Olisitko kertonut ystävällesi?

[Miettivä]

Monta vuotta sitten olin ystäväni kanssa kapakoimassa ja menimme ystäväni luokse yöksi, humalatila oli molemmilla melkoinen ja ystäväni sammui sänkyynsä ja minä heidän sohvalleen. Aamuyöllä heräsin siihen, että omalta kapakkareissultaan kotiutunut ystäväni mies lähenteli minua. Minulla oli päälläni mekko, jonka helmaa mies oli nostanut ja koetti riisua pikkuhousujani takapuoltani lääppien. Heti tilanteen tajuttuani kompuroin pystyyn ja syöksyin ystäväni viereen sänkyyn.

Ystäväni kysyi minulta myöhemmin, miksi olin niin omituinen ja vaisu seuraavana aamuna. Kysyi muutaman päivän päästä, yrittikö hänen miehensä yöllä jotakin. En kertonut ystävälleni, en voinut Heillä on kaksi pientä lasta ja ystäväni sydän olisi särkynyt... Olisitko sinä kertonut?

 

["vieras"]

No jos suoraan olis kysynyt, niin olisin varmaan kertonut.

 

[Birgitte]

Olisin kertonut. Ei ole sinun syysi, että ystäväsi mies on ääliö.

 

["vieras"]

Varmaankaan en. kännissä on ollut ja mistä sitä tietää mitä kuvitellut. Laittaisin sen piikkiin kun ei mitään vakavempaa kuitenkaan sattunut.

 

[uhod]

[QUOTE="vieras";28934526]Varmaankaan en. kännissä on ollut ja mistä sitä tietää mitä kuvitellut. Laittaisin sen piikkiin kun ei mitään vakavempaa kuitenkaan sattunut.[/QUOTE]

Jaa että kapakassa ei voi käydä olematta kännissä? Ap kirjoitti vain kapakkareissusta, ei miehen kännissä olemisesta.

Ja totta hitossa kertoisin tuollaisen ystävälleni!

 

[Ap.]

Mies oli siis kovassa humalassa itsekin.
Seuraavana aamuna en miestä nähnyt mutta seuraavan kerran tavatessa ei silmiin kehdannut katsoa ja meni pitkä aika että jutteli normaalisti, tajusi ja muisti selvästi itsekin, mitä tuli tehtyä. Toivottavasti otti opikseen. Asia alkoi painaa mieltäni uudelleen, kun puolisen vuotta sitten kapakkareissulla tämä mies kännissä tuijotti mua moneen otteeseen ja koetti tanssilattialla vähän käpälöidä, sain väistettyä ja tiuskaistua, että antaa olla. Selvinpäin mies on mitä ihanin tyyppi, hyvä isä ja aviomies.

Pitäisikö minun kertoa ystävälleni näistä asioista? Vai ottaisinko asiat vakavasti puheeksi hänen miehensä kanssa?

 

[viisikymppinen isoäiti]

oli varmaan sitten yrittänyt muillekin samaa, kerta vaimo arvasi tuollaisia. olisin kertonut

 

["mies"]

Ehkä on turha kertoa koska me kaikki miehet olemme tuollaisia kännissä.

 

["vieras"]

Mies oli siis kovassa humalassa itsekin.
Seuraavana aamuna en miestä nähnyt mutta seuraavan kerran tavatessa ei silmiin kehdannut katsoa ja meni pitkä aika että jutteli normaalisti, tajusi ja muisti selvästi itsekin, mitä tuli tehtyä. Toivottavasti otti opikseen. Asia alkoi painaa mieltäni uudelleen, kun puolisen vuotta sitten kapakkareissulla tämä mies kännissä tuijotti mua moneen otteeseen ja koetti tanssilattialla vähän käpälöidä, sain väistettyä ja tiuskaistua, että antaa olla. Selvinpäin mies on mitä ihanin tyyppi, hyvä isä ja aviomies.

