Omassa pihapiirissä tapahtuvaa kiusaamista...miten pitäisi puuttua?

[Murheellinen äiti]

Asumme rivitalossa, jossa samassa pihapiirissä leikkii usein kaksi tai kolme 5vuotiasta tyttöä sekä sitten omat lapseni, tytöt 4v ja 2v. Aina kun isommat tytöt ovat joko kaikki yhdessä tai vähintään kaksin, jätetään 4v tyttöni surutta aina ulkopuolelle. Mennään piiloon, juostaan karkuun, sanotaan: älä seuraa meitä ym ym. Tyttöni haluaisi kovasti mennä heidän leikkeihin mukaan ja aina vaan uudestaa, vaikka joka ikinen kerta käy samanlaisesti. Sitten kun vain yksi 5v tyttö on paikalla, seura kyllä kelpaa mutta heti jos toinen saapuu paikalle, he poistuvat yhdessä kikattaen karkuun Itselläni on niin huono mieli tyttöni puolesta, enkä oikein tiedä mitä tekisin. Olen käynyt sanomassa kerran yhden tytön (joka mielestäni pahin yllyttäjä) äidille, että tytöt tahtovat tehdä kiusaa eivätkä ota leikkiin mukaan. Hän sitten "voivotteli" ja sanoi omalle tytölleen että pitää leikkiä kaikkien kanssa, mutta se jäi sitten siihen ja homma jatkuu samanlaisena. Olen myös sanonut tytöille, että ei sovi syrjiä ja kaikkien kanssa pitää osata leikkiä, mutta saan vastaan vain naurua :/ Mitä pitäisi tehdä? Ottaa yhteys vanhempiin yhdessä ja käydä tilanne porukalla läpi? Mitä voin sanoa tytölleni, kun aina haluaa mennä leikkimään, voinko sanoa että ei kannata kun eivät kuitenkaan leiki? Niin surullista... jotain asialle pitäisi tehdä sillä ei omassa pihapiirissä tarvitse kenenkään kärsiä kiusaamisesta. Neuvot kalliit otan kiitollisuudella vastaan.

 

["Vieras"]

Eipä tuohon oikein voi puuttua. Ketään kun ei voi pakottaa leikkimään kaikkien kanssa.
Eihän aikusiakaan voi pakottaa jos kaverukset Tiina ja Sanna menevät vaikka kahville, niin pakko ottaa myös Minna mukaan.
Eri asia olisi jos kiusaaminen olisi tönimistä, haukkumista tms. Siihen voi ja täytyisi puuttua heti.

Muistan hyvin että samanlaista kolmannen syrjimistä se oli tuon ikäisillä lapsilla jo 30 vuotta sitten. Menee kyllä ohi itsestään.
Ainut toimiva ratkaisu on yrittää välttää noita tilanteita siihen asti kunnes tuo touhu menee ohi.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";28586126]Eipä tuohon oikein voi puuttua. Ketään kun ei voi pakottaa leikkimään kaikkien kanssa.
Eihän aikusiakaan voi pakottaa jos kaverukset Tiina ja Sanna menevät vaikka kahville, niin pakko ottaa myös Minna mukaan.
Eri asia olisi jos kiusaaminen olisi tönimistä, haukkumista tms. Siihen voi ja täytyisi puuttua heti.

Muistan hyvin että samanlaista kolmannen syrjimistä se oli tuon ikäisillä lapsilla jo 30 vuotta sitten. Menee kyllä ohi itsestään.
Ainut toimiva ratkaisu on yrittää välttää noita tilanteita siihen asti kunnes tuo touhu menee ohi.[/QUOTE]

Kaltaisesi tyypit juuri sallivat kiusaamisen, eristäminen on yksi klassisista usein juuri tyttöjen käyttämista kiusaamiamuodoista... osalla aikusista sama meno jatkuu sitten työpaikoilla.

Lapsille on syytä opettaa toisten huomiion ottamista ja sitä että kohdellan muita niin kuin haluttaisiin itseään kohdeltavan.

 

[purjosipuli]

Mä olisin varmaan niin katala että ostaisin tytölle jonkun lelun tai muun joka takuulla houkuttelisi muut pikkutytöt paikalle leikkimään. Ehkä se porukka alkais siinä hitsautua. Ja jos siinä on syrjintää niin helppo nakella mädät omenat pois porukasta.

