Olenkohan ainut , jolla vain kaksi lasta ja usein tuntuu että homma leviää käsiin..??

[Silti Onnellinen]

Lapset 2v ja kohta 4v ja olen välissä aivan helisemässä näiden kanssa :ashamed: Koko ajan tappelevat ja inttävät keskenään.. Ärsytetään toisia jotta saa juoruta että toinen teki sitä ja tätä.. Yritä siinä sitten tasapuolinen olla kummallekkin :| Miksi et sille sano ja mulle sanot.. jne. jne..
Mitään ei uskota ja talokin on enimmäkseen kuin pommin jäljiltä |O
Yksin yritän paljon parhaani mukaan arkea pyörittää kun ukko-kulta reissussa tienaamassa. Päivät kyllä lapset hoidossa ja itsekkin töissä mutta illat meillä aika härdelliä.. :/

Tuhannesti hatunnostoja niille, jotka sujuvasti pyörittää suurempien perheiden arkea kun itse tosiaan helisee jo välissä kahden kanssa =)

 

[:)]

Jihuu, mulla on kesällä sama tilanne alkamassa kun perheeseen syntyy toinen lapsi 2v ikäerolla Musta tuntuu, että toi yksikin uhmaikäinen riittää!

 

[vieras]

Jostain kumman syystä se menee niin, että mitä enemmän lapsia, sitä paremmin siitä selviää toki jossain tulee raja vastaan (5-7 ehkä) mutta yhden lapsen kans ainakin minä olin enemmän pallo hukassa ja kahden kanssa helisemässä, kuin neljän kanssa!

 

[katie-]

Mulla tuntuu jo tuon yhen kanssa välistä että kaikki kaatuu päälle ja tekis mieli pakata laukut ja lähtee siperiaan, joten en voi kuvitellakkaan mitä se on kahen kanssa, saatikka että voisin sanoa tietäväni mitä se voi olla jos lapsia on 3 tai enemmän

 

[vieras]

Onhan niitä sinkkujakin, jotka eivät selviydy kotitöistä. Eipä siis ihme, jos kahden pienen lapsen kanssa on välillä hankalaa.

 

[TYttöjen äitee]

Mulla 4v ja 1,5v ja kyllä mullakin niissä riittää hommaa ihan piisalle. Ja meillä kuitenkin lapset on päiväkodissa muutaman tunnin joka arkipäivä, kun itse ollaan miehen kanssa töissä tai opiskellaan. Kyllä meillä menoa riittää. Ja juu, koti on kuin räjähdyksen jäljiltä. Tervetuloa käymään..

 

[oisit antanut ajan kulua]

Jihuu, mulla on kesällä sama tilanne alkamassa kun perheeseen syntyy toinen lapsi 2v ikäerolla Musta tuntuu, että toi yksikin uhmaikäinen riittää!

Miks aloit sitten tehdä toista?

 

[kutku]

Tuttu tunne. Mutta kai se ajan kans helpottaa... Meillä nyt 4v ja 6v nämä kohta ja pääsääntösesti menee jo ihan kivasti. *koputtaa puuta*

 

[heh]

Jihuu, mulla on kesällä sama tilanne alkamassa kun perheeseen syntyy toinen lapsi 2v ikäerolla Musta tuntuu, että toi yksikin uhmaikäinen riittää!

Miks aloit sitten tehdä toista?

Mihin on kadonnut palstan ironian taju Nyt äkkiä ettimään sitä!!!

P.S En koe elämääni rankaksi/vaikeaksi, totesin vaan että 1 lapsi riittää tekemään sen sotkun ja kaaoksen

 

[TilkkuTyttö]

Homma tuntuu leviävän käsiin pääsääntöisesti silloin, kun noi on sairaana. Muuten rullaa toistaiseksi niin mukavasti, että "tässä on meidän lapsilukumme" päätös tuntuu horjuvan...

 

[Onnellinen]

Jostain kumman syystä se menee niin, että mitä enemmän lapsia, sitä paremmin siitä selviää toki jossain tulee raja vastaan (5-7 ehkä) mutta yhden lapsen kans ainakin minä olin enemmän pallo hukassa ja kahden kanssa helisemässä, kuin neljän kanssa!

Sama täällä! Nyt neljän kanssa kaikki tuntuu suttaavan mainiosti, kun taas esikoisen kanssa olimme aivan hukassa, vielä toisenkin synnyttyä teki tiukkaa, mutta kolmen kanssa jo helpotti.

 

[Adea]

Meilläkin oli aika kaoottista kun oli kaksi, ja tuolla alle kehden vuoden ikäerolla. Tuntui ettei mikään aika riitä, ja elämä on yhtä siivousta, kodinhoitoa, erotuomarina oloa yms. Vannoin että tähän kahteen jää, kunnes aloinkin sitten odottaa kolmosta. Ja nyt tuntuu että arki ihan oikeasti rullaa, toki välillä on niitä epätoivon hetkiä. Mutta sellaista tunnetta ei ole ollut kuin kahden kanssa.

