Hae Anna.fi-sivustolta

omituinen uusperhe

Viestiketju osiossa 'Yksinhuoltajuus ja uusperheet' , käynnistäjänä tilanteeseen pettynyt, 27.07.2009.

  1. Vaikea tilanne tuli eteen. Asun avomieheni kanssa yhteisesti omistamassamme asunnossa.
    Avomiehelläni on edellisestä avioliitosta lapsia, jotka asuvat toisella paikkakunnalla hänen exvaimonsa (elikkä äitinsä kanssa).
    Suhteemme alettua tutustuin myös mieheni exvaimoon, ja vierailimme usein siis hänen lastensa nykyisessä kodissa. Mieheni ja lasten äidin välit ovat hyvät. Eikä mieheni exvaimon ja minun väleissäkään mitään valittamista ole ollut.
    Lapsetkin tuntuivat viihtyvän seurassani. Heidän äitinsä poissaollessa olimmekin aina silloin tällöin yhdessä yötä lasten kotona.
    Lukuisat lomat on vietetty lasten kanssa mökkeillen ja onpa pari ulkomaanreissuakin tehty.
    Tätä nykyä mieheni tapaa lapsiaan pari kertaa viikossa, puolet viikonlopussa hänellä vierähtää lasten kotona. Mieheni exvaimo taas on usein viikonloppuja uuden miehensä luona toisella paikkakunnalla.
    Yhteiselo tuntui luontevalta, kunnes jokin aika sitten kutsuja lasten luo vierailemaan ei minulle enää alkanut kuulua, enkä halua sinne tunkeilla. Syytä tähän muutokseen kysyessäni mieheni ilmoitti, että lapset haluavat olla rauhassa omassa kodissaan oman äitinsä tai isänsä seurassa. Lapset eivät myöskään pidä, että heidän äitinsä uusi mies vierailee lasten kotona. Niinpä mieheni exvaimo tapaa uutta miestänsä pääasiassa uuden miehen kotona.
    Mitään erityistä muuta syytä muutokseen ei ole ilmoitettu.
    Yhteisiä lapsia minulle ja avomiehelläni ei tule koskaan olemaan.
    Kun minulta kiellettiin lasten luona vierailu, niin vastavuoroisesti sanoin, että ei sitten kyllä tule lasten vierailuja meidänkään kotiin, tasavertaisuuden vuoksi, niin siitäkö mieheni herneen nenään vetäisi.
    On sellainen olo, että minua on pidetty "ylimääräisenä" kukkarona matkojen ja ravintolalaskujen kustannusten jakamisen vuoksi. Minähän olen rahoittanut ei-omien lasten elämää. Taloudellisen tilanteen huonontuessa jätin vähitellen matkojen ja ravintolaruokalilujen kulujen maksamisen kokonaan, ja sen jälkeen tilanne tapaamisten suhteen muuttui.
    Lapset ovat kyllä minun kuulleen ilmoittaneet mielellään lähtevänsä ulkomaanmatkkalle tai mökkeilemään edelleen kanssani, mutta heidän kotiinsa vierailulle minua ei kaivata.
    Loppujen lopuksi en ole varma, onko vierailujen kieltäjä todellakin lapset, vaiko mieheni exvaimo vaiko mieheni. Perherauhan säilyttämiseksi en uskalla ottaa asiaa puheeksi mieheni exvaimon saatikka lasten kanssa.
    Tunnen jäävänä kakkoseksi mieheni entisen perheen rinnalla, usein miltei puolet viikosta olen yksin mieheni viettäessä aikaa lastensa kanssa. Yhteisiä lomiakaan ei enää oikein ole, koska mieheni kokee niin tärkeäksi lastensa kanssa vietetyn ajan.
    Mikä olisi tilanteeseen ratkaisu, vai onko osaani tyytyminen?
     