 

[inte]

[QUOTE="Vieras";28586126]Eipä tuohon oikein voi puuttua. Ketään kun ei voi pakottaa leikkimään kaikkien kanssa.
[/QUOTE]

Aha. Kyllä minä ainakin pakotan ottamaan kaikki leikkiin.

 

["aino"]

vaikea tilanne, meidn pihalla myös samanlaista ollut mutta tyttöjä enemmän ja tietyt eristää jonkut tms helposti leikeistä. Malta ajan vähän kulua, jos tilanne muutteisi itsestään, tyttösi tutustuu toiseen enemmän ja leikkivät joskus kahdestaan ja siitä tilanne helpottuisi.

pyydää vaikka toinen tytöistä teille sisälle leikkimään kun on sopiva tilaisuus. tutustuvat paremmin. kotipihoilla kun lapset saavat itse päättää kenen kanssa leikkivät mutta kyllähän vanhemmat voisivat ohjata (näiden kahden tytönkin vanhemmat) lasten leikkejä. päiväkodissa pitäisi kaikkien kanssa leikkiä eikä jättää ulkopuolelle.....

 

["vieras"]

Ongelmallinen tilanne jonka kyllä "ymmärtää" kun seuraa lapsia ja lapsien kehittymistä. 5vuotiaat ovat jo vähän isompia kuin 4v eikä varmasti aina tahtoisi leikkiä pienemmän kanssa.

Mitä tehdä tällaisessa tilanteessa? Pitää puhua ja puhua mutta ei kuitenkaan tehdä asiasta niin järkyttävän suurta numeroa. Mä en usko pakottamiseen tässä tapauksessa.

Kun näitä tilanteita tulee vastaan niin voivottelun sijaan pyydät tyttöäsi leikkimään pikkusiskonsa kanssa. Ja sitten jossain sopivassa vaiheessa taas kysyt tytöiltä miksi eivät halua leikkiä yhdessä ja tässä vihjaat että olisihan se kivaa ottaa kaikki mukaan.

 

["vieras"]

No just. Kivoja leluja, kivaa tekemistä ja kaikki saa tulla leikkimään, mutta sille ilkiölle sanot että sillä ehdolla saa tulla että on kunnolla. Ja jos yhtään alkaa määräilemään, passitat sen pois heti.
Eikä niitten kivojen lelujen tarvi olla kovin erikoisiakaan. Meillä oli saippuakuplien puhaltelu ihan parasta.
Ja sekin voi olla, että kutsut tytöt sisälle ja leivot heidän kanssaan vaikka pullaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28586475]Ongelmallinen tilanne jonka kyllä "ymmärtää" kun seuraa lapsia ja lapsien kehittymistä. 5vuotiaat ovat jo vähän isompia kuin 4v eikä varmasti aina tahtoisi leikkiä pienemmän kanssa.

Mitä tehdä tällaisessa tilanteessa? Pitää puhua ja puhua mutta ei kuitenkaan tehdä asiasta niin järkyttävän suurta numeroa. Mä en usko pakottamiseen tässä tapauksessa.

Kun näitä tilanteita tulee vastaan niin voivottelun sijaan pyydät tyttöäsi leikkimään pikkusiskonsa kanssa. Ja sitten jossain sopivassa vaiheessa taas kysyt tytöiltä miksi eivät halua leikkiä yhdessä ja tässä vihjaat että olisihan se kivaa ottaa kaikki mukaan.[/QUOTE]

Ei tuo ole iästä kiinni, meidän naapuriston 10 v. pyörittää omaa jengiään ja määrää/varaa kuka leikkii kenen kanssa... koulussa samainen tyttö on lähes ilman kavereita.

