Olisiko ihan hullua palata koulunpenkille?

[metsänpeitto]

Halu olisi kova, mutta onko se jotain järjenköyhyyttä edes ajatella sellaista? :xmas: Olen nyt ollut 2½ vuotta omaishoitajana. Esikoinen menee ensi vuonna eskariin, nuorin on nyt puolivuotias.

Ensi syksynä olisi toiveissa aloittaa osa-aikatyöt tai opiskelu. Kokopäiväisesti sitten ehkä vuoden päästä.

Mutt onko tässä mitään järkeä? :| Omalla alallani on hankala löytää töitä, pääasiassa pitäisi varmaankin toimia omana firmana. Eikä toisaalta innosta sekään, että tekisin sitten koko ajan jonkun muun alan töitä, kuin sen mille olen jo kouluttautunut.

Pääsykokeisiin aloin kyllä jo valmistautua, sillä ajatuksella että koitan tänä vuonna ja ensi vuonna uudelleen jos en pääse... mutta mietityttää, että olenko kohta kaulaani myöden pississä jos opiskelupaikka taas irtoaa
:xmas:

 

[OnniKeiju]

Mikäs siinä =)
Mä hain opiskeleen kaks vuotta sitte ja pääsin. Koulun alkuun tuli heti ero parisuhteessa ja nyt ku koulua on takan melkeen kaks vuotta oon niin loppu... Nyt otan aikalisän pariks kuukautta ja syksyllä palaan kouluun =)

 

[kangasajuruoho]

Ihan kiva ideahan se, mutta kaikki koulut vaan ovat persiistä.

Niissä ei vaan yksinkertaisesti tajuta, että ihmisillä (etenkin perheellisillä) olisi muutakin tekemistä kuin odottaa ja odottaa ja odottaa (siis opettajaa saapuvaksi) tai olla turhaan paikalla (kun opettaja ei sitten loppujenlopulta saavukaan) tai siis ylipäätään se, että siellä menee niin paljon aikaa kaikkeen aivan turhaan! |O

(sori, tulipa purkauduttua :xmas: )

 

[vieras]

Kantsii olla aika varma siitä mitä haluaa ryhtyä opiskelemaan, se tietää taloudellisesti niin tiukkoja aikoja.

 

[ZäDäM]

Nä en henk.koht. alkaisi opiskella kun talossa on pieniä lapsia. Ihan siksi että ei olisi aikaa opiskella. Ensin tulee lapset ja kotityöt ja sitten vasta opiskelu.

 

[larvae]

Noista luokkakavereistani olen huomannut, että kun on lapsia, niin opiskeleminen on jostain syystä tehokasta ja tulokset hyviä niin että siitä vain, varsinkin jos aluksi opiskelet "puolitoimisesti"

 

[metsänpeitto]

Motivaatio opiskeluun on kyllä huimasti korkeampi, kuin edellisellä kerralla.

Taloudellinen rasittavuus... no, ei se nytkään se omaishoitajan palkkio mikään päätähuimaava ansionlähde ole :kieh:

 

[meah]

Mä hain just kouluun, tosin amis ja monimuoto-opiskelua.
Mulla on kyllä oppisopimus kesken, mutta sitä en tiedä suoritanko koskaan loppuun. Jos, niin vasta kun palaan töihinkin. (Jos samaan paikkaan palaan.)

Laskeskelin, että jos syyskuussa alkaa koulu, niin nuorin on silloin 4kk ja ehdin sen hyvin hoitaa siinä hoitovapaillessa, kun lähipäiviäkin on aika vähän.
Ois ala joka kiinnostaa enkä pääsisi niin kyllästymään siihen kotona oloon, kun aikaisemmin on aina tullut fiilis että "tyhmenen" kotona ja pitää päästä töihin.

Jos on motivaatiota, niin totta kai kannattaa.

 

[peppuliini]

jos vaan on motivaatiota niin miksikäs ei.. mä oon sitä mieltä että aina jos vaan on mahdollista niin kannattaa ryhtyä siihen mitä itse haluaa. Ei se mitään järjenköyhyyttä ole :xmas:

 

[vieras]

Kannatta ihmeessä ainakin hakea, jos jostain syystä et opiskelua aloitakaan niin eikös sen paikan voi perua?tai ainakin lykätä aloitusta vuodella niin saat lisää miettimisaikaa. Enemmän jää varmasti harmittamaan jos et edes yritä hakea.