  2. Jahkaillaan Vierailija

    Onhan teillä ollut aika erikoinen systeemi, vaikka harvinaisen hyvä sellainen! Hyvin harva ex sallii toisen uuden puolison oleskelevan kotonaan silloin, kun itse on poissa. Lasten ollessa pienempiä he pitivät sitä luonnollisena, mutta onkohan nyt käynyt niin, että ulkopuoliset ovat alkaneet kysellä lapsilta erikoista järjestelyänne? He ovat tulleet ikään, jolloin kiinnitetään huomiota asioihin ja ollaan joistakin arkoja.

    avallaan olet osittain itse aiheuttanut sen, että saat olla paljon yksin nyt. Minä sinuna ottaisin kyllä asian avoimeen käsittelyyn miehen ja tämän exän kanssa, sillä luulemalla ja kuvittelemalla mahdollisia selityksiä kohta koko sakki oireilee ja kanniskelee kaunoja toisiaan kohtaan.

    Olisi hirveä harmi, jos ennen niin mukavat välit heikkenisivät ja tapaamisista tulisi ongelmallisempia. Sinä menettelit kyllä epäreilusti ja väärin, kun kielsit lapsia tulemasta isänsä kotiin. Oletko tullut ajatelleeksi, että vieraannutat itsesi lapsista ja myös miehestäsi. Mies veti aiheesta herneet nenuun. Lasten äitikään ei varmasti ajattele sinusta yhtä kauniisti kuin aikaisemmin tuon tempauksen jälkeen.

    Reilua sinulta olisi pyytää anteeksi äkkipikaistuksissasi ja loukattuna tokaistua kieltoa ja perua se oikein kunnolla. Sillä voit aloittaa keskustelunne ja miettiä uusiksi lasten tapaamismenettelyt. Kerrotte ne sitten yhdessä lapsille ja vedätte yhtä köyttä, te aikuiset.
     
  3. Nohuh... Vierailija

    Miksi ihmeessä ap teki muka väärin? Säännöt muuttuivat toisessakin suunnassa joten ei mielestäni ole mitenkään perustelematonta kieltää lapsien vierailua... Toki jatkon kannalta ei ehkä paras mahdollinen veto ainakaan pysyvänä ratkaisuna mutta ei nyt mielestäni väärinkään...

    Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä siinä että asia kannattaa vaan ottaa rohkeasti puheeksi. Vaikenemalla pahennat vaan omaa oloasi eikä tilanne siitä selviä. Ja jos et enää voi käydä lapsien kotona, voit mielestäni aivan hyvin vaatia että miehen tapaamiset lasten kanssa hoidetaan teidän kotonanne, ei siis enää niin että mies menee lasten luo. Ei ole oikein että sinut yhtäkkiä sysätään syrjään... etenkin kun lapset ilmeisesti ovat jo sen ikäisiä että pystyvät linjailemaan ettet sinä saa mukaan tulla...voisin siis kuvitella että ovat tarpeeksi vanhoja matkustamaan isänsä luo tätä tapaamaan.

    (Ja pakko kyllä sanoa että en ainakaan itse tykkäisi jos mieheni tapaisi lastaan vaan lapsen luona, kyllä se isän kanssa vietetty aika on minun ja isän kotona, ei äidin kotona. Toki jos homma on toiminut niin mikä ettei, nythän niin ei enää ilmeisesti ole.)
     
  4. kiinnostavaa Vierailija

    No et todellakaan voi kieltää lapsia tulemasta isänsä kotiin. Lapsellista kostoa lasten kustannuksella. Olette aikuisia ihmisiä ja teidän pitää pystyä ratkomaan tämä asia sekoittamatta siihen mitenkään lapsia.
     
  5. hmmmks Vierailija

    Olisiko syynä oikeasti se, että koska nämä lapset eivät halua sitä äitinsä miestä sinne kotiinsa niin "tasapuolisuuden" nimissä ei sitten kutsuta sinua myöskään.
    Ajattelematonta sinua kohtaan.
    Juuttu voi mennä niin, että lapset ovat vaatineet, että ei sitä miestä kotiinsa ja miehesi ollut heidän tukenaan jolloin näiden äiti sanoo, että et sitten sinäkään.
    Joku tuollainen kuvio voi olla takana.
    Sinuna ottaisin sian puheeksi ja sanoisin kuinka loukkaantunut olen.
     
  6. edellinen Vierailija

    Vaikka voi se olla vaikka virtahepo...;)
    paras puhua asia läpi ja kysyä syytä.
     