 

["Kolmen äiti"]

[QUOTE="Vieras";28586126]Eipä tuohon oikein voi puuttua. Ketään kun ei voi pakottaa leikkimään kaikkien kanssa.
Eihän aikusiakaan voi pakottaa jos kaverukset Tiina ja Sanna menevät vaikka kahville, niin pakko ottaa myös Minna mukaan.
[/QUOTE]

Musta kyllä tuntuu että Minna hieman kyrsiintyisi jos kyse olisi päivittäin samoissa tiloissa tapahtuvasta kahvittelusta, esim. työpaikalla ja Tiina ja Sanna kovaan ääneen toitottaisivat että "me mennäänkin kahville, älä sä Minna vaan tunge mukaan hei!"

Ketään ei tosiaan voi pakottaa leikkimään mutta oikeaan suuntaan voi toki ohjata. Lisäksi ap:n kertoma kiusaaminen, kikattaen karkuun juokseminen ja ilkkuminen on aivan turhaa ja pitäisi kitkeä pois heti alkuunsa.

 

[Murheellinen äiti]

Olen itse myös sitä mieltä, että kyllä tuossa iässä pitäisi vielä pystyä kaikkien leikkimään yhdessä eikä sallia syrjimistä. Tämähän toiminta muuten jatkaa jatkamistaan ja sitä kautta päättyy koulukiusaamiseen. Jos kiusaajille ei heti alussa tehdä selväksi mikä on oikein ja mikä väärin. Sanoisitteko te omalle tytöllenne, että noiden kanssa ei kannata leikkiä vai miten juttelisitte tästä?

 

["Vieras"]

Olen itse myös sitä mieltä, että kyllä tuossa iässä pitäisi vielä pystyä kaikkien leikkimään yhdessä eikä sallia syrjimistä. Tämähän toiminta muuten jatkaa jatkamistaan ja sitä kautta päättyy koulukiusaamiseen. Jos kiusaajille ei heti alussa tehdä selväksi mikä on oikein ja mikä väärin. Sanoisitteko te omalle tytöllenne, että noiden kanssa ei kannata leikkiä vai miten juttelisitte tästä?

Varmaankin kannattaa tosiaan keksiä muuta tekemistä lapsen kanssa. Ja mainita että toisten kurja käytös ei ole oikein mutta että kaikki eivät vaan aina osaa käyttäytyä kivasti. Ehkä voisi vielä mainita että tuo eri-ikäisyys taitaa olla syynä siihen käytökseen, tytöt ovat olevinaan "isoa tyttöä" ja siksi hylkivät nuorempaansa, jotta tyttösi tajuaa ettei mikään mitä hän on tehnyt ole syynä toisten hölmöön hylkimiseen, samaa saisi kokea kuka tahansa vuotta nuorempi.

Useinhan käy myös niin että kun ei ole tuollaisia hylkijiä huomaavinaan ne yhtäkkiä kummasti alkavatkin kiehnätä vieressä...

 

["vieras"]

Tuon ikäisillä se vuodenkin ikäero on suuri, ei ne isommat halua pienempiä aina leikkeihinsä mukaan. Tuo käytös aina pahenee, kun se pienempi yrittää sinne leikkeihin väkisin tunkea.


Hanki lapselle muita kavereita, ei heidän tarvitse omasta pihasta olla.

 

["..."]

Mä olisin varmaan niin katala että ostaisin tytölle jonkun lelun tai muun joka takuulla houkuttelisi muut pikkutytöt paikalle leikkimään. Ehkä se porukka alkais siinä hitsautua. Ja jos siinä on syrjintää niin helppo nakella mädät omenat pois porukasta.

Eli lapsesi kanssa leikittäisiin vain sen takia kun sillä on sellainen lelu jonka muutkin haluaa??

Lapsesi oppii miellyttäjäksi ja tekee aina kuten muut haluaa, kunhan vain kuuluu ryhmään. Tollasesta vasta se huono omatunto tuleekin.

 

["Maira"]

No mä olen kyllä sitä mieltä et ei kaikkien kanssa tartte leikkiä..Joku eskari-ikäinenkin on jo siinä pisteessä et alkaa muutaman vuoden nuorempi tuntuu ihan vauvalta ja ymmärrän miksei se seura välttämättä kelpaa..Selittäisin asian omalle lapselleni et nuo on sen verran vanhempia et niillä on niitä isojen tyttöjen juttuja jne ja sanoisin myös ettei se käytös ole fiksua, mutta että turha siitä on mieltänsä pahoittaa ja ohjaisin toisiin leikkeihin.

