Oletko laittanut lapsesi vuotta aiemmin kouluun?

[Lahjakkaan lapsen äiti]

Sori tuosta nimimerkistä, mutta alkuvuodesta syntynyt lapseni on ikäisiään edellä kirjoittamisessa, laskemisessa, ja verbaalisesti. Neuvolan mukaan hän saisi helposti lausunnon että voi aloittaa koulun vuotta aiemmin. En halua että tylsistyisi tunneilla, kun osaa jo tarvittavat asiat.

Sosiaaliselta kehitykseltä ei ole mitenkään edellä kehitystä, eli olisi siis aika "pieni" joissain asioissa. On todella sosiaalilnen, kiltti ja rauhallinen ja kuuntelee ja seuraa hyvin ohjeita, mutta saattaa pahoittaa mielensä herkästi ja muuta sellaista nuoremmille kuuluvaa.

Mitä mieltä olette, kannattaako aloittaa eskari jo vuotta aiemmin? Mietin että samahan se on jos on joulukuun lopussa syntynyt tai tammikuun alussa. Muuten ei tosiaan olisi "kiire" mutta en halua että lapseni tylsistyy kun osaa jo ekan luokan asiat, kun on omasta halustaan halunnut harojoitella.

Kertokaa kokemuksianne, jos lapsenne aloitti koulun vuotta aiemmin.

 

["vieras"]

No en usko ollenkaan tuollaisiin tylsistymisiin. Antaisin lapsen mennä ihan oman ikäluokkansa mukaan, jää aikaa niihin lasten leikkeihin ja ehtii vielä vähän kasvaa henkisestikkin. Koulussa kyllä ehtii istua monta vuotta, ja varmasti tylsistymiseen asti ihan muista syistä...

 

["äityli"]

Lapseni meni kouluun - tammikuun alussa syntynyt - vuotta aikemmin. Mutta oli myös henkisesti valmis ,
eli kypsynyt. Hänen kehityksensä kävi kaikilla osa-alueilla 5 vuotiaana vähintään 7 vuotiaan tasolla , osa jopa 8 vuotiaan tasolla.

Mutta jos henkisesti ei ole vielä valmis , niin ei missään nimessä aiemmin kouluun. Joutuu kiusatuksi.

Hiljaiset ja "nössöt" kiusataan.

 

["aapee"]

"äityli" voisitko kertoa tarkemmin miten lapsesi oli henkisesti valmis? Tai siis mitä taitoja tai valmiuksia minun tulisi tarkkailla miettiessäni päätöstä? Kiitos! Haluan tehdä lapseni kannalta parhaan ratkaisun ja kuulisin mielelläni lisää. Kiva jos viitsit vähän valaista

 

[.....]

Sitä ärsyttää kun muut saa esim. ajokortin vuotta aiemmin, pääsee riparille aiemmin jne.. Ja tulee olemaan aina nuorin, alistetuin jne. lapset osaa olla julmia. Suvussani moni lukee jo 3-4 vuotiaana, mutta ei todellakaan laiteta kouluun sen aiemmin. Antaa lapsen olla lapsi. Itsekin osasin lukea jo 4 vuotiaana. Onneksi ei laitettu kouluun vuotta aiemmin...

 

["vieras"]

Meillä on tammikuussa syntynyt tyttö eikä olisi tullut mieleenkään laittaa eskariin etukäteen, meillä on myös marraskuussa syntynyt tyttö ja surettaa kun hän joutuu eskariin vuotta aikasemmin kuin siskonsa, tosin moni on sanonut että kakkonen oppii paljon sisarukseltaan asioita että ei haittaa vaikka onkin vuotta nuorempi.

 

["hmm"]

Mä oon tammikuussa syntynyt ja mua joskus harmitti kun olin kaikista vanhin. En tosin ollu kännääjätyyppiä joka odotti 18v synttäreitä jotta pääsee baareihin.

 

["jih"]

Aiheesta on jo miljoona ketjua, olisit ettiny haulla.