  7. Miksi ei voi... Vierailija

    kieltää ilmeisesti aika "vanhoja" lapsia tulemasta kotiin joka EI missään tapauksessa ole isän koti, vaan isän JA isän uuden puolison koti. Minä olen kieltänyt mieheni lasta tulemasta meille jos ei osaa käyttäytyä, kummasti loppui kiukuttelut ja muut ikävyydet sillä. Ei omassa kodissaan tarvitse sietää vierailta mitä tahansa käytöstä, vaikka ne vieraat puolison lapsia sattuisivatkin olemaan.
     
  8. kiinnostavaa Vierailija

    Nyt ei ollutkaan kyse huonosti käyttäytyvistä lapsista vaan siitä, että isän nyksä ei saa mennä lasten kotiin niin lapsetkaan ei sitten saa tulla isän kotiin, lapsellista touhua aikuisilta ihmisiltä.
     
  9. Juu. Oli pakko antaa hieman periksi, ja sovimme, että mieheni lapset saavat vierailla meillä, mutta etukäteen sovittuna aikana (ja minä en aio olla silloin paikalla).
    Myös minulla itselläni on ollut sellainen aavistus, että tilanne on joku tasapuolisuus juttu. Alunperin nimittäin lapset minun kuulleni puhuivat siitä, etteivät tykkää että äidin uusi mies käy heidän kotonaan. Ja tätä ajatustahan nykyinen mieheni on tukenut ja sanonut sen myös minulle, siis että myös hänelle on parempi niin, että exvaimon uusi mies ei käy lasten kotona, jotta hän voi tavata lapsiaan.
    Aikaisemmin, kun miehelläni ja minulla oli omat asunnot, lapset eivät siltikään viihtyneet isänsä kodissa (vaikka asui tuolloin samalla paikkakunnalla kuin lapset). Niinpä mieheni oli tavattava jo tuolloin lapsia heidän äitinsä asunnossaan. Lapset ovat jo niin isoja, että jokaisella on oma tietokone ja mesettämään on päästävä hetkellä minä hyvänsä jne.
    Mieheni on jyrkästi kieltännyt minua keskustelemasta asiasta exvaimonsa tai lastensa kanssa.
    Olenkin päättänyt että en missään välissä aio nähdä lapsia tai exvaimoa vilaukseltakaan, ja jätän synttäri- ja joululahjatkin antamatta, jotta lapsille syntyy aihetta ihmetellä asiaa, ja josko sitä kautta asiaan saataisiin keskusteluyhteys.

    Harmillinen juttu joka tapauksessa tämä asia.

     
  10. iklööö Vierailija

    Minusta tässä kuviossa on se ikävää, että sinä itse katkaiset yhteydet miehen lapsiin. Oleellinen kysymys kuuluukin, että haluatko sinä olla osa noiden lasten elämää vai et? Jos haluat, niin silloin se side ja läheinen ystävyys syntyy vain yhdessä olemalla ja ajan kanssa. Jos "kiukuttelet" ja asetat kovin monimutkaisia sääntöjä tapaamisten suhteen (esim. et ole itse paikalla, kun lapset tulevat teidän kotiin), niin ei ihme, jos lapset menettävät luottamuksensa sinua kohtaan.

    Voisi kuvitella, että jos tuo meno jatkuu, niin voiko sinun ja miehesikään suhde jatkua kovin pitkään hyvänä, koska lapsista näyttää tulevan riitakapula teidän väliinne.