En mä voi kotonakaan pakottaa esikoista ottamaan kuopusta leikkeihinsä mukaan ja miksi pitäisi?

 

[Viekkk]

On pyytää tyttöjä erikseen ja yhdessä teille sisälle leikkimään tyttösi kanssa että tutustuvat paremmin. Mutta varmaan kannattaa sitte antaa heidän leikkiä rauhassa eikä olla ohjailemassa jatkuvaan. Tytöt on just tuomosia, kolmas ei useinkaan mahdu mukaan, muistatko? Kyllä ne kaverisuhteet siitä alkavat suttaantua, pienihän tuo 4-vuotias vielä on.

 

[-]

Minusta ei voi pakottaa leikkimään kaikkien kanssa. Itsekkään en halua olla kaikkien kaveri, joten miksi ihmeessä mun pitäisi niiden kanssa vapaa- aikana touhuta jotain, jos mä en halua? Onhan niitä nimittäin ollut, jotka olis huomattavasti mielummin mun seurassa, kuin mitä mä viihdyn niiden seurassa.
En mä ainakaan haluaisi, että oman lapseni kavereita oltaisiiin vaan siksi, että on pakko. Koittaisin sitten mahdollisuuksien mukaan saada leikkipuistoon oman lapseni ystäviä kylään ja leikkimään omien kavereidensa kanssa... voisivat sitten yhdessä dissata niitä vanhempia Tai sitten koittaisin itse leikkiä lapseni kanssa enemmän jotain hauskoja leikkejä.

 

[Murheellinen äiti]

On pyytää tyttöjä erikseen ja yhdessä teille sisälle leikkimään tyttösi kanssa että tutustuvat paremmin. Mutta varmaan kannattaa sitte antaa heidän leikkiä rauhassa eikä olla ohjailemassa jatkuvaan. Tytöt on just tuomosia, kolmas ei useinkaan mahdu mukaan, muistatko? Kyllä ne kaverisuhteet siitä alkavat suttaantua, pienihän tuo 4-vuotias vielä on.

Muistan hyvinkin... ja siltä tavallaan haluaisin omaa tyttöäni säästää, mutta ymmärrän kyllä sen olen mahdotonta. Harmittaa vaan kun tyttöni on ollut aika varauksellinen ja nyt kun vihdoin vähän alkaa rohkaistumaan niin sitten käy näin :-( Olen hakenut hänelle syksyksi päiväkotipaikkaa (nyt perhepäivähoidossa) ja väkisinkin tulee mieleen, että millaistahan siellä sitten nämä kaverisuhteet mahtaa olla, tuleeko kiusaamisia yms.

 

[-]

[QUOTE="Kolmen äiti";28586569]Musta kyllä tuntuu että Minna hieman kyrsiintyisi jos kyse olisi päivittäin samoissa tiloissa tapahtuvasta kahvittelusta, esim. työpaikalla ja Tiina ja Sanna kovaan ääneen toitottaisivat että "me mennäänkin kahville, älä sä Minna vaan tunge mukaan hei!"

Ketään ei tosiaan voi pakottaa leikkimään mutta oikeaan suuntaan voi toki ohjata. Lisäksi ap:n kertoma kiusaaminen, kikattaen karkuun juokseminen ja ilkkuminen on aivan turhaa ja pitäisi kitkeä pois heti alkuunsa.[/QUOTE]

Jaa, no ei mua vaan voisi vähempää kiinnostaa, jos omalla työpaikallani olisi kaksi naista jotka viihtyvät huomattavan hyvin kahvilla keskenään. Ihan vapaasti. Tosin ei niiden tarvitsisi sanoa, etteivät halua minua mukaan, kun en sinne väkisin olisi tunkemassakaan.

 

[-]

Muistan hyvinkin... ja siltä tavallaan haluaisin omaa tyttöäni säästää, mutta ymmärrän kyllä sen olen mahdotonta. Harmittaa vaan kun tyttöni on ollut aika varauksellinen ja nyt kun vihdoin vähän alkaa rohkaistumaan niin sitten käy näin :-( Olen hakenut hänelle syksyksi päiväkotipaikkaa (nyt perhepäivähoidossa) ja väkisinkin tulee mieleen, että millaistahan siellä sitten nämä kaverisuhteet mahtaa olla, tuleeko kiusaamisia yms.

