Olkaa onnellisia, että olette siinä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Onnellinenjakiitollinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

Onnellinenjakiitollinen

Vieras
Olkaa onnellisia ja kiitollisia jos:
-Olette terveitä
- Lapsenne ovat elossa
- Saat olla perheesi kanssa
- Sinulla on joka päivä puhdasta vettä juotavana
- Sinulla on katto pääsi päällä
- Voit koska tahansa sanoa lapsellesi "minä rakastan sinua"
- Voit syödä, jos on nälkä
- Ei ole sotia


Joten ylipaino, mauttomat vaatteet tai likainen auto on aika pientä. Jos menettäisitte lapsenne, voisin vannoa että moni olisi vaikka 300kiloinen, jos vain saisi lapsensa takaisin. Vai otatteko mielummin syövän, kuin ylipainon? Puetteko mielummin ne kulahtaneet kirppisvaatteet vai oletteko ilman puhdasta vettä? Juoksetteko mielummin pommeja karkuun, kuin ajatte vanhalla fiatilla?
Katselettko mielummin tonnikeijua bikineissä vai oletteko kodittomia?
 
Mä olen aina ollut hoikka ja sporttinen. Mulla oli vielä vuosi sitten facebook täynnä bikinikuvia "kattokaa mun timmiä kroppaa". Kritisoin kaikkien ulkonäköä. Sitten mentin onnettomuudessa kaksi rakasta. Sen jälkeen olin kateellinen niille, joita ennen haukuin. Heidän vanhempansa elivät. Mua otti päähän, että sen ällöttävän läskin äiti ja isä eli. Se saattoi koska vaan soittaa äitille tai isälle tai mennä käymään. Mä en. Olisin mielummin se tonnikeiju jos äiti ja isä tulis takas.
 
Jeesustele siinä sädekehääsi kiillotellen. Syötkö kaiken ruoan siksi, että afrikassa on nälänhätää? Uskotko ruoan siirtyvän läskimahastasi alipainoisille afrikkalaisille........
 
se on aivan sama mitä mä teen/ajattelen tai en tee ei se poista nälänhätää tai sotia ym pahaa tästä maailmasta....

Ei se ihan noinkaan ole. Jos et piittaa paskaakaan ja elät kuin sika rukiissa, niin teet reilusti enemmän kuin oman osasi, jotta nälänhätä ja sota jatkuvat. Jos yrität elää siivosti, niin aiheutat niitä keskimääräistä vähemmän.

Jos kehität itseäsi, voit vaikka päästä Ahtisaarelle hommiin, ja voit tehdä paljon enemmän kuin oman osasi poistaaksesi tuommoisia riesoja maailmasta.
 
Veikkaan, että aloittajan pointti on ollut siinä, että pitäisi osata nauttia siitä mitä on. Aina asiat voisi olla paljon huonomminkin. Heti joku katkeroitunut ymmärtää asian niin, että voi elää kuin sika pellossa. Tuskin siitä oli kyse. Vaan siitä, että pieni paha se ylipainon on, jos sairastaa esim. syöpää tai pieni murhe se on esim. jos lapsi kuolee jne. Kun aina jaksetaan vaan valittaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Blue cat
Mä olen aina ollut hoikka ja sporttinen. Mulla oli vielä vuosi sitten facebook täynnä bikinikuvia "kattokaa mun timmiä kroppaa". Kritisoin kaikkien ulkonäköä. Sitten mentin onnettomuudessa kaksi rakasta. Sen jälkeen olin kateellinen niille, joita ennen haukuin. Heidän vanhempansa elivät. Mua otti päähän, että sen ällöttävän läskin äiti ja isä eli. Se saattoi koska vaan soittaa äitille tai isälle tai mennä käymään. Mä en. Olisin mielummin se tonnikeiju jos äiti ja isä tulis takas.

Ällöttävän läskin? AIkuinen ajattelee tollasta? No tosiaan elämä opettaa
 
Suomessa eletään aika lailla laput silmillä, ei huomara kuinka hyvä yhteiskunta tämä tosiaan on. Aina löytyy valitettavaa, oli aihe mikä tahansa. Järkyttävää epäkiitollisuutta esiinttyy, vaikka asiat on todella hyvin verrattuna suureen osaa maailman ihmisistä.

Itse olen viettänyt vuoden maassa, joka on täysin miinoitettu, sodan runtelema ja kehistysmaan tasolla. Erot Suomeen huomaa joka päivä ja osaan arvostaa tätä maata, vaikka onhan täälläkin vikoja. Muistan kuitenkin kuinka paljon huonommin asiat voisi olla ja jätän valittamatta, olen kiitollinen kaikesta tästä hyvästä mitä meillä on.

Hyvinvointivaltion tunnus on ettei siinä edes ymmärrä elävänsä vaan vaatii koko ajan lisää, sinänsä surullista :/
 
Yleisesti olen onnellinen ja tiedän omaavani valtavan määrän asioita joista olen kiitollinen. Tällä hetkellä ei ole mitään isoa ahdistusta, sellaisia positiivisia odotettavissa olevia asioita kyllä riittää.

Mutta sitten on noita pieniä murheita, asioita joihin en ole ihan tyytyväinen ja toisaalta pidän hyvänä että sellaisille asioille edes yrittää tehdä jotain. Esimerkiksi koen että kuntoni on turhan heikko ja yhäkin taitaa se kymmenisen kiloa olla ylimääräistä painoa mukana. Siksi mietin vähän mitä syön ja olen taas alkanut juosta. Ei, en suinkaan toivo syöpää tai pidä sitä pienempänä pahana kuin näitä ylikilojani, mutta koen kuitenkin että minun on parempi olla jos saisin ne kilot pois ja itseni parempaan kuntoon.

Samoin monta muuta juttua. Toisaalta elämä olisi aika tylsää jos jäisi pelkästään makaamaan siihen tyytyväisyyden tunteeseen kun perusasiat on ok. Ihan hyväkin siis että näkee ympärillään yhtä ja toista korjattavaa minkä eteen voi tehdä töitä ja niissä onnistuessaan tuntea taas uutta tyytyväisyyttä ja ylpeyttä itsestään.
 
Viimeksi muokattu:

Similar threads

Yhteistyössä