    Ilmeisesti nuo lapset ovat murrosikäisiä, koska kerroit heidän käyttävän tietokonetta. Meillä ongelma on ratkaistu kannettavilla läppäreillä, jolloin heidän sosiaalinen elämänsä (mesettäminen, surffailu) ei katkea oltiinpa sitten isän tai äidin kotona. Kannattaa myös muistaa, että murrosikäisten ajatusmaailma ja sosiaaliset taidot ovat vielä aika mustavalkoisia. Vaikka he vaikuttavat fiksuilta, niin monimutkaisten asioiden muodostaman kokonaisuuden hahmottaminen voi ollakin mahdoton tehtävä. Yleensä omien vanhempien uusien puolisoiden hyväksyminen vie aikaa ja varmasti itse kukin meistä suhtautuisi aluksi epäillen, jos oma isä tai äiti esim. vanhoilla päivillään hommaisi uuden puolison. Siksi murrosikäinen saattaa kieltää ja torjua uuden puolison ihan kokonaan. Luottamus uutta puolisoa kohtaan syntyy vasta vähitellen. Voi olla, että lapset ovat kieltäneet äidin uutta miestä tulemasta kotiin juuri näistä syistä. Saattaa olla, että lasten äiti on sitten suutuspäissään kieltänyt sinua tulemasta kotiin ikäänkuin "kompensaationa". En usko, että lapset ovat sellaista "tasapuolisuus" sääntöä tehneet. Siinä mielessä olisi hyvä selvittää asia, jotta et turhaan kiukuttele miehellesi, hänen exälle ja heidän lapsille, jos kyseessä on vain yhden ihmisen päähänpisto. Ota asia puheeksi vaikka yksi ihminen kerrallaan ja mieti, voisiko joku kultainen keskitie löytyä, jotta kaikkien olisi hyvä olla.
     
  11. Niin mielelläni keskustelisin asiasta, mutta sille on nyt sanottu mieheni taholta ehdoton ei.
    Joudun elämään tässä epätietoisessa tilanteessa. Joka tapauksessa se, että mieheni ei ole enää yli puoleen vuoteen pyytänyt minua vierailemaan lasten luona on etäännyttänyt minut lapsista. Loppujen lopuksi lapset ovat ennestäänkin vierailleet meidän yhteisessä kodissa vain kerran-pari vuodessa.
    Mutta väistämättä tällaisessa tilanteessa tulee "ei toivotun henkilön" olotila. En voi sille mitään että tunnen niin.
    Ja painava asia on myös se, että nyt myös mieheni on ilmoittanut haluavansa olla rauhassa lastensa kanssa ilman minua, silloin kun hän heitä tapaa. Tämän hän selittää sillä, ettei tarvitse sopia mitään aikatauluja ja " saa vain olla rauhassa lasten kanssa ".
    En tiedä onko tässä kyse mustasukkaisuudesta isän taholta. Monta kertaa silloin hyvinä aikona minulla ja lapsilla oli erittäin hauskaa, ja paljon naurettiin. Jo tuolloin laitoin merkille, että näissä hauskoissa tilanteissa (joissa leikkisällä ja huumorintajuisella mielenlaadullani oli paljon osuutta asiaan) mieheni tunsi jäävänsä paitsioon. Ja huomasin että hän kärsi siitä että yrittäessään olla hauska, lapsia ei välttämättä naurattanutkaan.
     
  12. hmmks Vierailija

    Minusta sinun ei kaikessa tarvitse miehesi lupaa pyytää. Koska olet tavannut pitkään näitä lapsia sinulla on oikeus ottaa asia puheeksi heidän kanssaan. Ei se noin mene, että mies määrää saatko puhua heille. Kun teillä on jo ollut yhteys minusta on kohtuullista saada selvyys asiaan.
    Miehesi tässä törppö on nyt.
    Itse ottaisin yhteyttä ja kysyisin lapsilta mikä on miksi näin.
    Ystävällisesti kysyisin. Minustakaan ei kannata lähteä lapselliselle linjalle koska tällöin saat vain itse lisää pahaaoloa. Sanoisin, että tuntuu pahalta koska aiemmin olet niin hyvissä väleissä ollut etkä tiedä syytä tähän muutokseen.
    Kun tiedät syyn sinun on helpompi käsitellä asiaa luultavasti.
    Se on ymmärrettävää, että mies haluaa tavata lapsia joskus yksinkin, mutta että tuollainen kileto..
    Ajattelen myös tätä lasten äidin uutta miestä, miltäköhän hänestä tuntuu kun eristetään näin. Jos hän on kunnollinen niin miehesi tekee nyt väärin ja toimii törkeästi häntäkin kohtaan.
     
  13. ex yh Vierailija

    Tietääkseni kaikki osapuolet voivat hakeutua perheneuvolan vastaanotolle.
    Siellä alan ammattilaiset voivat rauhassa pohtia erilaisia vaihtoehtoja.
    Asia vaivaa ap:tä ja hän haluaa suhteiden korjaantuvan. Kyllä asiat on puhuttava auki.
    Netissä enempi neuvominen on hankalaa. Vaikka olisin ammattiauttaja niin en lähtisi neuvomaan netissä vaan haluaisin tavata ihmiset kasvokkain.
     