Ymmärrän harmituksen.. mutta sanoisin, että älä opeta tyttöäsi uhriksi. Jos joku ei hänen kanssaan halua leikkiä, niin sitten pitää löytää muita kavereita ja lakata tuppautumasta sellaisten seuraan, jotka eivät sitä kaipaa. Eli siis toisinsanoen sinun tulisi mielestäni opettaa häntä olemaan välittämättä moisesta, sensijaan, että yhdessä harmittelette miten huonosti muut käyttäytyvät.

 

["harmi"]

Meidän talossamme on myös yksi pikku prinsessa joka koettaa pyörittä koko palettia.
Huvittavinta tässä että tämä pikku prinsessa on kaikista nuorin (huomaa kyllä kun on ainut lapsikin perheessä)
Meillä oma lapsi jo koululainen, hänellä kun on oma kaveri kylässä saattaa tämä pikku prinsess tulla ovemme taakse monkumaan kuinka tyttreni nyt pitäsi hänen kanssaan leikkiä sillä hänellä ei muuten ole kaveria ja äitikin sanoi että hän voi meille tulla ja olla niin pitkään.
Kun lapseni kertoo että ei hän nyt voi olla kun on kaveri kylässä
(tämän pikku prinsessan kotonakin myös sääntö että yksi kaveri kerralla kylään)
niin alkaa vinkuminen kuinka tyttäreni nyt häntä kiusaa jne.

Kun sitten on tilanne että tyttäremme voi vaika olla tämän neiti prinsessan kanssa,
tekee prinsessa ehdottoman selväksi sen ettei meidän vuotta norempi poika saa tulla mukaan leikkiin.
Kun me ainuset minä tai miheni puutumme ja kysymme miksi hän menee ihan vaikeaksi ei puhu mitään tai menee parkuen kotiinsa.
Kun koetamme tästä lukko tilanteesta puhua naapurille kenen tämä pikku prinsessa on on vastaus , no tuo meidän tyttö nyt vaan on hehehe tuommoinen..
Ja nyt ihan viimeaikoina on myös olllut niin että meidän pojallamme on oma kaveri meillä kylässä, pikku prinsessa tulee pyytämään tytärtäme leikkimään ja kas kun huoaa poikamme kaverin otetaan hänet mukaan leikkiin ja kiristetään hänet meiltä ainakin pois,ja kas taas meidän poika ilman kaveria.

Nyt sitten tämä kyseinen pikku prinsessa ihmettelee kuinka meidän lapset tai siis oikeasteen meidän tyttäremme ei hänen kanssaa 'koskaan leiki' kuten hän mankuu..
Kuka viitsii tuollaisen mankujan ja kaverivarkaan itsekeskeisen pikku prinsessan kanssa leikkiä sillä huomaa nuo lapset sen itsekin kun jotakin syrjitään.
Pahimmillaan tämä syrjintä on välillä mennyt siihen että meidän poika otataan mukaan leikkiin siksi ajaksi kun päästään ulos, jakuinka ollakaan tämä pikku prinsessa ilmoittaa pihalla että sinua ei oteta mukaan leikkiin.
Meillä kyse siis 5-7 vuotiaista lapsista.

 

["Riitta"]