Pitäisikö minun kertoa ystävälleni näistä asioista? Vai ottaisinko asiat vakavasti puheeksi hänen miehensä kanssa?

No ei kannata, katkeaa kyllä varmasti välit ystävääsi tuolla kun livertelet. Eihän mitään ole tapahtunut vai onko? Anna olla ja mieti seuraavia askeleita.

 

[samma häär]

Jotkut on kännissä sietämättömiä, kaikille ei alkoholi sovi.

 

[Ap.]

[QUOTE="vieras";28934620]No ei kannata, katkeaa kyllä varmasti välit ystävääsi tuolla kun livertelet. Eihän mitään ole tapahtunut vai onko? Anna olla ja mieti seuraavia askeleita.[/QUOTE]

Tuskinpa katkeaisi. Tuntuu vain siltä, etten ole ollut ystävääni kohtaan rehellinen... Tilanteessa on vain useampi viaton kärsijä, jos kerron kaiken

 

["vieras"]

[QUOTE="mies";28934616]Ehkä on turha kertoa koska me kaikki miehet olemme tuollaisia kännissä.[/QUOTE]

Näin on. Ystävän oma vika kun on sekaantunut patriarkaatin edustajaan.

 

["vieras"]

Ystäväni kysyi minulta myöhemmin, miksi olin niin omituinen ja vaisu seuraavana aamuna. Kysyi muutaman päivän päästä, yrittikö hänen miehensä yöllä jotakin. En kertonut ystävälleni, en voinut Heillä on kaksi pientä lasta ja ystäväni sydän olisi särkynyt... Olisitko sinä kertonut?

Eli oli sovittu kuvio ja olisit päässyt mukaan kolmen kimppaan mutta mokasit.

 

[en varmaan]

oli varmaan sitten yrittänyt muillekin samaa, kerta vaimo arvasi tuollaisia. olisin kertonut

Minusta on ihan selvä, että ystäväsi mies on yrittänyt muitakin naisia, kun ystävällesi tuli mieleen kysyä tuollaista. Siksi on minusta sama kerrotko vai et, koska se ei olisi varmaan hänelle kovin iso uutinen. Koskaan ei tietysti tiedä, olisiko se viimeinen niitti heidän suhteelleen, mutta ehkä jättäisin sen jonkun muun tehtäväksi.

 

[lol]

Miks hemmetissä kaveri kysy että yrittikö mies...? Kenties mies on yrittänyt jo sen kaikkia muitakin kavereita ja sukua kans.

 

[Ap.]

En tiedä, onko hänen miehensä aiemminkin harrastanut moista. Olemme kuitenkin ystäväni kanssa niin läheisiä, että olisi hän luultavasti kertonut minulle jos jotakin sellaista olisi aiemmin tapahtunut.

 

[satutytti]

En tiedä, onko hänen miehensä aiemminkin harrastanut moista. Olemme kuitenkin ystäväni kanssa niin läheisiä, että olisi hän luultavasti kertonut minulle jos jotakin sellaista olisi aiemmin tapahtunut.

No ei sille varmastikaan oo tullu ihan ilman mitään syytä mieleen, että olisko sen mies yrittäny jotain. Siis jos mitään ei oo koskaan käyny niin miks ihmeessä tulis mieleen että oma mies yrittää hyvää ystävää...

 

[Peyote]

No hyi että, oisin kertonut!

 

[Peyote]

En tiedä, onko hänen miehensä aiemminkin harrastanut moista. Olemme kuitenkin ystäväni kanssa niin läheisiä, että olisi hän luultavasti kertonut minulle jos jotakin sellaista olisi aiemmin tapahtunut.

Se sun ystäväs varmaan sanois susta että "me ollaan niin läheisiä et kyl se ois kertonut jos mun mies ois yrittänyt jotain". Ette te ehkä olekaan niin läheisiä?

 

[Ap.]

