Olenko tarpeeksi lasteni kanssa?

[ahdistunut]

Olen kahden pienen lapsen (2,5 v ja 10 kk) kotiäiti ja jatkuva syyllisyys vaivaa, tuntuu etten riitä lapsilleni. Kuinka paljon te muut olette päivän aikana 100% läsnä lapsillenne (leikitte,luette tms)? Meillä luetaan joka päivä jotain, saatan myös esim. heitellä palloa kuopuksen kanssa tai rakennellaan yhdessä jotain ym, tai ihan peuhataan porukalla lattialla,sellaista tavallista. Muuten lapset pyörivät siinä mukana kun teen kotihommia, esikoinen auttelee tai sitten leikkivät keskenään. Nykyään viihtyvät hyvinkin keskenään, kuopus konttaa isomman perässä joka paikkaan ja mie teen omiani, lueskelen tai oon koneella tai teen niitä kotihommia ja kommentoin sivusta toisten leikkejä jos sitä minulta vaaditaan. Ja on kauheen huono omatunto kun en ole mukana, vaikka tiedänkin että pitäisi olla iloinen kun on omatoimisia lapsosia jotka viihtyvät leikeissään. Miten tästä syyllisyydestä pääsee eroon vai pääseekö mitenkään..

 

[abcdefghijk1]

sama syyllisyys täälläkin painaa. kyllä se riittää mitä tuossa luettelit, ei äidin tarvitse olla jatkuvasti leikkikaverina.

 

[-]

Olen kahden pienen lapsen (2,5 v ja 10 kk) kotiäiti ja jatkuva syyllisyys vaivaa, tuntuu etten riitä lapsilleni. Kuinka paljon te muut olette päivän aikana 100% läsnä lapsillenne (leikitte,luette tms)? Meillä luetaan joka päivä jotain, saatan myös esim. heitellä palloa kuopuksen kanssa tai rakennellaan yhdessä jotain ym, tai ihan peuhataan porukalla lattialla,sellaista tavallista. Muuten lapset pyörivät siinä mukana kun teen kotihommia, esikoinen auttelee tai sitten leikkivät keskenään. Nykyään viihtyvät hyvinkin keskenään, kuopus konttaa isomman perässä joka paikkaan ja mie teen omiani, lueskelen tai oon koneella tai teen niitä kotihommia ja kommentoin sivusta toisten leikkejä jos sitä minulta vaaditaan. Ja on kauheen huono omatunto kun en ole mukana, vaikka tiedänkin että pitäisi olla iloinen kun on omatoimisia lapsosia jotka viihtyvät leikeissään. Miten tästä syyllisyydestä pääsee eroon vai pääseekö mitenkään..

Se, että sä teet kotihommia tai että lapset leikkivät keskenään ei tarkoita sitä, että et olisi läsnä.

Läsnäolo on juuri sitä pientä touhuamista lasten kanssa, kotiaskareita ym.

Viihdyttäjät sitten asia erikseen.

 

[katmat]

meillä ainakin lapset (2 ja 5) viihtyy tosi hyvin keskenään joten en nyt niin hirveästi heidän kanssaan varsinaisesti leiki.Pihallekki ku mennään niin mun tehtävä on lähinnä olla peräänkattoja ja mahdollisesti antaa kiikussa vauhtia.Muuten lapset leikkii keskenään,miksi mun pitäis tunkea väkisin mukaan?ja sisällä ne joskus käskevät mut huoneestaan pois ku haluavat leikkiä kaksin

 

[myös kahden äiti]

Meillä ihan samanlaista meininkiä, lapset 2,5 ja 4. Mielestäni syyllisyys kulkee koko ajan mukana, joten mitä pikimmin sisäistät ajatuksen, että olet riittävän hyvä äiti lapsillesi, et hukkaa energiaa! Nim. kokemusta on. Ihania hetkiä pienokaistesi kanssa!

 

[hekla]

Itse kai sen parhaiten tietää, onko tarpeeksi lasten kanssa.
Meillä lapset viihtyy tosi hyvin keskenään ja joskus tuntuu, että mua ei edes kaivata mukaan leikkeihin