihminen kun teen näin?

 

[Sikaneitsyt]

Kiitos teille kaikille vastanneille!

Olen jo sen ikäinen että "kellokin tikittää" ja haluaisin joskus perheenkin perustaa. Nyt sekin unelma tuntuu kaukaiselta. Huomaan että katkeruus miestä kohtaan kasvaa... varsinkin kun olen vakavassa mielessä kertonut että "raja" lähestyy ja hän ei ota sitä edes tosissaan.
Joten olenko nyt paha ihminen kun teen näin?

Et ole paha ihminen. Olet tyhmä ihminen.
Yrität suostutella/kiristää miestäsi lapsentekoon vaikka hän ei selvästikään sitä halua.
Kuten kaikilla palstoilla on tuhat keraa todettu, lasten hankinta on asia jossa
ei voi tehdä kompromissia. Jos suunnitelmat tässä asiassa menevät ristiin,
eroaminen on ainoa vaihtoehto.

 

[juuriniin]

ei tuossa suhteessa kannata minunkaan mielestäni märehtiä yhtään pidempään. Jos lapsia haluaa, kyllä se halu siihen pitää olla molemmilla, etenkin jos se on molempien ensimmäinen lapsi.

 

[Jason80]

Et ole paha, mutta 4 miestä kuukaudessa on aika huoramaista käytöstä keneltä tahansa. En itse haluaisi mitään jakorasiaa vaimokseni, kunniallinen käytös kunniaan.

 

[jaa?]

Hajottaahan nämä yhden illan jutut jollain tapaa joten senkin aion lopettaa. Se mitä olen tehnyt olen tehnyt täysin tietoisena ja vapaasta tahdostani. Mutta ei sellainenkaan elämä tuo onnea. Nyt tunnen vain suurta tyydytystä tekemisistäni koska kuten sanoin, katkeruus nostaa päätään. Mies kuvittelee että olen siveyden sipuli ja itken iltaisin häntä odottaen. Tein sitäkin aikani mutta enää en aio tehdä niin.

Sen enempää yhsen illan juttujen puolesta tai vastaan, mutta aiotko jotenkin todentaa miehellesi käyneesi vieraissa? Eihän ole hyötyä pettää kostaakseen jos toinen ei edes tiedä siitä vaan on siinä luulossa että istutu kotona itkien odottamassa.

Tuo tekniikkasi on nyt vähän sama kuin protestoisi huonoja tv-ohjelmia maksamalla lupansa, avaamalla telkkarin ja kääntämällä sitten selkänsä ruudulle.

 

[-ap-]

Et ole paha, mutta 4 miestä kuukaudessa on aika huoramaista käytöstä keneltä tahansa. En itse haluaisi mitään jakorasiaa vaimokseni, kunniallinen käytös kunniaan.

Jännä juttu että nainen saa heti huoran leiman jos on monta satunnaissuhdetta . Miehet tuolla pyörivät häntäheikkeinä on siviilisääty mikä tahansa ja kellistävät kyllä naisen kuin naisen jos vain tilaisuus siihen tulee ja saavat vain lisää sulkia hattuunsa. Naisen pitäisi olla peto sängyssä mutta suunnilleen neitsyt kokemuksien suhteen...

Peli on raakaa tuolla yöelämässä eikä siinä heikommat pärjää. Tästä syystä en myöskään usko että tämä nykyinen on-off kumppanini olisi ollut uskollinen minulle, kyllä on sen verran vaaleanpunaiset lasit tippuneet silmiltä.

Sitten tuolla joku kommentoi että olisin kiristämässä miestä lasten tekoon? Millä tavalla? Näin ei todellakaan ole.

 

[-ap-]

Sen enempää yhsen illan juttujen puolesta tai vastaan, mutta aiotko jotenkin todentaa miehellesi käyneesi vieraissa? Eihän ole hyötyä pettää kostaakseen jos toinen ei edes tiedä siitä vaan on siinä luulossa että istutu kotona itkien odottamassa.

Tuo tekniikkasi on nyt vähän sama kuin protestoisi huonoja tv-ohjelmia maksamalla lupansa, avaamalla telkkarin ja kääntämällä sitten selkänsä ruudulle.

Tämäkin on totta kyllä . Jotenkin vain saan tyydytystä jo siitäkin että olen toiminut näin ja lopettanut säälittävän odottamisen. Se on "hiljaisen miehen hiljainen protesti" . Tämä on kyllä muuttanut käsitystäni suhteestamme ja omasta osastani siinä. Enää en ryhdy säälittäväksi kynnysmatoksi hänelle.

