Olisitko kertonut ystävällesi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miettivä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos suoraan olisi kysynyt, niin olisi PITÄNYT kertoa.

Todellisuudessa olisin todnäk. jotenkin nolostellut itsekin tapahtumaa ja hämmentynyt ystävän suorasta kysymyksestä niin paljon, että olisin vaan tokaissut paniikissa, että ei todellakaan yrittänyt mitään.
Sitten jälkeenpäin välillä vaivaisi tuo asia, mutta tuskin uskaltaisin ikinä kertoa.
Niin toi tilannehan on ihan karsea. Helppo sanoo et pitäs kertoo, mutta varmasti vaikeaa oikeesti kertoa.
 
[QUOTE="Vieras";28934939]Tässä tarinassa ei oikein ole järkeä. Kerrot, että tapahtuneesta on monta vuotta, ja ettet kertonut, koska heillä on kaksi pientä lasta. Mikäli tapahtuneesta on monta vuotta, ei ne kaksi lasta voi kyllä enää olla kovin pieniä. Sanot kuitenkin nykyhetkessä, että heillä on kaksi pientä lasta, mutta ne lapset, jotka ovat nyt pieniä, ei kyllä voineet olla pieniä monta vuotta sitten myös.

Miten asia siis on? Oliko heillä tuolloin monta vuotta sitten edes yhtään lasta, vai oliko heillä silloin 2 pientä lasta, jotka ovat nyt jo 2 isompaa lasta?

Itse olisin kertonut asiasta ystävälleni, mikäli tämä olisi suoraan kysynyt asiasta.[/QUOTE]
Tapahtuneesta on siis n. kolme vuotta aikaa, monta vuotta on ehkä vähän tulkinnanvarainen ilmaus... Lapset ovat edelleen minun määritelmäni mukaan pieniä, alle kouluikäisiä.
 
Mun mielestä kaikki tässä ketjussa puhuvat ihan epäolennaisuuksia. HALOO: mies on riisunut nukkuvaa naista ja käpälöinyt, eli ahdistellut seksuaalisesti! Todellakin vaimon pitäisi tietää, millainen mies hänellä on.
 
[QUOTE="Siis";28935325]Mistä tää NYT vuosien jälkeen tupsahti sun mieleen? Harkitsetko siis nyt asian kertomista vai mitä?[/QUOTE]

Ajoittain vaivaa mieltä... Ei vakavissani harkitse kertomista, ainakaan vielä.
 
Ajoittain vaivaa mieltä... Ei vakavissani harkitse kertomista, ainakaan vielä.

Mulla kans aivan varmasti tulis tollanen mieleen välillä, mutta en varmaan uskaltaisi kertoa. Etenkin, kun tapahtumista on jo aikaa.
Pahimmassa tapauksessahan tuo ystävä syyllistäisi sitä kaveria, eikä miestänsä.

Mä varmaan yrittäisin unohtaa.
Olisihan tuosta pitänyt kertoa silloin heti verekseltään, mutta ihmismieli vain jostain syystä toimii niin, ettei sitten uskallakaan ja tulee itsellekin syyllinen olo ja saattaa ajatella, että olisi tosi noloa ja nöyryyttävää, jos joku saisi tietää siitä.
 
Mulla kans aivan varmasti tulis tollanen mieleen välillä, mutta en varmaan uskaltaisi kertoa. Etenkin, kun tapahtumista on jo aikaa.
Pahimmassa tapauksessahan tuo ystävä syyllistäisi sitä kaveria, eikä miestänsä.

Mä varmaan yrittäisin unohtaa.
Olisihan tuosta pitänyt kertoa silloin heti verekseltään, mutta ihmismieli vain jostain syystä toimii niin, ettei sitten uskallakaan ja tulee itsellekin syyllinen olo ja saattaa ajatella, että olisi tosi noloa ja nöyryyttävää, jos joku saisi tietää siitä.

Niinpä... On tullut sellainenkin mieleen, että mitä jos ystäväni mies jollakin tavalla kostaa minulle, jos menen kertomaan tästä. Mistä tuon tietää, on niin arvaamaton etenkin kännissä : /
Ehkäpä mä annan olla...
 
ja pöh. jos mitään ei tapahtunut, niin ei tarvii moista asiaa vatvoa.

Herrasväki, millasita olis pikkujoulut ilman että tanssilattialla kähmitään perseitä? TYLSÄT!
Nipot jää muutenkin kotiin ja niillä, jotka ymmärtää missä raja menee (ja se menee heti sen käpälöinnin jälkeen) - niillä on kaikkein hauskinta.

Johan jo itse tanssiessa on aika tiiviissä kokovartokosketuksessa (ja puhun nyt siis ihan aikuisten tanssista, valssi-fox-tango-jne).

Ja hilpeän illan jälkeen sitä menee taksilla kotiin - itse asiassa mun pefaa on jopa käpälöinyt yksi homokin. (Enkä mä ole kaunis ja hoikka, huumorintajuinen kylläkin)

Ja ihan olen hyvä vaimo ja ei, mua ei yhtään häiritse jos ja kun mun mies tanssittaa muista naisia. Itse asiassa olisi ihan hyvä, että se edes joskus vähän irroittelisi.
 
Saman tyyppinen tilanne ollut minulla.
Nostin asiasta äläkän. Homma meni niin että minut estettiin sitten facessa ja välit katkaistiin mitään ilmoittamatta miehen emännän toimesta jonkun ajan kuluttua tapahtuneesta. Vaikka ko. mies myönsi tekonsa ja puhui asian ihan todenmukaisesti. Vain luoja tietää miksi tuo ratkaisu kyseiseltä naiselta ja onko asia jotenkin kääntynyt minun syykseni heidän toimestaan.
Eipä kyllä kiinnostakaan, minä tiedän mitä tapahtui ja laitoin itse mieheen välit poikki, tuo naisen toiminta jäi vain harmittamaan. Ei liene minun syy ollut hänen ukkonsa sikailu.

p.s. Minä en ollut sammunut vaan normaalisti nukkumassa, en ollut montaa alkoholiannosta juonut illan mittaan.
 

Yhteistyössä