Olin tänään uimassa kolmen lapseni kanssa ja tuli tunne että tuijotetaan =/

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Outolintuko?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

Outolintuko?

Vieras
Olen 29v kolmen lapsen äiti ja odotan neljättä. Jotkin ihmiset olivat sen näköisiä että miettivät ovatko nuo kaikki minun mutteivat kehdanneet kysyä. Tuli vain aika ikävä olo. Mielestäni kumminkin olen ihan normaali tapaus. Ja lapset käyttäytyivät hyvin. Etenkin nuo yli 40v äidit tuntuivat oikein mulkoilevan. Olen pienikokoinen ja hoikka vatsaa lukkunottamati kun raskaana olen, niin en kai sitten näytä lasteni äiditä. Vanhin minulla on jo 10v. Jotenkin tuli tunne että pitääkö sitä hävetä että on nuorena lapsensa hankkinut ja niitä on jo tämän verran...

Mutta jokatapauksessa meillä oli hauska reissu, lapset tykkäsivät....


Ovatko muut nuorena lapsensa hankkineet huomanneet samaa? Tämä ei ollut kohdallani ainutkertaista... Kerran yksi mies tuli kysymään minulta kaupassa että ovatko nämä minun hoitolapsiani. Olin silloin 25v.... Ja nuotin oli vauvakaukalossa.
 
Mä luulen, että suurin osa tapauksista "mua mulkoiltiin" on todellisuudessa kertojan kuvittelua. Ehkä alitajuisesti itse ajattelee noin itsestään ja sen takia luulee muidenkin niin tekevän.
 
No ethän sä nyt mikään erityisen nuori ole. Ja kolme lasta on ihan normiluku nykyisin, ja neljäkin aika tavista. Olen normi-ikäinen äiti jolla kolme lasta eikä ja silti on kysytty ovatko minun lapsiani. Taidat olla vähän haavilla? Jos olisit 25v seitsemän lapsen ja maha pystyssä pyörimässä jossain, niin sitten saattaisivat ihmiset jo ihmetellä, mut sua varmaan katsotaan jostain muusta syystä.
 
Niimpä kai =) Halusin vain nostaa tämän puheen aiheeksi. Kun tuntuu että nykyään kun ensi synnyttäjien keski ikä on noussut, niin tuntuu että jotenkin vieroksutaan "nuoria" äitejä tms.

 
siin kyl on semmonen, että nykyiset kakskymppiset näyttää 14-vuotiailta. Nelikymppisen silmissä siis. Eli totta mooses se ihmetyttää, että kuinka tolla voi olla noin monta vekaraa, kun itse on saanut ekan 31-vuotiaana. (koska ei päässy naimisiin aiemmin)
 
Veikkaan sen puolesta, että ihan itse kuvittelet muiden tuijottavan sua. Mua ei ainakaan voisi vähempää kiinnostaa, kuinka monen lapsen kanssa kukakin äiti käy uimassa. Menen sinne ihan vaan rentoutumaan ja uimaan, en kyyläämään muita.

En kyllä tajua, ketä kiinnostaa niin paljon, että kaupassa tulee kyselemään lapsista. Mua ei muiden lapset hetkauta pätkääkään, enkä kyllä ole kuullut, että tuttavienkaan lapsia olisi millään lailla kommentoitu.
 
ja mulla, 38-vuotiaalla on täys tekeminen kahden kersan kanssa, en käsitä kuinka joku jaksaa ehtii (ja on varaa) yhtään enempää. Pitäis kaks tila-autoakin olla ja joku kartano plus palvelusväkeä...
 
sama juttu. Oon just alottanu uudessa työssä ja kaikilta putoaa silmät päästä kun kerron, et on 3 lasta, sen jälkeen kysytään ikää, et kun näytän kuulemma NIIN nuorelta... Ja toisen kerran silmät putoaa kun kysyy, et minkäikäsiä ne lapset on..
 
se on vaan asenne miten se ottaa =) Minäkin olen ollut kotona suurimman osan 10v ajasta kun lapset ovat olleet allergisia, astmaattisia ja jatkuvassa infektiokierteessä joten hoitoon laittoa on ollut turha edes miettiä. Ja rahaa ei ole yhtään ylimääräistä. Silti en yhtään lasta pois antaisi. Nyt isommat onneksi jo päässeet eroon infektiokierteestä ja ovat omatoimisa, kaksi vanhinta jo koulussa. Lasten hoito ja kasvattaminen on tosi palkitsevaa =)
 
No itselläni on 3 lasta, neljäs tulossa muttei vielä masussa näy... en ole ollut edes nuori mutta silti saan osakseni ihmettelyä, erttä miten NOIN MONTA? Ja hassuinta ja monet monet kysyvät suoraan, että noin monta lasta, onko muka samalle miehelle. Monista on outoa, että 32v naisella on saman miehen kanssa VAPAAEHTOISESTI ja suunnitellusti useita lapsia :whistle:
 
Oliskin omalla kohdalla jäänyt useimmiten siihen pelkkään tuijottamiseen...