Meillä oli pitkään samankaltainen tilanne taloyhtiössä. Jos tyttö (6,5v) oli yksinään niin meidän lapsen (5v) seura kelpasi. Tosin jutut olivat yleensä ihan päättömiä, pompotteli lastani mielensä mukaan "jos et tee näin niin mä lähden kotiin jne." Ja koskaan ei huolinut pikkusisarta mukaan, päinvastoin ehdotteli jatkuvasti että "kiusataan tota sun pikkusiskoa". Tähän puutuin jatkuvasti. No annas olla jos tytölle tuli joku kaveri kylään niin se systemaattinen lyttäys ja kiusaaminen alkoi. Eikä siinä mitään jos leikkisivät sitten keskenään, mutta jatkuvasti tunkivat seuraan, tai jopa pyysivät meidän lasta mukaan leikkimään. Lapseni iloisena meni - saadakseen olla aina pilanteon ja kiusan kohteena "syö tää, tää on hyvää, me ei olla muuten sun kaa" (jotain roskaa), tönivät lapsen ojaan, sotkivat vaatteet, leikeissä aina hippana ja säännöt muuttuivat sitä mukaa että lapsi ei saanut koskaan kiinni. Siinä vaiheessa kun lapsen vaatteet olivat aivan mudassa koska tytöt olivat heitelleet päälle, totesin että sinähän et muuten noiden kanssa enää leiki. Ja selitin juurta jaksain että huomaatko ei ne oikeasti halua sinun kanssa leikkiä, vaan haluavat vaan kiusata. Eikä sellaisten kaveri kannata olla. Jos tulevat pyytämään ulos, vastaat että ei en tule.
Tästä monet itkut väännettiin kun lapsella teki mieli lähteä mukaan, mutta minä kielsin. Ja totesi kyllä hetken päästä itsekin että joo ei ne taida olla mun kavereita oikeasti. Kyllä näytti ottavan isommille tytöille koville kun meidän lapsi totesi kerta toisensa jälkeen että ei, en tuu teidän kaa. Alussa sitten tekivät sitä, että "seurasivat" meitä puistoihin, pihalle tms. ja huutelivat puskista "kakkapää, kakara jne." Kävin parit valitut sanat toteamassa tytöille niin loppui sekin. Nyt tilanne on aika lailla rauhoittunut, ja toisinaan leikkivät jo yhdessä pihalla (em. tapahtumista vuosi aikaa) mutta edelleen vain silloin kun tyttö on ilman muuta kaveria.

Maailma on julma. En voi pakottaa isompia leikkimään omani kanssa mutta voin opettaa että kiusaamista ei tarvitse sietää.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28586343]Kaltaisesi tyypit juuri sallivat kiusaamisen, eristäminen on yksi klassisista usein juuri tyttöjen käyttämista kiusaamiamuodoista... osalla aikusista sama meno jatkuu sitten työpaikoilla.

Lapsille on syytä opettaa toisten huomiion ottamista ja sitä että kohdellan muita niin kuin haluttaisiin itseään kohdeltavan.[/QUOTE]

Samaa mieltä! !!Tuon ikäisille lapsille pitää juuri OPETTAA että kaikki otetaan mukaan leikkiin, ja että syrjiminen ei ole kivaa. Sen voi selittää vaikka niin, että sanoo lapsille että miltä itsestä tuntuisi jos jätettäisi aina leikin ulkopuolelle. Lapsille PITÄÄ ja kannattaa opettaa empaattisuutta, eivät he itsestään sitä opi. Ja juuri tuontyyppinen kiusaaminen jatkuu koulussa, jos pihalla siihen ei ole puututtu. Lapset oppivat huonon käytösmallin ja jatkavat sitä koulussa. Valitettavan usein vanhemmat eivät jaksa/halua puuttua asioihin ja siksi tällaiset huonompikäytöksiset lapset jatkavat huonoa käytöstään. 5-vuotias tarvitsee vielä aikuisen ohjausta aina välillä, vaikka leikit sujuisivatkin ulkona yksin!!

 

["vieras"]