  14. hmph. Vierailija

    Lapsilla on siis kaksi vanhempaa ja kaksi vanhemman uutta puoliskoa. Yhteensä neljä aikuista jotka kaikki vetävät eri suuntiin. Ei ole hyvä kasvualusta tuo.
     
  15. *siri* Vierailija

    Mahtaakohan miehelläsi olla nyt ihan puhtaat jauhot pussissa tässä asiassa? Jos äidin uuden miehen ilmaantuminen kuvioihin on eristänyt sinutkin siitä, niin tulee väistämättä mieleen ajatus, että mies ei kestäkään tämän uuden miehen olemassaoloa. Lapsiin on hyvin helppo vaikuttaa ja manipuloida heidät uutta vastaan.

    Ja myös se, että mies on kieltänyt sinua ottamasta yhteyttä äitiin tai lapsiin, antaisi olettaa, että et tiedä kaikkia tosiasioita. Onko miehen tunteet entistä vaimoa kohtaan muuttuneet? Oliko asiat silloin hyvin kun hänellä oli kaksi vaimoa, sinä maksajana ja satunnaisilona ja toinen lasten äitinä.

    Jos lapset mesettävät, ota heihin yhteyttä sitä kautta ja ongi selville mistä on kysymys. Mies ei päätä sinun kontakteistasi eikä lastenkaan. Myös sinun puheesi on voitu viestittää sinne päin ihan toisin.
     
  16. Kiitokset kaikille kommenteista. Ihan samaa olen itsekin miettinyt, että onko miehelläni puhtaat jauhot pussissa kun ei saa mitään asiasta kenellekään puhua?
    Aion ottaa aikalisän. Tilanne on onneksi meidän välillä tasoittunut ja parisuhde tuntuu voivan hyvin. Mutta aikojen kuluessa otan varmasti asian puheeksi, vaikkapa lasten mummin kanssa, jokä on muuten ihana ihminen.
    Toisaalta turha on vatvoa ja ihmetellä asiaa, kun se ei tästä kummene muuta kuin sillä että puhun sitten joskus toisenkin kanssa asiasta. Odotan toki ensin, että he ottavat asian puheeksi, kun minusta ei mitään kuulu. En osta synttäri- enkä joululahjoja edes.
    Jos ei sittenkään tuolta suunnasta ihmettelyä kuulu, niin tuskin oikeasti minusta edes välittivät, ja tulkitsen sitten asian niin, että olin heille ylimääräinen rahakirstu.


     
  17. diff fiff Vierailija

    Uusperhekuvionne on ollut erikoinen eikä se ole siitä sen tavanomaisemmaksi muuttunut.
    Ehkä teidän kaikkien on syytä vetää henkä ja rauhoittua.
    Lasten kannalta olisi varmasti mukava, jos tilanne rauhoittuisi ja selkiytyisi, nyt lasten koti on kuin hollitupa, exää ja nyxää menee ja tulee.
    Heillä on oma koti, jossa he tapaavat isäänsä ja jossa on rauhallista.
    Kestää varmaan jonkun aikaa, mutta lapset varmaan ilmoitanevat äidilleen, miten äidin on soveliasta tuoda uusi miesystävä äidin kotiin vierailulle. Ehkä heidän äitinsä ymmärtää rauhoittaa tilanteen joksikin aikaa.
    Jospa sinäkin tapaisit miehesi lapsia vain kun he haluavat, kotonasi. Anna lasten tulla tykösi.
    Typerien vastavuoroistuus ja kustannustenjakokuvioiden ei pidä antaa sotkea suhteita.
     
  18. Jahkaillaan Vierailija

    Olet tehnyt onneksi edes jotain myönnytyksiä. Se on hyvä alku, mutta näyttää olevan vielä korjattavaa.

    Ihan kaikki "vastavuoroisuustemput" ja kaunan osoitukset on jätettävä pois. Olethen sentään aikuinen nainen. n raukkamaista kostaa lapsille sitä, mistä aikuiset riitelevät.

    Sinut lapset ovat hyväksyneet aiemmin, siinä tuskin on tapahtunut muutosta, mutta uusi miesystävä, joka kotiin on tullut, ei olekaan ollut heille yhtä mieluinen. Aikuiset ovat saaneet tuosta riidan seurauksineen. Siksi äiti tasapuolisuuteen vedoten on sanonut, että jos kerta ei hänen kumppaninsa saa kotiin tulla, ei sitten isänkään. Jotta lasten perheessä pysyy tasapaino ja rauha, ovat vanhemmat päättäneet, että lasten kotiin ei mene uudet kumppanit.

    Sinä menit tekemään tyhmän tempun nostamalla metelin ja vaatimalla itsellesi oikeuksia, joita sinulla ei oikeastaan ole. Olet saanut yöpyä ja käydä lasten kodissa vain entisen vaimon suostumuksella ja harvinaisen suvaitsevaisuuden tähden. Nyt siihen tuli muutos aikuisten vuoksi ja te kostatte lapsille.

    Isänsä kotiin lapsilla on aina oikeus tulla. Sen pitäisi olla myös lapsille toinen koti, vaikka miten se sinunkin kotisi on. On täysin väärin kieltää heidän tulonsa, olivatpa he sitten kiinnostuneita sinne tulemaan taikka ei. Se oli todellinen moka sinulta!!
    Se tulee pakostakin jättämään jälkensä niin mieheesi kuin lapsiinkin, jos he tuosta kiellosta tietävät. Toivottavasti eivät.

    Jos olet aiemmin antanut joulu-ja synttärilahjoja, jatka hyvä ihminen sitä tapaasi!! Jos osoitat kaunaasi vielä silläkin, ei teille voi ennustaa hyvän suhteen jatkuvuutta miehesi kanssa ja välit lapsiin menetät varmasti.

    On tuhat parempaa tapaa hoitaa tilanne aikuisten kesken. Sinä et oikeastaan ole oikeasti edes loukattu tässä, kyllä se on lasten äidin uusi kumppani ja äiti itse.

    Tekisi mieli tukistaa sinua ihan vanhanaikaisesti, sillä sinä kiukuttelet nyt kuin pahainen kakara.
     
  19. Kuinka pitkälle Vierailija

    niitä myönnytyksiä äiti/isäpuolilta oikein vaaditaan?
    Kai lapsiltakin voi odottaa jotain vastaantuloa ja edes asiallista käytöstä.
    Heidän pillinsä mukaanko 4 aikuista joutuu tanssimaan?

    Kuulepas ap, mitä jos ottaisit yhteyttä siihen äidin mieheen, pokaisit hänet ja jättäisitte entiset puolisot kärvistelemään omakasvattamiensa hirviöiden kanssa?
     
  20. Jahkaillaan Vierailija

    Tässä ko. tapauksessa ei ole kysymys tuosta, luepas aloitus ja muutkin ap:n kommentit.

    Ongelman kehittivät aikuiset, kun lapset eivät pitäneet äidin poikaystävästä.

    Jos nämä aikuiset riitelisivät tasapuolisuudesta, niin koska isän uusi nainen sai käydä lasten äidin ja lasten yhteisessä kodissa, jopa yöpyä, niin tasapuolisuuden nimissä äidin olisi pitänyt voida mennä vastaavasti lasten isän ja tämän uuden puolison kotiin vaikka yöksi lasten kanssa.

    Veikkaanpa, että ap ei ole sallinut edes lasten äidin olevan heidän kodissaan keskenään lasten kanssa?

    Lasten vanhemmat ovat ratkaisseet tilanteen siten, kuin se parhaiten toimii ja on sekä lapsille että vanhemmille sopiva. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.

    Isän uuden koti on rauhoitettu vain heille (jossa lapset eivät ole viihtyneet aiemminkaan isommasti) ja äidin koti hänelle lapsineen. Koska vanhemmat ovat täysin asiallisissa ja hyvissä väleissä ja luottaa toisiinsa, isä voi tavala lapsia heidäen omassa kodissaan. Eikö se ole lähes ihanteellista?