 

[näin]

Jännä juttu että nainen saa heti huoran leiman jos on monta satunnaissuhdetta ---- Naisen pitäisi olla peto sängyssä mutta suunnilleen neitsyt kokemuksien suhteen...

Joo, tämä on kyllä niin totta. Täysin absurdi yhdistelmä. Sitten saadaan lukea palstoilta kuinka "vaimoni ei osallistu vaan makaa kuin lahna". Toisalta joku on saanut kuulla mieheltään olevansa huoramainen, kun osallistuu liian innokkaasti seksin aikana...

 

[-ap-]

Joo, tämä on kyllä niin totta. Täysin absurdi yhdistelmä. Sitten saadaan lukea palstoilta kuinka "vaimoni ei osallistu vaan makaa kuin lahna". Toisalta joku on saanut kuulla mieheltään olevansa huoramainen, kun osallistuu liian innokkaasti seksin aikana...

Aivan, mitä siinä on sitten pahaa jos nainenkin tykkää seksistä eikä ole heti parisuhdetta pykäämässä? Eikö ole myös hyvä jos on kokemusta ja tietää mistä miehet tykkää?

Mies haluaa "kiltin tytön" jota seksi kuitenkin kiinnostaa riittävän usein ja oma-aloitteisuuttakin saa osoittaa kunhan kaiken tekee sopivassa suhteessa. Sitten kun ollaan naimisissa mies valittaa kun vaimo ei anna . Ja miten sitten käykään? Mies etsii seksiseuraa näistä "yhdenillan" harrastajista kun kotona on kiltti vaimoke joka ei anna .

 

[Vaiheessa]

Eiköhän ole jo aika tehdä tilanteelle muutakin, kuin hajottaa itsensä noissa kostosuhteissa. Mielestäni selät vastakkain ja kipot jakoon, olisi paikallaan.

Usko pois, jotta tiedän, mistä puhun. Minua pidätti tuossa ikävässä vaiheessa pitkään lapset. Ilman lapsia se ei todellakaan olisi kestänyt vuosikausia. Ei ole kenenkään etu olla sitoutuneena ihmiseen, joka elää kuin vapaa ihminen ja jättää perheensä ja kumppaninsa yksin.

Kovin tuttuja ovat tuntemuksesi ja näin jälkikäteen tiedän, jotta ne ovat varmoja eron merkkejä. Ei sinänsä mitään pahaa siinä, jotta tunnet niin suurta vihaa, jotta haluat kostaa. Se tunne auttaa sinua irtaantumaan. Ainut ikävä puoli siinä on, jotta vahinko osuu enemmän sinuun itseesi kuin kumppaniisi. Sitähän pohdit nytkin, kun kyselet, oletko paha.

Et paha, katkera ja vihainen olet. Rimpuilet näin, koska et ole muuta vielä osannut.

 

[Olisiko aika]

ottaa elämän ohjat omiin käsiin eikä jättää niitä toisen päättämättömän pelleilyn varaan? Kannattaako tuhlata enää päivääkään? Voithan sanoa, että jos ei kosintaa tule tänä iltana kello kymmeneen mennessä, se on ohi lopullisesti, ja sitten poistat miehen numerot ja sähköpostiosoitteet ja vaihdat omasi, niin ei tarvitse kuunnella ruikutuksia. Enpä tiedä, mutta itse en tuollaista kuviota katselisi enkä päästäisi muodostumaan. Tuhlaa, mokoma, vain aikaasi, eikä alkoholiongelman kanssa mitään toimivaa suhdetta edes pysty saamaan aikaan.

 

[-ap-]

ottaa elämän ohjat omiin käsiin eikä jättää niitä toisen päättämättömän pelleilyn varaan? Kannattaako tuhlata enää päivääkään? Voithan sanoa, että jos ei kosintaa tule tänä iltana kello kymmeneen mennessä, se on ohi lopullisesti, ja sitten poistat miehen numerot ja sähköpostiosoitteet ja vaihdat omasi, niin ei tarvitse kuunnella ruikutuksia. Enpä tiedä, mutta itse en tuollaista kuviota katselisi enkä päästäisi muodostumaan. Tuhlaa, mokoma, vain aikaasi, eikä alkoholiongelman kanssa mitään toimivaa suhdetta edes pysty saamaan aikaan.