Esikoiseni ollessa 2-vuotias oltiin sitten allergioiden takia sairaalassa käymässä. Naislääkäri (n. 40-v) kysyi sitten lapsen äidin allergioista. Kerroin tietysti kiltisti, mitä allergioita itselläni on ja milloin todettu. Lääkäri äskäysi takaisin "En minä sinun tietosi tarvitse vaan äitinne!!" Elikkä vähän reilu parikymppisellä ei hänen järjen mukaan voinut olla lapsia :whistle:

Tänään sitten eräs vanhempi rouva taivasteli kaupan kassalla kuinka jaksan kantaa ostokset ja lapseni ison mahani kanssa. Olin tekemässä viikon ruokaostoksia 2-vuotiaan kanssa. Totesin ettei sitä jaksamista minulta enää tässä vaiheessa kysytä, kun neljäs on tulossa :D Ruova parka siihen rääkäiseemään "Ei sulla voi mitenkään olla kolmee lasta, itekin oot vielä ihan lapsi!!!" Kaupan kassatädillä meni pokka siinä vaiheessa, jo pelkästään siitä syystä että tuntee perheemme ja sukumme. Mutta toisaalta on se kiva, kun on vielä kolmekymppisenä "lapsi" :laugh:
 
Mä ymmärrän kyllä noita voivottelevia vanhuksia. Heidän on ollut PAKKO puskea tusina lasta, halusi tai ei. Ja ilman kertakäyttövaippoja ja pesukonetta plus karjanhoito kaupan päälle se onkin ollut ns. paska nakki.
Nykyisin pääsee oikeasti TODELLA helpolla, varsinkin jos on joku joka lapsia joskus hoitaa.
Ehkä mä koen tän niin raskaaksi, koska ei kertakaikkiaan ole ketään joka lapsia pitäis edes yhden yön.
 
No mä oon 34v mutta näytän ihmísten silmissä hätimiten 20-23vuotiaalta. JOskus on joku kysyny multa, että onko noi lapset oikeesti sun (vajaa 3 ja vajaa6v). Kerran yks mummo kans kysyi että eikai noi oo sun lapsia ja ku sanoin et on ne, nii oli huuli pyöreänä. Kysyin sit siltä että kuinka vanhaksi mut ajattelee ja vastas että etkai sä 20vuotta vanhempi vielä oo. Kun kuuli mun iän niin ei enää taivastellut yhtää asiaa... :D oli kuvitellu eka että oon joku teiniäiti ku 20v:llä 6v lapsi... :D
 
Kyllä ihmiset tuijottaa ja vain rohkeimmat ( tai tyhmimmät?) tulevat kysymään asioita suoraan. En jaksa edes laskea kuinka monta kertaa minulta on kysytty, että ovatko kaikki viisi lasta ( iät 15, 13, 9, 7 ja 4) omiani ja ovatko ne samalle isälle (Ovat, mutta ihan kuin se nyt kenellekään kuuluisi!)

Huvittavaa oli, kun opiskelupaikkani opettajani päivitteli suureen ääneen kuultuani ikäni (melkein 40) ja lapsilukuni. Hän oli kuvitellut minun olevan parikymppinen tytönheitukka ja kohtelu oli sen mukaista. Opettajan asenne ja kohtelu muuttuivat toisenlaiseksi keskustelun jälkeen...
 
Tuohon ikään vielä... Minulta kysyttiin 2v sitten paperit kun menin kylpylän ravintola puolelle kuuntelemaan musiikkia... Ja tietenkään ei minulla niitä papereita ollut mukana. Jouduin sitten hoteli huoneesta hakea. Oli jotensakkin noloa... Minulla ei sis ole tapana juosta baareissa..... Olen varmaan kymmenen vuoden aikana käynyt kolmesti... Eikä oikein kiinnostakkaan enään tuo vaihe.
 

Yhteistyössä