Toggle sidebar

Oletko kohtelias? Opetatko käytöstavat myös lapsillesi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Phoebsi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Phoebsi

Phoebsi

Aktiivinen jäsen
12.06.2008
28 881
2
38
Opettaako vanhemmat tänä päivänä käytöstapoja lapsille kuinka paljon? Että ruuasta kiitetään aina, kädet pestään ennen ja jälkeen ruuan, pöydässä ei leikitä? Osaako lapsesi kätellä aikuisia? Osaako tervehtiä?

Entä sinä itse, pidätkö ovea auki jos joku on vaikka lastenvaunujen kanssa tulossa samasta ovesta? Teititteletkö vanhempia ihmisiä?
 
Olen kohtelias, silti iloitsen siitä että päiväkodissa on tarkka tapakasvatus lapsille. Kotona ollaan melko rennosti (mut ruokapöydässä ei tod. leikitä!).

Minä jopa teitittelen vieraita ihmisiä, mikä joitakuita hämmentää. Mokomat moukat. :D
 
Kun kiusaaminen vaan lisääntyy, niin ei ne tavat kovin tärkeiltä tunnu. mitä helvetin väliä, onko jollain lippis päässä tai sanooko joku kiitos, kun toisaalta samat penikat osaavat kiusata sitä, joka on just heikoimmillaan, jolla on vähiten tukiverkkoja, jota voi kiusata.
 
Opetan lapsille pöytätapoja, kiitos/anteeksi/ole hyvä/saisinko-sanoja jne. Miten käyttäydytään eri paikoissa, huomioonottamista, oman vuoron odottamista. Rumista sanoista huomautan että ei kuulosta kivalta mutta en nosta mitään suurta haloota. Lapset luonteeltaan suht rauhallisia ja välillä ujohkoja, se auttaa kyllä varsinkin julkisissa paikoissa.
 
[QUOTE="heh";24702245]Kun kiusaaminen vaan lisääntyy, niin ei ne tavat kovin tärkeiltä tunnu. mitä helvetin väliä, onko jollain lippis päässä tai sanooko joku kiitos, kun toisaalta samat penikat osaavat kiusata sitä, joka on just heikoimmillaan, jolla on vähiten tukiverkkoja, jota voi kiusata.[/QUOTE]

Kiusaako sellaiset lapset, jotka on pienestä pitäen opetettu huomioimaan toiset ja välittämään muistakin? Epäilen, että ei nyt ihan kaikki kohteliaat "pennut" näin tee.
Mutta sinunlaiset ihmiset kyllä ylläpitää sitä, että mitä väliä millään ja lapset tekee sitten samoin. Kun aikuinen ei edes viitsi yrittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;24702228:
Olen kohtelias, silti iloitsen siitä että päiväkodissa on tarkka tapakasvatus lapsille. Kotona ollaan melko rennosti (mut ruokapöydässä ei tod. leikitä!).

Minä jopa teitittelen vieraita ihmisiä, mikä joitakuita hämmentää. Mokomat moukat. :D
Click to expand...

Jotenkin arvasin, että näinhän teillä täytyy olla :) :) Hienoa!

Leikki ei poissulje kohteliaita tapoja tietenkään, eikä rentous. Minusta on ihanaa olla rauhassa syömässä perheeni kanssa, ja sitten kaksivuotiaani nousee syötyään pöydästä, sanoo "kiitos ruuasta" ja menee pesemään kädet. Ja sitten vähän riehuu ja juoksee ympyrää.
 
Olen tavallisen kohtelias. Kättelemisestä en pidä enkä ole opettanut sitä lapsillekaan, mutta tervehditään kyllä muuten. Kätteleminen levittää vain pöpöjä. Käsiä meillä ei pestä ruokailun jälkeen. En teitittele enkä halua että minua teititellään.
 
Joo, opetan käytöstapoja. Tietenkin. Haasteellista se toki on, varsinkin ruokapöydässä käyttäytyminen on tasapainotyynystä ja muutamasta muusta apukeinosta huolimatta välillä sangen railakasta. Kätteleminen välillä vaikeaa, kun lapsi ei halua, että vieras ihminen koskee. Mutta luotan siihen, että kyllä tuo viimeistään aikuisena peruskäytöstavat hallitsee ja muistaa niiden mukaan mennä.
 
Olen peruskohtelias ihminen. Vanhemmille ihmisille olen "normaalia" kohteliaampi. Ja lapset oppivat tietenkin myös, ihan perusjutuista ollaan aloitettu, kiitos tulee, toisen kädestä ei oteta, ei puhuta toisen päälle jne. Meillä mies on isänsä tavoin oikein sosiaalinen ja kohtelias ihminen, sieltä olen yrittänyt itekin aina "varastaa" oppeja :D
 
Kyllä, pyrin olemaan kohtelias ja opetan lapsenikin siihen. Sellaiset perus käytöstavat mun mielestä riittää, kun tajuaa pitää toisille ovea auki, kiittää, sanoa "ole hyvä", odottaa omaa vuoroaan, tervehtiä, pestä kätensä ruuan jälkeen (ruokaa ennen jos on ollut jotain kummempaa), ulkoa tullessa jne.