Kiitos, puhut enemmän kuin asiaa. Ei kannata tuhlata päivääkään enää. Hyvä neuvo asettaa aikaraja ja jos mitään ei tapahdu se on moro. Aikaani olen tuhlannut liikaakin. Seuraava siirtoni on se että tosiaan sanoin noin kuin ehdotit ihan vain nähdäkseni miten mies reagoi. Epäilen että ei tykkää hyvää. Siinä on riittävästi vastausta minulle. Enkä toisaalta edes tiedä haluanko edes mitään tapahtuvan välillämme, aikaa on tuhlaanut liian paljon ja ehkäpä siihen on sisältynyt myös liian monta pettymystä. Miksi pitää väkisin kiinni jostain mikä on jo kuollut?....

 

[MopoMie$$]

Kiitos teille kaikille vastanneille!

Olen jo sen ikäinen että "kellokin tikittää" ja haluaisin joskus perheenkin perustaa.

Kiitos itsellesi! Laita emaili niin viestitellään ja tavataan intiimeissä merkeissä ilman ehkäisyä niin tulee tuokin ongelma hoidettua. Täällä on tarjolla yli 130+ älykkyysosamäärän geenejä 10+ rakastajantaidoilla höystettynä.

100% luottamus ja tyydytystakuu! Saat bussirahat yms. kulut minulta takaisin jos minä tai tuottamamme jälkikäsvu on pettymys. Carpe Diem - tartu tilaisuuteesi. Et voi kuin voittaa!!

 

[Puuh]

Kiitos itsellesi! Laita emaili niin viestitellään ja tavataan intiimeissä merkeissä ilman ehkäisyä niin tulee tuokin ongelma hoidettua. Täällä on tarjolla yli 130+ älykkyysosamäärän geenejä 10+ rakastajantaidoilla höystettynä.

100% luottamus ja tyydytystakuu! Saat bussirahat yms. kulut minulta takaisin jos minä tai tuottamamme jälkikäsvu on pettymys. Carpe Diem - tartu tilaisuuteesi. Et voi kuin voittaa!!

Ei vakuuta minua nuo älynlahjat. Vai sanoisinko lahjattomuus. Tyhmät ihmiset ovat yksinkertaisia. So simple.

 

[Daami]

Paras kosto miehelle on jättää hänet! Siinäpä riutuu, parkuu ja kärsii, kun menetti sinut (ainakin jos sinua edes jossain mielessä rakasti)! Voit vapaasti baarissa flirtata ja pitää hauskaa muiden miesten kanssa, kun ex katsoo surkeana. Tietysti voi käydä toisinkin päin. Paras vaihtoehto se on sinullekin, koska et ole onnellinen hänen kanssaan.

Olet ilmeisesti antanut miehellesi monta mahdollisuutta parantaa tapansa, muttei mitään ole tapahtunut, joten ihan turha enää antaa jotain aikarajoja. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi tajuta jo kerrasta. Hän ei arvosta sinua ja arvostus on vähentynyt joka kerta enemmän ja enemmän, kun olet sitä häneltä vaatinut, mutta hän ei ole sitä sinulle antanut. Ja eikös tuollaiset on/off suhteet kuulosta teinitouhuilta, eikä aikuisten parisuhteelta.

 

[Pisara]

ottaa elämän ohjat omiin käsiin eikä jättää niitä toisen päättämättömän pelleilyn varaan? Kannattaako tuhlata enää päivääkään? Voithan sanoa, että jos ei kosintaa tule tänä iltana kello kymmeneen mennessä.

Miks hitossa nainen haluaisi naimisiin ääliön kanssa joka on jo saanut monta mahdollisuuutta? Ja vielä kiristämällä!
Tee, hyvä ap, niin, että puhut miehen kanssa vakavasti. Sano hänelle, että sillä on kuukausi aikaa näyttää, että osaa käyttäytyä kuten parisuhteessa kuuluu. Jos ei onnistu, niin se on loppu. Jos mies haluaa, siis ihan oikeasti haluaa yrittää, niin anna se yksi mahdollisuus näyttää. Älä sinä kuukautena anna ohjeita tai komentele tai kommentoi suhdetta mitenkään. Jos et kuukauden kuluttua ole tyytyväinen niin vihellät pelin tylysti poikki. Korkeintaan sanot, laitat tekstarin, että kk meni ja tulos on ulos. Sen jälkeen et enää reagoi mihinkää miehen mahdolliseen yhteydenottoon, vaan toivut erosta ja teet päätöksiä jotka ovat sinulle hyväksi.

Jos kk menee ok, niin seuraava etappi on puoli vuotta, ja sitten vuosi. Tänä aikana älä tee mitään radikaaleja muutoksia (naimisiin, lapsi, yhteenmuutto)

Onnea elämään!