Olenko

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ainoa?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ainoa?

Vieras
Vauvani on 2,5 kuukautta vanha. Hän saa toisinaan rintaraivareita, varsinkin silloin kun minä olen väsynyt. Syöminen on muutenkin välillä todella hankalaa, vauva heiluu ja katselee ympärilleen eikä keskity syömiseen kunnolla.
Heiluminen ym. ei niin paljon minua haittaa mutta hermot ovat koetuksella raivareiden takia. Joskus siihen auttaa se että lopettaa syöttämisen mutta välillä hän huutaa vaikka haluaisikin syödä -> huutaa ja yhtäkkiä tarraa rintaan kiinni.
Raivareiden aikana rauhoitan häntä ja jos ei se auta painan rintaani vasten jolloin huuto yltyy, en ymmärrä miksi. Hermot alkaa minulla olemaan aika piipussa tämän takia.
Nyt haluankin tietää olenko ainoa jolla hermot menevät tällaisen asian takia ja tärkeintä se olenko mielestänne huono äiti kun teen näin?
 
Älä nyt hyvä ihminen paina rintaa vasten väkisin,jos lapsella ei ole nälkä ja koittaa ilmaista itseään.Ota tissiltä pois ja kokeile myöhemmin uudelleen.
Et huono äiti ole,jokainen parasta lapselleen haluaa,eikä kannata syyllistää itseään sen ihmeemmin,tä on joku kausi lapses elämässä ja menee ohi taas kun siihen juur tottuu.
Syy voi olla että maitoa tulee liikaa tai liian vähän myös.Tuo vaan kuulostaa ettei olis nälkä,kun touhuilee niin paljon muuta.Odotatko että lapsella oikein nälkä,ettet tuputa liian aikaisin.

Koita jaksaa,ja jos tuntuu siltä ettet niin kokeilepa pullosta jos onnistuu paremmin.Esikoisen kanssa oli vähän sama juttu,mutta syy oli ettei maitoa tullu tarpeeks.Pulloa kun sai,alkoi hylkimään rintaa.ELi mun imetys loppui 3 kk.Nyt ollaan menty jo 8 kk.
 
Koita imettää vaikka makuullaan, niin eipä pääse vauva niin paljoa katselemaan ympärilleen. Meillä raivarit kesti 2 viikkoa, jonka jälkeen imetys sujunut taas hyvin. Hermojahan nuo raivarit koettelee...et ole ainut!
 
Voimia tuohon aikakauteen!!!

Lapsien tempperamentti on erillainen ja joillakin nuo raivarit ovat todella kovia (kuten meillä).
Tuossa iässä tulee se ensimmäinen riehuntavaihe, muista hyvin omalta kohdalta. Useamman kerran minä ja tyttö itkettiin molemmat.
Eipä siihen auta kun aika. Anna tissiä, rauhoita huuto ja anna tissiä uudestaan. Meillä taisi raivoa kestää viikon verran, sitten rauhoittui.

Jos tuntuu pahalta eikä mies ymmärrä, niin soita vaikka imetystukipuhelimeen niin saat keskustella siitä.

Mutta nuo raivot tuossa iässä ovat siis ohi menevä juttu, joka vaatii äidiltä pitkää pinnaa ja rauhallisuutta. Älä vain tunge tissiä pakolla suuhun vaan tarjoa rauhallisesti!
 
Meillä kanssa välillä ollut raivareita. Silloin laitan tytölle äkkiä tissin sijasta tutin suuhun ja sitten kun on hetken lutkuttanut tuttia niin sitten taas tissi tilalle. Tätä vaihtelua tehtiin yhden syötön aikana useita kertoja mutta toimi joka kerta. Nyt ei raivareita enää ole, mutta tyttö silti haluaa itse välillä leikkiä vuorotellen tissin ja tutin kanssa niin että itse ottaa tutin pois ja alkaa taas rinnalle ja sitten taas laittaakin tutin takaisin tai välillä katselee vaan käsissä pyörittelemäänsä tuttia hetken ja sitten taas muistaakin rinnan. Yleensä kuitenkin keskittyy vain syömiseen sillä selvästi se on erittäin tärkeä asia meidän tytön elämässä. Tyttö nyt 4 ja ½ kk.
 
Myös meillä oli raivareita n. 2,5 kk iässä. Sain tytön syömään niin, että annoin 20 ml pullosta ja sitten vaivihkaa vaihdoin rinnan tilalle. Pelkkää tuttia en hoksannut tarjota, olisi saattanut sekin riittää. Kokeilin myös erilaisia syöttöasentoja, joista oli vähän vaihtelevasti apua. Laitoin mm. vauvan sängylle selälleen ja tissin suuhun suoraan siitä päältä. Sitten hetken kuluttua käännyttiin kyljelleen normaaliin asentoon.

Hermoja raatelevaa ne raivarit kieltämättä oli. Tyttö teki myöhemmin pullolakon (n. 7kk iässä) ja nyt tapellaan lusikan kanssa (9 kk iässä). Nuo ruokailuhetket siis ovat kiristäneet mamman hermoja pitkin matkaa :) Sen olen huomannut, että minkäänlainen pakottaminen/tuputtaminen ei toimi.

Tsemppiä!
 
Meillä saman ikäinen tyttö ja näitä raivareita saa välillä iltaisin. Raivoaa varsinkin silloin, kun on jo yliväsynyt eikä meinaa millään tulla, haluaisi imeä tissiä mutta kun ei ole nälkä ja tutti ei kelpaa. Isä yleensä kanniskelee tyttöä ympäriinsä, koska minun sylissä huutaa ja hamuaa tissiä. Ja kun on rauhoittunut ja ehkä nälkäkin ehtinyt tulla, kelpaa taas tissi ja nukahtaa.
 
Meillä auttaa, kun nostan pojan olkapäälle ja odotan, kunnes hän röyhtäisee eli usein raivoamisen syynä ilmeisesti on, ainakin meillä, että vatsassa kipristelee. Röyhtäisyn jälkeen hän taas jatkoi ja jatkaa imemistä tyytyväisenä (5 kk).

Toinen mitä olen menestyksellä kokeillut on jo neuvottu tisun tilalle tutti.
 

Yhteistyössä