 

[toinen]

sanotaanko että 1-3 kertaa kuussa on päiviä jolloin mä räjähdän.huudan siis lapsille ja oon kiukkunen,mikään ei onnistu ja kaikki menee pieleen.

mutta suurimman osan ajasta oon aika leppoisalla tuulella,se johtunee siitä että mä olen aina pyrkiny olee mahollisimman rennosti.sotkeminen,huuto jne. ei haittaa mua yleensä huudan ja sotken lasten kanssa yhessä,niin on hauskempaa B) mä en vaan jaksa nipottaa.kotityöt jää usein tekemättä,mut minkäs teet pääasia et kaikki kolme ollaan onnellisia.

 

[Silti Onnellinen]

Jostain kumman syystä se menee niin, että mitä enemmän lapsia, sitä paremmin siitä selviää toki jossain tulee raja vastaan (5-7 ehkä) mutta yhden lapsen kans ainakin minä olin enemmän pallo hukassa ja kahden kanssa helisemässä, kuin neljän kanssa!

Hmmmm.. Häätynee alkaa suunnittelemaan perheenlisäystä jotta meidänkin taloon astuu rauha

 

[NN]

Täällä toinen tulossa ja ikäeroksi tulee tasan 2-vuotta... kauhulla jo odotetaan tulevia vuosia! Nooh, aikansa kutakin... eiköhän niistä kuitenkin ole enemmän seuraa toisillensa, vaikka tappelevatkin tämän tästä.

 

[Silti Onnellinen]

Täällä toinen tulossa ja ikäeroksi tulee tasan 2-vuotta... kauhulla jo odotetaan tulevia vuosia! Nooh, aikansa kutakin... eiköhän niistä kuitenkin ole enemmän seuraa toisillensa, vaikka tappelevatkin tämän tästä.

Tottahan se on että seuraakin noista on toisilleen todella paljon. Ja kuinka ihanaa ajatella että lapsen jolla on sisarus, ei tarvitse olla juurikaan yksin. Aina löytyy kotoa kaveri jonka kanssa kyllä tapellaankin mutta silti se vaan on ja pysyy siinä :heart:
Ja tätä en tarkoittanut pahalla niille joilla on ja pysyy vain yksi lapsi. En väitä että he olisivat sen onnettomampia Itse olen saanut kunnian olla se kaivattu pikkusisko ihanalle lapsuudenystävälleni joka itse oli perheen ainoa lapsi. Edelleen olen hänen "sisko" ja tulen aina olemaan :heart:

 

[NN]

Täällä toinen tulossa ja ikäeroksi tulee tasan 2-vuotta... kauhulla jo odotetaan tulevia vuosia! Nooh, aikansa kutakin... eiköhän niistä kuitenkin ole enemmän seuraa toisillensa, vaikka tappelevatkin tämän tästä.

Tottahan se on että seuraakin noista on toisilleen todella paljon. Ja kuinka ihanaa ajatella että lapsen jolla on sisarus, ei tarvitse olla juurikaan yksin. Aina löytyy kotoa kaveri jonka kanssa kyllä tapellaankin mutta silti se vaan on ja pysyy siinä :heart:
Ja tätä en tarkoittanut pahalla niille joilla on ja pysyy vain yksi lapsi. En väitä että he olisivat sen onnettomampia Itse olen saanut kunnian olla se kaivattu pikkusisko ihanalle lapsuudenystävälleni joka itse oli perheen ainoa lapsi. Edelleen olen hänen "sisko" ja tulen aina olemaan :heart:

niinpä! kyllä mäkin olen aina ollut sitä mieltä itse kaksi pikkusiskoa omaavana,että kyllä lapsella täytyy sisarus olla! On ne kuitenkin toisilleen niin tärkeitä!

Mulla oli myös lapsuudessa/nuoruudessa kaveri joka oli perheen ainut lapsi. Oikeasti, ei mitään hajua siitä että asiosita voitaisiin neuvotella taikka siitä, että kaikki eivät yksinkertasesti voi saada tahtojaan läpi. Hän kun oli ainukainen ja tottunut saaman kaiken... Teinivuosina päätin, että jos joskus saan lapsia niin ne ei jää ilman sisaruksia! Mutta nyt kieltämättä pelottaa tää 2vuoden ikäero... Nooh, kyllä mä siitä selviän, toivottavasti ainakin!

 

[Äiskä]

Onhan niitä päiviä kun mikään ei onnistu ja on helisemässä lasten kanssa koko ajan.. Vaikka mä en sais tietenkään näin sanoa kun tein lapset tietoisesti pienellä ikäerolla Itse kyllä olen sitä mieltä että luojan kiitos tein lapset pienellä ikäerolla, nyt olis varmaan pahin mahdollinen aika pikkusisarukselle kun esikoisella on kamala uhma. Ikää hällä 2 vuotta. onneks on tuo toinen jo vuoden ikäinen niin ei oo niin kiinni mussa enää