Olipahan kerrankin avulias mummo, huutavan vauvan äidille kaupassa :)

[Kaupassa]

Vauva 4kk on elämänsä ajan aina heräillyt huutamaan, kun vaunut pysähtyy eli käytännössä AINA kauppojen kassalla tms. Olenkin hoitanut vain pakolliset pienet nopeat ostokset viime kuukausina. Usein mummelit tuijottelee pahasti tai ovat alkaneet päivitellä, että mikähän sitä vauvaa vaivaa kun se huutaa..

Tänään olin taas kassajonossa, toinen käsi vaunuja hytkytelle, toinen käsi ostoskoria kannatellen ja vierellä vielä 2-vuotias seisoskelemassa ja vauva alkoi huudella kesken uniensa, onneksi ei enää niin pahasti kuin pienempänä ja hetkittäin jopa hiljeni. Siihen viereen tulikin sitten mukava vanhempi rouva, joka kysyi ensin hetken katseltuaan että voiko jotenkin olla avuksi, kun hänellä on kuulemma tuntikausia aikaa yms höpötteli ja tarjoutui hytkyttelemään vaunuja. Sainpa sitten kaksin käsin laitella ostokset hihnalle ja vauvan ei tarvinnut parkua niin pahasti, vaan sai taas unen päästä kiinni kun joku toinen hyssytteli sen aikaa. Mummeli hytkytteli vaunuja vielä sen aikaa, että pakkasi tavarat ja lastasin ne vaunujen alaosaan.

Oikeasti, paljon kivempaa kuin mulkoilu, joita tulee useilta äiti-ihmisiltäkin! Jotkut vauvat ne vaan huutaa ja toiset äidit eivät aina pääse sinne kauppaan ilman vauvaa.

 

[isoäiti mölykylästä]

kiva kun joskus näinkin. ja sä suhtauduit ihanasti avuntarjoajaan. joskus kun tuntuu olevan niin että saa vain haukut palkakseen, jos apua tarjoaa

 

[Kaupassa]

Sanoin kyllä aluksi, että ei tarvitse, pärjäilen kyllä mutta sitten ajattelin että no pentele, paljon helpommallahan mä pääsen kun hän hytkyttelee kärryjä puolestani Luulen, että joku olisi varmaan voinut ottaakin neniinsä tilanteessani.

 

[isoäiti mölykylästä]

Sanoin kyllä aluksi, että ei tarvitse, pärjäilen kyllä mutta sitten ajattelin että no pentele, paljon helpommallahan mä pääsen kun hän hytkyttelee kärryjä puolestani Luulen, että joku olisi varmaan voinut ottaakin neniinsä tilanteessani.

niin monet on aivan kauhuissaan nykyisin tilanteessa, jos joku vieras pyrkii lähellekään vaunuja, vaikka kuinka hyvää tarkoittaen

 

[nbv]

joskus kun tuntuu olevan niin että saa vain haukut palkakseen, jos apua tarjoaa

Kyllä. Tuo on varmasti se syy, miksei moni nykyään edes apuaan rohkene tarjota. Saa vaan v.ttuilua niskaansa. Kokemusten myötä oppii sitten pitämään suunsa kiinni ja seuraamaan sivusta.

 

["Ellamaaria"]

Oi luksusta! Meillä kanssa esikoinen oli moinen heräilijä, aina kauppajonoissa ja liikennevaloissa autoissa jne. Nyt toinen ei vielä tiedä ollako vai eikö

Mutta kyllä mäkin mielummin hyväksyisin konkreettisen avun tarjoamisen, kuin sen "voi voi taitaa olla nälkä ja mitä se nyt pientä huudattaa" voivottelun !!

 

[emppu75]

tosi kivasti mummelilta tehty, tiedän ton tunteen niin hyvin, kun jälkikasvu karjuu kassajonossa...

 

["Niinpä"]

Niin tuttua tollnen että ei saa enää edes apua tarjota kun siitäkin vaan tuhahdellaan.
Eipä tullu kiitosta tänäänkään, vaan pelkkä mulkaisu. Kaupan kassalla kysyin edelläni olevalta naiselta oliko hänen leikkelepakettinsa jäänyt kassahihnan siihen reunalle kun omia ostoksiani aloin laittamaan hihnan kyytiin. "On kai sit joo", oli vaan vastaus.
Pieni juttu mutta kai sitä vois osata sen "kiitos" sanoa.

 

[hup]

Minullekin kerran vastaavassa tilanteessa tarjosi apua toinen asiakas. Minulla kun tilanne oli se, että lapsi oli ostosten ajan rintarepussa, mutta siten oli lähes mahdoton pakata ostoksia, joten jouduin laittamaan hetkeksi vaunuihin (oli isot ostokset). Tämä toinen asiakas kysyi voiko auttaa pakkaamisessa tai vauvan kanssa. Lykkäsin vauvan syliin ja pakkasin ostokset. Hyvä mieli tuli pitkäksi aikaa. Harvoin sitä apua tarjotaan, yleensä vain mulkoillaan. Ja meillä on jokaisen vauvan kanssa ollut samanlaista, ensimmäiset kuukaudet ovat vaunuissa aina olleet tyytymättömiä, vaikka ei olisi ollut nälkä, jano, kuuma tai kylmä...

 

[tulin hyvälle tuulelle]

Vähän asian vierastä, mutta jonotin tänään apteekissa vuoden vanhan vauvani kanssa. Vanha mies tuli siihen höpöttelemään ja kertoi syntyneensä venäjän vallan aikana, muutama kuukausi ennen itsenäistymistä v.1917. Tyttöni hymyili paapalle ja paappa halusi kätellä vauveliani. Oli jotenkin hellyttävää ja kunnioitustakin herättävää, kun siinä kaksi aivan elämänsä eri päissä olevaa pitelivät toisiaan kädestä. Toinen liki 100 vuotias ja toinen vasta yhden vuoden.

 

["vieras"]

Vähän asian vierastä, mutta jonotin tänään apteekissa vuoden vanhan vauvani kanssa. Vanha mies tuli siihen höpöttelemään ja kertoi syntyneensä venäjän vallan aikana, muutama kuukausi ennen itsenäistymistä v.1917. Tyttöni hymyili paapalle ja paappa halusi kätellä vauveliani. Oli jotenkin hellyttävää ja kunnioitustakin herättävää, kun siinä kaksi aivan elämänsä eri päissä olevaa pitelivät toisiaan kädestä. Toinen liki 100 vuotias ja toinen vasta yhden vuoden.

<3