    Toki korostan edelleen sitä, että isän koti on lasten toinen koti, jonne täytyy voida tulla milloin vain. Ei vanhemmuudelle tule rajoja eron tai uuden puolison myötä. Vanhemmuus on ja pysyy, vaikka mitä tapahtuisi. On ihan eri asia, jos toisessa kodissa on erilaiset tavat kuin toisessa, sehän on itsestään selvää.
     
  21. Minusta tässä eniten särähtää se, että AP:n mies ei halua keskustella asiasta enempää. Siinäkö on hänen vuorovaikutustaitonsa? Suhteen ongelmista selvitään vain yhdellä keinolla ja se keino on KESKUSTELU. Jos mies on niin törkeä, ettei tajua, että ikävistä asioista keskustellaan niin moneen otteeseen, että ongelma saadaan ratkaistua jollakin kompromissiratkaisulla, niin en yhtään ihmettele, että hän on jo kertaalleen eronnut.

    Jos mies ei tajua sitä, että virheistään pitää oppia (tässä: puhumattomuus), niin ei ihme, jos tämäkin asia kehittyy eroksi saakka. Sitten on miehen hyvä surkutella, kun vika oli taas naisessa...
     
  22. Ei ei ei. Uusperheessä oleminen ei ole koskaan samanlaista kuin ydinperheessä. Lapsen edut on otettava huomioon, MUTTA sinun kuuluu olla tasavertainen aikuinen ja kumppani miehellesi. Tarinasi on uskomaton, tunnen useita uusioperheitä ja niissä talläinen peli ei tulisi kuuloonkaan. Lapset eivät määrää sääntöjä, ne sovitaan aikuisten kesken. Miehelläsi ei ole mitään "järkevää" syytä sulkea sinua ulkopuolelle suuresta osasta elämästään. Mikäli olisit tasavertainen kumppani, niin lapset "laitetaan" hyväksymään sinut. Tässä on nyt jokin pahasti pielessä. Voisiko miehesi suunnitella paluuta entiseen elämään ??? Lue ihmeessä Huonetta vai perhettä-kirja. Hae pikaisesti apua vaikka uusperheliitolta, josta saat neuvoa tilanteeseen. ÄLÄ jää roikkumaan vuosiksi ja ihmettelemään tilannetta. Homma haiskahtaa syvästi.
     
  23. Muistetaan nyt kuitenkin, että luemme vain tämän uuden vaimon kertomaa tarinaa. Jos isä tai lasten äiti kirjoittaisi toista puolta, totuus olisi jossakin puolivälissä.

    Uusi vaimo loukkasi hyvin syvästi lasten isää, kun kielsi lapsia tulemasta heidän yhteiseen kotiinsa. Siltä pohjalta ymmärrän, että hän teki rajat selväksi, koska todella tätä uusiovaimoa oli kohdeltu siihen saakka tosi hyvin ja suvaitsevasti.

    Ei pidä aikuisen ihmisen uudessa tilanteessa töksäyttää, mitä sylki ensimmäisenä suuhun tuo. Olisi pitänyt ajatella ensiksi kokonaisuutta, syitä, miksi käytäntö muuttui. Se olisi selvinnyt hyvin helposti, jos olisi esittänyt asiallisesti oikeat kysymykset.

    Lapset ovat täysin väärä kohde osoittaa loukkaantumistaan, kuten tämä uusiovaimo teki. Isän ja lasten on todellakin luontevinta olla yhdessä lasten kotona. Vielä lisäksi siksikin, kun hänen entinenh puolisonsa ja lasten äiti saa silloin vapaata itselleen ja voi mennä uuden miesystävänsä luo.

    Tämä on todellakin viisasta menettelyä,sillä ei sinne lasten kotiin viedä poikaystäviä, seurustelun pitää olla jo tukevammalla pohjalla. Mitäs itse tykkäisitte, jos teidän lapseillenne esiteltäisiin tuon tuostakin uutta isäehdokasta?

    Minusta tässä on kaksi todellista aikuista, joka ajattelee lasten parasta eronkin jälkeen, isä ja äiti. Lapsilla on vanhempiinsa aina ensimmäinen opikeus, sitten vasta uusioilla. Kun se pidetään mielessä ja rakennetaan elämä kumppanin tilanne tietäen, on kaikilla kohtuullisen hyvä olla.