[QUOTE="Riitta";28588823]Meillä oli pitkään samankaltainen tilanne taloyhtiössä. Jos tyttö (6,5v) oli yksinään niin meidän lapsen (5v) seura kelpasi. Tosin jutut olivat yleensä ihan päättömiä, pompotteli lastani mielensä mukaan "jos et tee näin niin mä lähden kotiin jne." Ja koskaan ei huolinut pikkusisarta mukaan, päinvastoin ehdotteli jatkuvasti että "kiusataan tota sun pikkusiskoa". Tähän puutuin jatkuvasti. No annas olla jos tytölle tuli joku kaveri kylään niin se systemaattinen lyttäys ja kiusaaminen alkoi. Eikä siinä mitään jos leikkisivät sitten keskenään, mutta jatkuvasti tunkivat seuraan, tai jopa pyysivät meidän lasta mukaan leikkimään. Lapseni iloisena meni - saadakseen olla aina pilanteon ja kiusan kohteena "syö tää, tää on hyvää, me ei olla muuten sun kaa" (jotain roskaa), tönivät lapsen ojaan, sotkivat vaatteet, leikeissä aina hippana ja säännöt muuttuivat sitä mukaa että lapsi ei saanut koskaan kiinni. Siinä vaiheessa kun lapsen vaatteet olivat aivan mudassa koska tytöt olivat heitelleet päälle, totesin että sinähän et muuten noiden kanssa enää leiki. Ja selitin juurta jaksain että huomaatko ei ne oikeasti halua sinun kanssa leikkiä, vaan haluavat vaan kiusata. Eikä sellaisten kaveri kannata olla. Jos tulevat pyytämään ulos, vastaat että ei en tule.
Tästä monet itkut väännettiin kun lapsella teki mieli lähteä mukaan, mutta minä kielsin. Ja totesi kyllä hetken päästä itsekin että joo ei ne taida olla mun kavereita oikeasti. Kyllä näytti ottavan isommille tytöille koville kun meidän lapsi totesi kerta toisensa jälkeen että ei, en tuu teidän kaa. Alussa sitten tekivät sitä, että "seurasivat" meitä puistoihin, pihalle tms. ja huutelivat puskista "kakkapää, kakara jne." Kävin parit valitut sanat toteamassa tytöille niin loppui sekin. Nyt tilanne on aika lailla rauhoittunut, ja toisinaan leikkivät jo yhdessä pihalla (em. tapahtumista vuosi aikaa) mutta edelleen vain silloin kun tyttö on ilman muuta kaveria.

Maailma on julma. En voi pakottaa isompia leikkimään omani kanssa mutta voin opettaa että kiusaamista ei tarvitse sietää.[/QUOTE]

Siis anteeksi, mutta siis vaikka "maailma on julma", -etkö sinä puuttunut näin ikävään kiusaamiseen ollenkaan?? Kyllä tuossa tilanteessa olisi jo aihetta mennä puhumaan tyttöjen vanhemmille tapahtuneesta ja laittaa tytöt pyytämään anteeksi lapseltasi. Hyvä että sentään osasit omalle tytöllesi selittää että tuollaiset eivät ole oikeita kavereita. Mutta jos katsoisit asiaa vähän laajemmin, niin menisit ja tekisit asialle jotain. Nyt annoit tytöille tavallaan luvan käyttäytyä noin, ja arvaappa vaan jatkavatko he koulussa samaa? Kiusaamiseen PITÄÄ PUUTTUA HETI. Ja ei se pelkästään auta että sanot muutaman valitun sanan, vaan asia otetaan esille kiusaajien vanhempien kanssa, ja lapsille tehdään selväksi että tuo ei ole hyväksyttyä käytöstä!

Ai että harmittaa tällainen, että selitetään vain omalle lapselle asioita, mutta ei haluta tehdä mitään muiden vuoksi,- jonain päivänän nuo samaiset tytöt kiusaavat jotain koulussa, ja sinä olisit saattanut ennalltaehkäistä sitä, tai ainakin tuomaan asian päivänvaloon. Heidän vanhempansa tietenkin ajattelevat että heidän mussukat leikkivän niin kivasti siellä pihalla!

 

["vierailija"]

Tunnistan oikein hyvin tilanteen. Meidän pihassa on samanikäisiä lapsia kuin omani on.
Välillä eivät otaa omaani leikkiin ja kohtelevat hyvinkin töykeästi. Olen sanonut kyllä
heille asiasta suoraan. Onkohan tytöillä niin vaikea olla ryhmässä kolmestaan, että
pitää aina jättää yksi ulkopuolelle? Inhottaa tuollainen juonittelu jo nuorena!
Kyseisten lasten vanhemmat ovat luultavasti tämän takana ja puhuneet meistä jotain
paskaa, koska suhtautuminen tavatessa on jotenkin ynseää vaikka itse olen ollut
aina ystävällinen ja avoin heitä kohtaan. No, onneksi tytöllä on muitakin kavereita
kuin nämä kaksi juonittelijaa. Hakekaa tekin kavereita eri harrastusten kautta. Se voi
auttaa paljonkin.