Tosin teitittely ei tule kyllä luonnostaan, onneksi sellaista joutuu harvemmin käyttämäänkään.. Enkä opeta lapsille erikseen tällaista tapaa.
 
Pyrin olemaan kohtelias; avaan oven toisille,ikään/sukupuoleen katsomatta,käyttäydyn kohteliaasti jne..Lapsille olen opettanut tapoja ihan samalla tavalla.
 
Kyllä ainakin olen parhaani mukaan yrittänyt opettaa lapselle toisten huomioon ottamista. Nythän se on vielä helppoa, kun lapsi on aika pieni. Puutun, jos hän esim. yrittäisi tuuppia, etuilla tai ottaa lelua toiselta. Ja perusluonteeltaan on kyllä jotenkin tosi kiltti, joskus vähän huolestuttaa, että onko liiankin kiltti, toiset lapset tuntuu usein jyräävän. Hän antaa helposti tietä, jos joku tuuppii ja luopuu leluistaan. Olen yrittänyt puuttua siten kyllä oikeudenmukaisesti toisikinpäin, että esim. omasta ei tarvitse luopua. Jotenkin tuntuu, että monet lapset on kauhean ilkeitä, esim. puistoissa. En tiedä johtuuko siitä, että on vielä pieni ja herättää isommissa helposti kiusaamisvietin.
 
KYLLÄ! Hyvät tavat ovat niin mahdottoman tärkeitä. Lapseni on ihan pienestä lähtien osannut mm. kiittää ja sanoa käsipäivää. Teitittelen vanhempia ihmisiä, avaan ovet jne. Hyvät tavat kertovat mielestäni kunnioituksesta toista kohtaan.
 
[QUOTE="punahilkka";24702918]Kyllä ainakin olen parhaani mukaan yrittänyt opettaa lapselle toisten huomioon ottamista. Nythän se on vielä helppoa, kun lapsi on aika pieni. Puutun, jos hän esim. yrittäisi tuuppia, etuilla tai ottaa lelua toiselta. Ja perusluonteeltaan on kyllä jotenkin tosi kiltti, joskus vähän huolestuttaa, että onko liiankin kiltti, toiset lapset tuntuu usein jyräävän. Hän antaa helposti tietä, jos joku tuuppii ja luopuu leluistaan. Olen yrittänyt puuttua siten kyllä oikeudenmukaisesti toisikinpäin, että esim. omasta ei tarvitse luopua. Jotenkin tuntuu, että monet lapset on kauhean ilkeitä, esim. puistoissa. En tiedä johtuuko siitä, että on vielä pieni ja herättää isommissa helposti kiusaamisvietin.[/QUOTE]

Olen miettinyt ja huomannut samaa. Monen lapsen annetaan jyrätä pienemmät, eikä siihen ikivanhaan käytöstapaan, että toisen kädestä ei saa ottaa, puutukaan niin moni vanhempi kuin mitä olen luullut. Oma poikani on myös enemmän sellainen väistyvä muiden lasten seurassa. Joskus on sydän sykkyrällä sen takia, että mitähän tästä vielä tulee, kun minä yritän opettaa ja moni muu taas ei välitä yhtään.
 
Käytöstavat ovat erittäin tärkeitä ja haluan opettaa lapselleni ne ehdottomasti. Poika on vielä aika pieni ja vähän vasta opittu, mutta koko ajan lisää. :)
Tottakai availen ovia niin vanhuksille kuin muillekkin jos nyt siitä sattuu menemään ja teitittelen vanhoja ihmisiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Phoebsi:
Olen miettinyt ja huomannut samaa. Monen lapsen annetaan jyrätä pienemmät, eikä siihen ikivanhaan käytöstapaan, että toisen kädestä ei saa ottaa, puutukaan niin moni vanhempi kuin mitä olen luullut. Oma poikani on myös enemmän sellainen väistyvä muiden lasten seurassa. Joskus on sydän sykkyrällä sen takia, että mitähän tästä vielä tulee, kun minä yritän opettaa ja moni muu taas ei välitä yhtään.
Click to expand...

Niin, kyllä monesti tulee vähän surullinen olo puistoissa tai leikkipaikoissa, jos sattuu hieman "kiusaavampia" kavereita sinne. Olen kyllä nyt yrittänyt puuttua sitten itse ja pitää sellaisen oikeudenmukaisuuden ohjenuorana. Mutta joka tilanteeseen on vähän vaikea puuttua. Esim. viimeksi mun poika juoksi innoissaan hiekkalaatikolle kun näki siellä muita lapsia, niin eiköhän yksi huutanut heti jotain että me ei olla sun kavereita, sä et saa tulla tänne leikkimään. No, onneksi ei vielä ehkä kovin ymmärrä tuommoista, ja pientähän tuo oli, mutta kuitenkin...
 
Oi kyllä vain olen kohtelias, teitittelen ja avaan/autan ovesta/junasta/bussista vanhukset ja vainujen kanssa kulkevat. Olen saanut kiitosta hyvät tavat omaavista lapsistani, joten kyllä, heidät on pienestä pitäen kasvatettu kohteliaiksi toiset huomioon ottaviksi. :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa