Oli pitkin syksyä lapsen kanssa pienimuotoista sanailua siitä, että

[mietteitä]

lähdenkö minä ja vauva myös syyslomaretkelle sukulaisten luokse. Lapsi on aina vain kannassaan pysynyt, että retkelle lähtevät vain hän ja isä. Minä ja vauva saamme jäädä kotiin, lapsi on tuuminut.

Olen kyllä yrittänyt vaikka millä konsteilla kääntää lapsen päätä, mutta en ole onnistunut. Joten tein päätöksen, jään sitten vauvan kanssa kotiin. Ajattelen sitä, että lapsesta on taatusti kivempaa matkustaa ilman meitä ja hän saa isänsä jakamattoman huomion.

Olen miettinyt myös sitäkin, että jos matkalla vaikka sattuisikin jotain ikävää - eihän sitä koskaan elämästä tiedä, niin tuo isompi tenava voisi siitä sitten "piikitellä" alinomaa ja hokea, että "mitäs minä sanoin. et olisi matkalle lähtenyt." jne jne.... Kun aina välillä hän toivoo ikävyyksiä sekä minulle että vauvalle. Vaikka tiedän että mustasukkaisuudesta tuo kertoo, niin ei lapsen sanat aina kovin hääveiltä tunnu.

Tietystihän tässä on sitten jokseenkin outoa olla muutama päivä vain vauvan kanssa. Mutta eiköhän se aika kuitenkin kulu jollakin lailla eteenpäin. Varsinkin en pidä yöajasta. En osaa itsekseni nukkua. Toivottavasti vauva sentään nukkuisi mukavasti ja itse voisin rauhassa valvoa täällä olkkarissa vaikka telkkaria katsellen.

 

[riiviöiden äiti]

Minkäsikäinen tämä teidän perheen asioista päättävävä lapsi on?
Meillä 17-vuotias saa päättää jäävänsä kotiin, meidän muiden asioista ei hänkään päätä.

 

[Blue]

Melkoista perhe-elämää teillä... :O Kamalan surullista itseasiassa. : /

 

["kaffe"]

tietysti toivon, että et ole tosissasi.
jos kuitenkin olet, niin kerroppa näistä epävarmuuksistasi ja ajattelumalleistasi vaikka neuvolassa. saatat saada sitä kautta apua.

 

["lehmus"]

lähdenkö minä ja vauva myös syyslomaretkelle sukulaisten luokse. Lapsi on aina vain kannassaan pysynyt, että retkelle lähtevät vain hän ja isä. Minä ja vauva saamme jäädä kotiin, lapsi on tuuminut.

Olen kyllä yrittänyt vaikka millä konsteilla kääntää lapsen päätä, mutta en ole onnistunut. Joten tein päätöksen, jään sitten vauvan kanssa kotiin. Ajattelen sitä, että lapsesta on taatusti kivempaa matkustaa ilman meitä ja hän saa isänsä jakamattoman huomion.

Olen miettinyt myös sitäkin, että jos matkalla vaikka sattuisikin jotain ikävää - eihän sitä koskaan elämästä tiedä, niin tuo isompi tenava voisi siitä sitten "piikitellä" alinomaa ja hokea, että "mitäs minä sanoin. et olisi matkalle lähtenyt." jne jne.... Kun aina välillä hän toivoo ikävyyksiä sekä minulle että vauvalle. Vaikka tiedän että mustasukkaisuudesta tuo kertoo, niin ei lapsen sanat aina kovin hääveiltä tunnu.

Tietystihän tässä on sitten jokseenkin outoa olla muutama päivä vain vauvan kanssa. Mutta eiköhän se aika kuitenkin kulu jollakin lailla eteenpäin. Varsinkin en pidä yöajasta. En osaa itsekseni nukkua. Toivottavasti vauva sentään nukkuisi mukavasti ja itse voisin rauhassa valvoa täällä olkkarissa vaikka telkkaria katsellen.

ai lapsi päättää? mistähän moinen johtuu? minä sanoisin että meidän perheessä aikuiset tekee päätökset ei lapset! jos on kyse luotettavasta yli 16v niin sais jäädä sit vaik yksin kotiin

 

["lehmus"]

lähdenkö minä ja vauva myös syyslomaretkelle sukulaisten luokse. Lapsi on aina vain kannassaan pysynyt, että retkelle lähtevät vain hän ja isä. Minä ja vauva saamme jäädä kotiin, lapsi on tuuminut.

Olen kyllä yrittänyt vaikka millä konsteilla kääntää lapsen päätä, mutta en ole onnistunut. Joten tein päätöksen, jään sitten vauvan kanssa kotiin. Ajattelen sitä, että lapsesta on taatusti kivempaa matkustaa ilman meitä ja hän saa isänsä jakamattoman huomion.

Olen miettinyt myös sitäkin, että jos matkalla vaikka sattuisikin jotain ikävää - eihän sitä koskaan elämästä tiedä, niin tuo isompi tenava voisi siitä sitten "piikitellä" alinomaa ja hokea, että "mitäs minä sanoin. et olisi matkalle lähtenyt." jne jne.... Kun aina välillä hän toivoo ikävyyksiä sekä minulle että vauvalle. Vaikka tiedän että mustasukkaisuudesta tuo kertoo, niin ei lapsen sanat aina kovin hääveiltä tunnu.

Tietystihän tässä on sitten jokseenkin outoa olla muutama päivä vain vauvan kanssa. Mutta eiköhän se aika kuitenkin kulu jollakin lailla eteenpäin. Varsinkin en pidä yöajasta. En osaa itsekseni nukkua. Toivottavasti vauva sentään nukkuisi mukavasti ja itse voisin rauhassa valvoa täällä olkkarissa vaikka telkkaria katsellen.

ai lapsi päättää? mistähän moinen johtuu? minä sanoisin että meidän perheessä aikuiset tekee päätökset ei lapset! jos on kyse luotettavasta yli 16v niin sais jäädä sit vaik yksin kotiin

 

["Tiiti"]

Enteilee kyllä hankalaa tulevaisuutta tuon lapsen kanssa jos hänen antaa sanella koko perhettä koskevia päätöksiä ja valintoja.Sivusta oon seurannut yhden perheen tilannetta jossa kaksi pikkulikkaa pistää vanhempiaan ja isovanhempiaan ihan 6-0..."niitä ei saa komentaa eikä heille korottaa ääntä ettei tule traumoja"....tsiisus minä sanon..ei tule olemaan helppoa asetella noille riiviöille rajoja esim.sitten kun tulevat teini-ikään...

 

["vieras"]

Taas lapsensa demonisoiva psykomamma.

 

[viisikymppinen isoäiti]

no ei vetelis meillä. lapsi ei päättäis kuka reissulle lähtee ja kuka ei.

 

[lucifer]

meillä ei lähtis tuollaisessa tapauksessa kukaan.

 

[alkuperäinen]

Täällähän nimenomaan jo alkusyksystä neuvottiin meikäläistä jäämään kotiin vauvan kanssa. Että on siis hyväksi, että isomp tenava pääsee joskus itsekseen reissuun toisen vanhemman kanssa.

Miten niin perhe-elämämme on, Blue, mielestäsi surullista?? Itse olen onnellinen ja iloinen perheestäni. En koe perheeni kanssa elämääni lainkaan surulliseksi.

 

[Blue]

Täällähän nimenomaan jo alkusyksystä neuvottiin meikäläistä jäämään kotiin vauvan kanssa. Että on siis hyväksi, että isomp tenava pääsee joskus itsekseen reissuun toisen vanhemman kanssa.

Miten niin perhe-elämämme on, Blue, mielestäsi surullista?? Itse olen onnellinen ja iloinen perheestäni. En koe perheeni kanssa elämääni lainkaan surulliseksi.

Lapsi on aina vain kannassaan pysynyt, että retkelle lähtevät vain hän ja isä.

Olen kyllä yrittänyt vaikka millä konsteilla kääntää lapsen päätä, mutta en ole onnistunut.

Ajattelen sitä, että lapsesta on taatusti kivempaa matkustaa ilman meitä

Olen miettinyt myös sitäkin, että jos matkalla vaikka sattuisikin jotain ikävää - eihän sitä koskaan elämästä tiedä, niin tuo isompi tenava voisi siitä sitten "piikitellä" alinomaa ja hokea, että "mitäs minä sanoin. et olisi matkalle lähtenyt." jne jne.... Kun aina välillä hän toivoo ikävyyksiä sekä minulle että vauvalle.

Onhan tuo nyt pohjattoman surullista perhe-elämää...

 

[alkuperäinen]

Lusifer, perustele että miksi??

Kyllähän isompikin tarvitsee oman ajan vain pelkästään toisen vanhemman kanssa. Onhan tämä vauva nyt hällekin iso elämänmuutos, kun on kanssamme tässä elellyt jo monen monta vuota ainoana lapsena ja sitten tulikin tämä pikku veikka taloomme.

Onhan sitä sanottu että vauva tuntuu samalta isommalle lapselle, kuin puolisosi toisi taloonne toisen kumppanin ja sanoisi sinulle, että tämä jää kotiimme -pitää sinun hänenkin kanssaan nyt vain tulla toimeen.

 

[alkuperäinen]

Blue, koen, että tämän vauvan myötä isommalle on hirveän tärkeäksi tullut ns. miesten reissut ilman meitä. Ja taatusti on hänestä kivempaa, ettei tämä pikku "mölykone " ole joka reissussa mukana. Mietihän itseäsi lapsena, taatusti nautit välillä retkistä ilman pienempiä ( tai mahd. isompia ) sisaruksiasi?? Itse en voi tuohon samaistua, koska olen ainoa lapsi.

 

["eee"]

Minkä ikäinen vanhempi lapsi oikein on? :O

Miksi hän saa päättää perheen asioista?

 

["vieras"]

Onpa siellä tossun alla oleva äiti perheessä.

 

[alkuperäinen]

Tiiti, kyllä meillä enemmät ja isommat päätökset tehdään me vanhemmat. Mutta tämä ei minusta ole niin iso päätös. Kyllä lapsesta on taatusti kivaa välillä reissata ilman pikku veikkaakin. Ollaanhan tässä koko perheenä kesällä tehty jo reissuja ja samoiten nyt syksylläkin. Antaa isomman nyt nauttia pelkästään reissusta isänsä kanssa. Yhteisiä reissuja kun kuitenkin on vielä loppusyksystä tulossa.

 

["vieras"]

Projisoit omia näennäispsykologisia kehitelmiäsi lapseen ja pahennat luonnottomalla suhtautumsiellasi hänen mustasukkaisuuttaan. Annat sille tilaa ihan liikaa ajatuksissasi ja käyttäytymisessäsi.

 

["vieras"]

Miksi sitten teit tämän avauksen, jos kaikki on sitten oikein hyvin? Pitikö meitä nyt sitten kiinnostaa tämä juttu?

 

[alkuperäinen]

eee, kohta 9v. Eikä tämä nyt ole minusta mikään kummoinen päätös, ettei lapsi sitä saisi tehdä . Kesällä siis olemme koko perheenä reissattu pikku reissuja täällä kotimaassa ja myös nyt syksylläkin. Loppusyksystäkin on yhteisiä reissuja tulossa. Joten ei minusta tässä ole mitään kummallista, että lapsi lähtee syyslomaretkelle pelkästään isänsä kanssa. Pääsenhän minä tuonne sukulaisiin kyläilemään esim; uuden vuoden tienoilla.

 

["vieras"]

Tiiti, kyllä meillä enemmät ja isommat päätökset tehdään me vanhemmat. Mutta tämä ei minusta ole niin iso päätös. Kyllä lapsesta on taatusti kivaa välillä reissata ilman pikku veikkaakin. Ollaanhan tässä koko perheenä kesällä tehty jo reissuja ja samoiten nyt syksylläkin. Antaa isomman nyt nauttia pelkästään reissusta isänsä kanssa. Yhteisiä reissuja kun kuitenkin on vielä loppusyksystä tulossa.

Mutta päätöksen pitää lähteä sinusta, ei lapsestasi (jota tuossa jo haukuit).

 

["vieras"]

Provon kaari kaartaa vasemmalta oikealle.

 

[alkuperäinen]

vierasr, ei ole isompi kertaakaan ollut ilkeä pikku veikalle. Vaan on aina niin nätisti häneen suhtautunut. Edelleen haluaa pitää päivittäin pikku veikkaa sylissä ja jos veikka itkee, niin menee juttelemaan hälle, niin toinen hiljenee oitis.

 

[Blue]

Blue, koen, että tämän vauvan myötä isommalle on hirveän tärkeäksi tullut ns. miesten reissut ilman meitä. Ja taatusti on hänestä kivempaa, ettei tämä pikku "mölykone " ole joka reissussa mukana. Mietihän itseäsi lapsena, taatusti nautit välillä retkistä ilman pienempiä ( tai mahd. isompia ) sisaruksiasi?? Itse en voi tuohon samaistua, koska olen ainoa lapsi.

Mulle oli tärkeintä se että mun koko perhe oli mukana. Eli en valitettavasti kykene samaistumaan minäkään tuohon tilanteeseen. En vaikka mullakin on kolme lasta. Eikä mun lapsetkaan koe tärkeäksi tehdä lomareissuja ilman koko perhettään.

Päiväreissuja tai yhden yön reissuja kyllä tehdää eri kokoonpanoissa mutta isommille reissuille, ja aina sukulaisiin lähdetään porukalla, varsinkin jos koko porukka HALUAA tulla mukaan. Eri asia on jos ei halua joku lähteä tai on jotain muuta.

Eli pysyn kannassani, surullista perhe-elämää että lapsi jättää puolet perheestää hyvällä omalla tunnolla sivuun, ja että perhe antaa hänen tehdä niin.

 

[riiviöiden äiti]

No miksi ihmeessä sitten yritit kääntää lapsen päätä, ja kun et onnistunut niin jäät kotiin?
Olisit siis halunnut vauvan kanssa mukaan, mutta koska isompi lapsi ei päästä, niin JOUDUT jäämään kotiin?!?
Ja sitten sanot että onhan se kivempi kun saavat miesten reissuja jne? ristiriitaista viestintää, sekä lapselle että meille lukijoille.