Se sun ystäväs varmaan sanois susta että "me ollaan niin läheisiä et kyl se ois kertonut jos mun mies ois yrittänyt jotain". Ette te ehkä olekaan niin läheisiä?

No, kuten sanottu, tämä asia vaivaa minua kyllä kovasti Jos ystävälläni ja hänen miehellään ei olisi lapsia, olisin todennäköisesti kertonut heti.

 

[Jhh]

Kerro, mis omatunto!!!

 

[Happygirl-91]

Ehdottomasti kertoisin, kaverillasi on oikeus tietää millaisen miehen kanssa seurustelee!

 

["vieras"]

Mies oli siis kovassa humalassa itsekin.
Seuraavana aamuna en miestä nähnyt mutta seuraavan kerran tavatessa ei silmiin kehdannut katsoa ja meni pitkä aika että jutteli normaalisti, tajusi ja muisti selvästi itsekin, mitä tuli tehtyä. Toivottavasti otti opikseen. Asia alkoi painaa mieltäni uudelleen, kun puolisen vuotta sitten kapakkareissulla tämä mies kännissä tuijotti mua moneen otteeseen ja koetti tanssilattialla vähän käpälöidä, sain väistettyä ja tiuskaistua, että antaa olla. Selvinpäin mies on mitä ihanin tyyppi, hyvä isä ja aviomies.

Pitäisikö minun kertoa ystävälleni näistä asioista? Vai ottaisinko asiat vakavasti puheeksi hänen miehensä kanssa?

Hyvä aviomies ei hipelöi eikä käpälöi toisia naisia edes kännissä.

 

["Vieras"]

Monta vuotta sitten olin ystäväni kanssa kapakoimassa ja menimme ystäväni luokse yöksi, humalatila oli molemmilla melkoinen ja ystäväni sammui sänkyynsä ja minä heidän sohvalleen. Aamuyöllä heräsin siihen, että omalta kapakkareissultaan kotiutunut ystäväni mies lähenteli minua. Minulla oli päälläni mekko, jonka helmaa mies oli nostanut ja koetti riisua pikkuhousujani takapuoltani lääppien. Heti tilanteen tajuttuani kompuroin pystyyn ja syöksyin ystäväni viereen sänkyyn.

Ystäväni kysyi minulta myöhemmin, miksi olin niin omituinen ja vaisu seuraavana aamuna. Kysyi muutaman päivän päästä, yrittikö hänen miehensä yöllä jotakin. En kertonut ystävälleni, en voinut Heillä on kaksi pientä lasta ja ystäväni sydän olisi särkynyt... Olisitko sinä kertonut?

Tässä tarinassa ei oikein ole järkeä. Kerrot, että tapahtuneesta on monta vuotta, ja ettet kertonut, koska heillä on kaksi pientä lasta. Mikäli tapahtuneesta on monta vuotta, ei ne kaksi lasta voi kyllä enää olla kovin pieniä. Sanot kuitenkin nykyhetkessä, että heillä on kaksi pientä lasta, mutta ne lapset, jotka ovat nyt pieniä, ei kyllä voineet olla pieniä monta vuotta sitten myös.

Miten asia siis on? Oliko heillä tuolloin monta vuotta sitten edes yhtään lasta, vai oliko heillä silloin 2 pientä lasta, jotka ovat nyt jo 2 isompaa lasta?

Itse olisin kertonut asiasta ystävälleni, mikäli tämä olisi suoraan kysynyt asiasta.

 

[fortunate]

Jos suoraan olisi kysynyt, niin olisi PITÄNYT kertoa.

Todellisuudessa olisin todnäk. jotenkin nolostellut itsekin tapahtumaa ja hämmentynyt ystävän suorasta kysymyksestä niin paljon, että olisin vaan tokaissut paniikissa, että ei todellakaan yrittänyt mitään.
Sitten jälkeenpäin välillä vaivaisi tuo asia, mutta tuskin uskaltaisin ikinä kertoa.