I
itkettää ja surettaa
Vieras
pian helpottaa.
Eilen mies lähti työmatkalle ja johan jo illalla isompi (erityislapsi siis ) keksi jekun jos toisenkin perä jälkeen, niin että lopulta itkin epätoivoissani ja kun lapsi tuli sisälle puhisin jo kiukusta.
Kovistelin niin kauan, että toinen sanoi miksi tekee minulle jekkuja? Syy on se, kun isä on työmatkalla ja kun hän tykkää isästä ja kun on niin tottunut isän seuraan ja että hän ei pidä minusta. Siksi hän tekee jekkuja ja metkuja. Lopuksi tuumin, että ok että kerroit, mutta silti et saa minullekaan jekkuja tehdä. On oltava kiltisti.
Vaan tuon jälkeen sama kamala meno vain jatkui. Ei meinannut millään antaa pikkusisaruksensa laskeutua unille, vaan juoksi makkariin meitä häiriköimään kolmisen kertaa ja sitten taas kova komento päälle, että toinen uskoo. Lopulta onneksi sain pienemmän unille. Yöllä kun kävin veskissä, niin penska oli vielä rullannut veskipaperin aivan levälleen ja tänä aamuna kun kyselin syytä, ei taaskaan osannut kertoa, että miksi teki noin??
Noh tänään sitten lähdimme yhteen päiväleiritapahtumaan. Aluksi tuntui kaikki sujuvankin ihan ok ja sitten sanoin lapselle, että voit nyt mennä kiertelemään täällä paikkoja. Katsoin hänen menoaan ja sitten hän kävi laiturilla. Aikansa hytkytti ja vatkutti laituria edestakaisin. Sanoin, että kohta putoat veteen ja ei ole kivaa olla loppuajan märkänä. Noh sitten lapsi temppunsa teki. Kiskoi laiturista ison kasan huonoja lautoja irti ja laituri oli sen jälkeen aivan kamalan näköinen. Komensin tenavan oitis takaisin muitten joukkoon. En puhunut koko jutusta leirinohjaajille yhtään mitään, niin hävetti ja nolotti lapsen tempaus.
Sitten lopuksi lapsi vielä jotain pientä jäynää teki niin, että komensin, että nyt sitten lähdetään kotio.
Mutta harmi kun ei tahdo arki lähteä kunnolla nyt rullaamaan - ei sitten millään. Koko ajan on vain murheellinen ja harmistunut olotila, miksi toisen pitää tehdä noita metkujaan ja temppujaan? Ei ole hääviä. Iso tenava jo - pitäisi olla kunnolla. Vaan toisaalta on pakko ymmärtää, erityislapset ovat tämmöisiä. Hällä on autismi ja ADHD.
Ikää 9vee.
Eilen mies lähti työmatkalle ja johan jo illalla isompi (erityislapsi siis ) keksi jekun jos toisenkin perä jälkeen, niin että lopulta itkin epätoivoissani ja kun lapsi tuli sisälle puhisin jo kiukusta.
Kovistelin niin kauan, että toinen sanoi miksi tekee minulle jekkuja? Syy on se, kun isä on työmatkalla ja kun hän tykkää isästä ja kun on niin tottunut isän seuraan ja että hän ei pidä minusta. Siksi hän tekee jekkuja ja metkuja. Lopuksi tuumin, että ok että kerroit, mutta silti et saa minullekaan jekkuja tehdä. On oltava kiltisti.
Vaan tuon jälkeen sama kamala meno vain jatkui. Ei meinannut millään antaa pikkusisaruksensa laskeutua unille, vaan juoksi makkariin meitä häiriköimään kolmisen kertaa ja sitten taas kova komento päälle, että toinen uskoo. Lopulta onneksi sain pienemmän unille. Yöllä kun kävin veskissä, niin penska oli vielä rullannut veskipaperin aivan levälleen ja tänä aamuna kun kyselin syytä, ei taaskaan osannut kertoa, että miksi teki noin??
Noh tänään sitten lähdimme yhteen päiväleiritapahtumaan. Aluksi tuntui kaikki sujuvankin ihan ok ja sitten sanoin lapselle, että voit nyt mennä kiertelemään täällä paikkoja. Katsoin hänen menoaan ja sitten hän kävi laiturilla. Aikansa hytkytti ja vatkutti laituria edestakaisin. Sanoin, että kohta putoat veteen ja ei ole kivaa olla loppuajan märkänä. Noh sitten lapsi temppunsa teki. Kiskoi laiturista ison kasan huonoja lautoja irti ja laituri oli sen jälkeen aivan kamalan näköinen. Komensin tenavan oitis takaisin muitten joukkoon. En puhunut koko jutusta leirinohjaajille yhtään mitään, niin hävetti ja nolotti lapsen tempaus.
Sitten lopuksi lapsi vielä jotain pientä jäynää teki niin, että komensin, että nyt sitten lähdetään kotio.
Mutta harmi kun ei tahdo arki lähteä kunnolla nyt rullaamaan - ei sitten millään. Koko ajan on vain murheellinen ja harmistunut olotila, miksi toisen pitää tehdä noita metkujaan ja temppujaan? Ei ole hääviä. Iso tenava jo - pitäisi olla kunnolla. Vaan toisaalta on pakko ymmärtää, erityislapset ovat tämmöisiä. Hällä on autismi ja ADHD.
Ikää 9vee.