 

["ewi"]

ap yrittää tällä asialla van kohottaa omaa itsetuntoaa, jos olis sinut itsensä kanssa eikö yrittäisi todistella maailmalle erinomaisuuttaamnn ni antais oamn lapsensa olla lapsi ja menis kouluun silloin ku kuuluu, huh huh näitä patsastelijaäitejä, sääälittää lapsensa jotka joutuvat lunastamaan näiden velttojen elämiä heidän puolestaan, pädetään lapsilla kun muutakaan taitoa ei löydy osaamisskaalasta.

 

["åbo"]

Poikani luokalla on ekaluokasta saakka (nyt jo yläkoulun viimeisellä luokalla) ollut yksi vuotta muita nuorempi poika. Tämä poika on pärjännyt koko ajan aivan loistavasti sekä toisten oppilaiden kanssa että kouluaineissa. Hänellä on ollut kavereita, häntä pidetään mukavana ja reiluna kaverina ja hän on luokan paras oppilas. Jotkut vaan ovat tällaisia ihmelapsia. Eikä ainakaan tälle pojalle ole kukaan ollut kateellinen eikä häntä ole kiusattu ikänsä vuoksi. Varmasti lapsen persoonallisuus, suhtautuminen toisiin lapsiin ja kyky ottaa asiallisesti ryhmässä oma paikkansa vaikuttavat tässä asiassa tosi paljon.

 

["minä vain"]

Menin itse kouluun vuotta aikaisemmin, koska aloitin ensimmäisen luokan kansainvälisessä koulussa asuessamme Espanjassa. Suomessa menin toiselle luokalle ihan tavalliseen kouluun, en siis kansainväliseen. Joskus vähän harmitti, kun olin nuormepi ja jotkut yrittivät keksiä siitä kiusaamisen aihetta. Lukiossa sitten menin vauhto-oppilaaksi ja kun palasin Suomeen olin enimmäkseen oman ikäluokkani kanssa samoilla kursseilla, niin ei sitten harmittanut, että muut olivat aikaisemmin täysi-ikäisiä ja saavuttivat siihen ikään liittyviä etuja.

Joskus se voi olla syy kiusata, että on nuormepi kuin muut ja joissakin asioissa tietenkin harmittaa, kun on niin "junnu". Itseäni jotkut siis yrittivät aiheesta kiusata, mutta onneksi oli kavereita hyviä kavereita, jotka eivät niin iästäni välittäneet. Koin olevani henkisesti samalla tasolla muiden kanssa (ainakin näin jälkeen päin mietittynä) enkä ajatellut olevani jotenkin pieni. Toisaalta olen aina ollut ikäisekseni pitkä ja murrosikäkin oli suht varhain, joten senkin puolesta menin hyvin vuotta vanhempien joukossa.

 

["Piika-äiti"]

Meillä oli tarkoitus hyppäyttää toinen lapsemme toisen luokan yli. Hän siis kävi ensimmäistä luokkaa ja opettaja ja hänen kanssaan joitakin testejä tehnyt erityisopettaja olivat sitä mieltä, että lapsi voisi hypätä toisen luokan yli suoraan kolmannelle.

Lapsen käydessä ensimmäisen luokan kevät lukukautta sairastuin itse vakavasti ja se vei perheeltämme paljon voimavaroja, ja peruimme hyppäytyksen tästä syystä. Emme olisi pystyneet tarvittavalla tavalla tukemaan seuraavana syksynä vastassa olevaa uutta tilannetta.

Me ratkaismme tilanteen niin, että koulun lisäksi lapsella on ollut koko ajan ja on edelleen vilkas harrastuselämä, joka on tarjonnut oppimisen kokemuksia ja myös keskeneräisyyden kokemuksia. Musiikki on hyvä tässä, lapsi ymmärtää jo pian, että hän on sitkeästi työtä tehden huomenna parempi rumpali kuin tänään. Poika on siis nyt jo pian täysi-ikäinen.

Ja myönnän minä. Hänellä oli 4-5-luokalla pientä turhautumista koulussa. Muut etenivät niiiin hitaasti ja junnasivat samaa asiaa viikkotolkulla. Lukiossa hän on suorittanut runsaasti kursseja itsenäisesti ja opetellut sitä kuuluisaa "itsensä johtamista".

 

["aapee"]

Kiitos vastauksista. En todellakaan yritä päteä lapsellani. Jos haluaisin päteä, omat saavutukseni riittäisivät (minulle) ihan mainiosti. Onneksi tässä on vielä vuosi aikaa miettiä Hyvää jatkoa kaikille asiallisesti vastanneille!

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";25565593]Kiitos vastauksista. En todellakaan yritä päteä lapsellani. Jos haluaisin päteä, omat saavutukseni riittäisivät (minulle) ihan mainiosti. Onneksi tässä on vielä vuosi aikaa miettiä Hyvää jatkoa kaikille asiallisesti vastanneille![/QUOTE]

Usein eskarin voi tehdä kaksi kertaa. Eli lapsi voi nyt mennä 5-vuotiaana päiväkodin eskariryhmään ja sitten tarvittaessa olla päiväkodin eskariryhmässä vielä toisenkin vuoden, jos siltä tuntuu.

 

[rattus]

Ihan hiljattain vastasin johonkin ihan samanlaiseen ketjuun täällä, ja siinäkin yleinen mielipide oli, että koulun aloittaminen aiemmin tai myöhemmin olisi jotenkin huono juttu. Pidän tuota suhtautumista aika erikoisena, en ole koskaan ennen tätä palstaa sellaiseen asenteeseen törmännyt.

Menin itse vuotta aiemmin kouluun. Kyllä minä siellä tunneilla silti tylsistyin ekoilla luokilla, mutta sainpahan ainakin ne vähän aiemmin pois alta. Pärjäsin koulussa hyvin, minulla oli kavereita, eikä todellakaan ole tullut mieleenkään ennen kaksplussaa, että minun olisi pitänyt ilmeisesti olla alistettu(?) En myöskään koe, että lapsuuteni olisi loppunut samalla kun koulun aloitin, leikkiähän ne ekat luokat melkein on. Ajokorttiasiat ei ärsyttäneet kun en ajokorttia muutenkaan ajanut ennen kuin vähän yli kaksikymppisenä. Baarissa tosin myönnän notkuneeni jo 16-vuotiaana.

 

["äiti kolmelle"]

Itse olen toukokuussa syntynyt ja aloittanut koulun pian 6 vuotta täytettyäni, eli vuotta normaalia aikaisemmin. Syy tähän oli oma haluni ja päätökseni tehdä niin, sillä paras ystäväni oli minua reilun vuoden vanhempi ja koska minulla oli jo silloin varsin vahva tahto, niin sain päätökseni pitää (luonnollisesti psykologin testi puolsi asiaa). En muista, että alkuun päästyäni siinä olisi ollut mitään ongelmaa, vaikka koskaan en ollut ollut missään hoidossa, esikoulusta puhumattakaan. Koulumenestykseni oli sellaista 8-9 luokkaa, mutta rippikoulu, autokoulu ja ravintolaan pääsy olivat niitä koetinkiviä sitten senkin edestä. Muistan katkerana lukion kolmannen luokan kevättalvea, kun lukuloman alettua muuta lähtivät viikonloppulomalle laskettelukeskukseen (tosin lähinnä juhlimaan), mutta minulla ei ikä olisi vielä riittänyt ravintolaan, joten jäin kotiin.
Mutta jos sen, että lapsen kaveripiiri hyvin todennäköisesti tulee olemaan häntä vuotta vanhempi, ei anna häiritä, niin miksei? Omalla kohdallani en ainakaan osaa kuvitella mitään muuta ratkaisua olleen.
Omien lasteni kohdalla en tällaista edes harkinnut. Ei se taidoista olisi ollut kiinni, vaan pikemminkin siitä, että heillä ei ollut vielä mitään kiinnostusta aloittaa koulua etuajassa. Mikä on lapsesi oma näkemys asiasta?

 

["ope"]

Periaatteessa miun mielestä lapsella ei ole mitään kiirettä kouluun. Yksikään opettamani vuotta aiemmin aloittanut ei myöskään ole ollut luokkansa kärkipäässä enää yläkoulussa - lieneekö sattumaa, että ainakin omassa aineessani he ovat olleet sellaisia kasin oppilaita kaikki. Kerran koulussamme oli poika, joka oli hypännyt kaksi luokkaa yli, ja se oli surullista katseltavaa, kun muut pojat olivat ysillä parikymmentä senttiä pidempiä ja muutenkin miehisempiä.

Toisaalta oma kuopukseni on syntynyt joulukuun lopussa, eikä kuulemma tarvitse edes kouluvalmiustestiä: eipä tuossa ole kuin parin päivän ero tammikuussa syntyneeseen tuttavaperheen tyttöön, joka kuitenkin menee vuotta myöhemmin kouluun. Mutta kyllä minnuu pelottaa, sillä vauvalta hän vaikuttaa useisiin kavereihinsa verrattuna.

Miekin turhauduin koulussa, vaikka olin joulukuussa syntynyt. Mutta koulu on paljon muuttunut meidän ajoistamme: oppilaita osataan eriyttää enemmän ja erilaisia oppijoita pyritään ottamaan paremmin huomioon. Toisaalta luokkakoot ovat jälleen kasvussa, ja opettajalla ei ole tarpeeksi aikaa kaikille. Siksi omatoimisuus on yksi tärkeimpiä asioita koulussa pärjäämisessä. Ryhmässä pitäisi myös osata olla ja huomioida muut ihmiset. Pukea vaatteet päälle ja syödä haarukalla ja veitsellä. Osata kysyä neuvoa. Tällaisia asioita kannattaisi kotona pohtia, kun miettii koulualoittamisikää.

 

[piiukka]

15 vuotta eskariopena olleena, en ole koskaan tavannut lukevaa lasta, joka eskarissa tylsistyy. Siksi opetusmateriaalia eriytetään Mutta nämä osaavat lapset kaipaavat kovasti tukea sosiaalisuudessa ja osallistuvat innolla leikkeihin. Ja voihan olla eskarissa apuopena heikoimmille

 

[Piparnakkeli]

Ei ole omakohtaista kokemusta kun lapsi vielä kaukana kouluiästä, mutta pystyykö koulu tarjoamaan vaikka ekaluokkalaiselle lisätehtäviä kun ne helpot on hoidettu?

Muistan omasta lapsuudestani että me jotka osattiin jo lukea, tehtiin tehtävät nopeast, saimme valkata hyllystä mieluista luettavaa loppuajaksi, meitä pilkottiin pienryhmiin (osa harjoitteli vanhaa juttua, osa teki vanhasta haastavampia tehtäviä ja jotkut aloitteli jo uutta osa-aluetta esim. matematiikasta) tai sai vaikka toisesta aineesta läksyksi tulleita juttuja tehdä. Tuota kautta koulun jälkeen jäi enemmän vapaa-aikaa ja se meni sit kaveeratessa tai harrastaessa.

 

[rattus]

[QUOTE="ope";25565911]Yksikään opettamani vuotta aiemmin aloittanut ei myöskään ole ollut luokkansa kärkipäässä enää yläkoulussa - lieneekö sattumaa, että ainakin omassa aineessani he ovat olleet sellaisia kasin oppilaita kaikki.[/QUOTE]

En nyt oikein ymmärrä miksi pitäisi ollakaan luokkansa kärkipäässä? Eikö tuo, että kaikki opettamasi ovat olleet kasin oppilaita, juuri kerro siitä että pärjäävät ihan keskitasoisesti, eli kuten keskimäärin pitääkin? Ylipäätään tuo ajattelu, että koulun vuotta aiemmin aloittaneiden pitäisi olla jotenkin muita ihmisiä lahjakkaampia, on hassua. Enemmän sen pitäisi olla sidoksissa omaan kehitystasoon. Ihmiset ei kuitenkaan ole koskaan kaikki samasta muotista, toiset kehittyy hitaammin ja toiset nopeammin, ja se on ihan o ja k eikä kerro vielä älykkyydestä mitään. En ole koskaan ymmärtänyt tätä tasapäistämisen kulttuuria muuten niin hyvässä suomalaisessa koululaitoksessa.

 

[meak]

Mä olen mennyt kouluun vuotta liian aikaisin, ja tylsistyin alaluokilla. Koskaan mua ei ole kiusattu. Ala-asteella opettaja kommentoi mun ikääni joskus että "lukuaineissa on parhaiden joukossa, mutta taitoaineissa ikäeron huomaa just ja just". Yläasteella sama meno jatkui eli lukuaineissa pärjäsin loistavasti. Luokkakaverit harvoin edes muisti että olen vuoden nuorempi. Rippikoulukaan ei harmittanut käydä vuotta myöhemmin, koska en kielivalintojen takia ollut enää lähikoulussa eli siis luokkakavereista kukaan ei asunut kanssani saman seurakunnan alueella. Samalle leirille pääsemiseksi olisi joka tapauksessa pitänyt kikkailla. Lisäksi mulla oli harrastuksen kautta samanikäisiä kavereita saman seurakunnan alueelta, ja mielelläni menin sitten heidän kanssaan riparille.

Lukio on sitten jo muutenkin eri asia, kun siellä ei enää olla niin tiiviisti vain yhtä ikäluokkaa samassa ryhmässä (kymppiluokan käyneet, välivuoden pitäneet, vaihto-oppillaat jne.). Baari hinkua mulla ei ollut alaikäisenä eli sekään ei haitannut. Ajokortin kaikki saa yhdenvertaisesti, yhtä paljon tai vähän joulukuussa syntynyt kadehtii tammikuussa syntynyttä. Mä en kadehtinut, mulla oli kuitenkin jo 15 vuotiaasta asti kavereita joilla on kortti eli kyytiin pääsin vaikka en itse vielä saanutkaan ajaa.

Mun mielestä tärkeintä on se mitä lapsi itse haluaa: mennä kouluun aiemmin vai ei. Mä ehdottomasti halusin kouluun jo 6 vuotiaana, siksi vanhempani sitten veivät mut koulukypsyystesteihin ja psykologin arviointiin. Omalla kohdallani ei kaduta moinen ratkaisu, mutta ei se kaikille sovi.

 

["neljän äiti"]

Meilä vähän sama tilanne, mutta ainakaan meidän kunnassa ESKARIIN ei voi mennä vuotta aiemmin, eli käytännössä tarkoittasi että eskari jäisi sitten kokonaan väliin, ja 6-vuotiaana sais mennä suoraan ekalle. Mun mielestä ei ollut hyvä ajatus, pidän eskaria kuitenkin tärkeänä pehmeänä laskuna kouluun. Sispämennään normien mukaan. Toivin vaan että eskaripokeis sattuu tyyppi joka pärjää meidän tytön kans.

 

[neljän äiti vielä]

* eskariopeksi, yritin kirjoittaa

 

["eee"]

Mulla ei ole lapsia, mutta olen itse mennyt kouluun vuotta aikaisemmin, kun osasin jo päiväkodissa lukea, kirjoittaa jne. Mulle ainakin tehtiin neuvolassa koulukypsyystesti - laita lapsesi sellaiseen testiin?

Olisin kyllä tylsistynyt ihan kuoliaaksi päiväkodissa, kun tylsistyin 6-vuotiaana ekaluokallakin - osasin jo valmiiksi niin ison osan asioista. Koulu oli mulle aina todella helppoa. 18-vuotiaana menin sitten yliopistoon ja hyvin mennyt sielläkin.

 

["eee"]

Lisään, että rippikoulun saa kyllä käydä vuotta aikaisemminkin luokkakavereittensa kanssa. Ei tarvita muuta kuin ilmoitus seurakunnalle.