    Lasten suosiota ei tarvitse kalastella eikä kiilata tekemään itsestään suosikkia vanhemman kustannuksella. Anna ap siis isän nauttia lapsistaan rauhassa, kyllä tilanne vielä muuttuu ja sinäkin pääset mukaan. Hillitse haluasi olla suosikki, taustalla toimien olet oikeammassa asemassa heidän suhteensa. Sieltä käsin sinua kunnioitetaan enemmän sekä lasten että aikuisten taholta.

    Ole tyytyväinen siitä, että olet tavannut näin vastuuntuntoisen miehen. Se heijastuu varmasti myös muilla elämän alueilla, sinullekin, kun itse käyttäydyt vastaavasti.
     
  24. yks tavis Vierailija

    Nythän on niin, että kukaan lapsi ei ikinä halua syntyä avioerolapseksi.
    Lapsi haluaa, että hänellä on se oma äiti ja oma isä, ketkä ovat yhdessä ja rakentavat lapsille turvallisen kodin.
    Tässä on ihan selvästi ja yksinkertaisesti nyt lapset ottaneet ohjat käsiinsä - sillä he haluavat oikeat vanhempansa taas jälleen yhteen ja haluavat palauttaa sen oikean kodin.
    Siihen ei kuulu yhtään äidin tai isän exää, ainoastaan lasten oma äiti ja oma isä.
    ;Miettikääpä asiaa myös lasten näkövinkkelistä ja toiveet huomioiden.
     
  25. Niinpä niin. Minulla ei oikeasti ole lapsia mitään vastaan, ihania lapsia ovat kaikki.
    Mutta juuri tuo puhumattomuus on se seikka, mikä täällä ottaa pannuun. Asiasta ei saa enää ollenkaan keskustella, asia on kuulemma loppuun käsitelty.
    Itselläni ei ole omia lapsia, mutta jotenkin tuntuu, että kyllä nykyajan lapset saavat liian usein liikaa valtaa perheessä suhteessa aikuisiin.
    Olen keskustellut tästä tilanteesta useammankin ystäväni kanssa, ja kaikki ovat olleet kauhuissaa siitä, että jossakin perheessä lapset päättävät niin monista asioista. Yksi mieheni lapsista mököttää vaikka viikkotolkulla saadakseen tahtonsa jossakin asioissa läpi (esim. kotiintuloajat, kotibileet jne).
    Monissa tuttavien uusperheissä on isäpuoli tullut taloon, ja sellaisesta asiasta ei kuulemma edes keskustella lasten kanssa, että saako uusi mies olla kotona vai ei. Eiköhän lastenkin pidä oppia suvaitsevaisuutta ja niin edes päin.
    Ja tässä meidän "uusioperheessä" ei ole kysymys siitä että kotiin kuljetettaisiin jotakin satunnaisia kumppaneita. Molemmissa päissä on pysyvät parisuhteet, lähes viisi vuotta on ollut jo näin.

    Alunperin kun minut aina pyydettiin lasten kotiin vierailulle, niin minusta se tuntui hieman oudolta ajatukselta, mutta siihen tottui vähitellen.
    Mutta sitten yhtäkkiä elämiseen ja menoihin tuli muutos, ja on vain se toinen elämä jota mieheni elää ja meidän elämä. Se on tuntunut kovin surulliselta.
    Olen monta kertaa pyytänyt lasten äitiä meille kylään,ja kun lopulta kyläily oli sovittu, niin yksi lapsista otti ja kielsi äitiään tulemasta meille. Ilman mitään perusteluja. Kukaan muu lapsistakaan ei ymmärtänyt moista päätöstä.

    Haluaisin kyllä keskustella tilanteesta mieheni kanssa, mutta se on ehdoton ei. Ja vielä ehdottomampi ei keskustelulle muiden osapuolten kanssa.
    Ymmärrättehän, että epätietoisuudessa ei ole kiva elää. Muuta keinoa saada keskustelua aikaiseksi ei ole kuin kadota maan alle ja olla siis poissa lasten elämästä kokonaan. Ja jos sieltä päin ei sitten vuosien saatossa mitään yhteydenottopyyntöjä kuulu, niin eikös se ole selvä, että minua ei heidän elämässään tarvita?
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti