S
"Surullinen"
Vieras
Mieheni löi itseltään vahingossa kirveellä jalkaterän poikki ja ei sen vuoksi pysty tekemään töitä. Kova kuume hänellä on ja ankarat kivutkin. Sitä paitsi naapurin vanha rouva sanoi miehelläni olevan verenmyrkytyksen ja että kun se ehtii sydämeen, niin mieheni kuolee.
Mieheni sijaan 3 vanhinta lasta (14v ja 13v pojat ja 11v tyttö) joutuivat lähtemään töihin savottaan monen kymmenen kilometrin päähän kotoa. Siellä he raukat joutuvat tekemään vähintään 18 tunnin työpäivää kuutena päivänä viikossa ja eväänä heillä ei ole kuin vähän pettuleipiä ja kesäytyneitä särkiä.
Sitten tämä vaatepuolikin on hirveän huonolla tolalla, lapsille ei ole päälle panna kuin vähän säkkikankaasta tehtyjä likaisia ja vanhoja ryysyjä, jotka ovat niin rikkinäisiä, että hyvä ettei lasten paljaat takapuolet lapsenpaidan alta vilku. Eivät he edes kehtaa ulos mennä huonojen vaatteiden vuoksi, vaikka täällä ei ole ketään naapureitakaan monen kilometrin säteellä ja emme ole tavanneet ketään perheen ulkopuolisia ihmisiä kuukusiin.
Sitten sekin surettaa, että nuo lapset jäävät kouluttamattomiksi, kun heillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä kouluun. Lähin koulu kun on ainakin sadan kilometrin päässä ja sinne lapsilla ei ole mahdollisuutta mennä. Tuskin heitä likaisia, rikkinäisissä vaatteissa kulkevia pikku raukkoja sinne edes hyväksyttäisiinkään. Emme me miehenikään kanssa saaneet käydä kuin pari viikkoa kiertokoulua ja rippikoulun, mutta lapset eivät saa käydä edes sitä vähää koulua.
Mieheni sijaan 3 vanhinta lasta (14v ja 13v pojat ja 11v tyttö) joutuivat lähtemään töihin savottaan monen kymmenen kilometrin päähän kotoa. Siellä he raukat joutuvat tekemään vähintään 18 tunnin työpäivää kuutena päivänä viikossa ja eväänä heillä ei ole kuin vähän pettuleipiä ja kesäytyneitä särkiä.
Sitten tämä vaatepuolikin on hirveän huonolla tolalla, lapsille ei ole päälle panna kuin vähän säkkikankaasta tehtyjä likaisia ja vanhoja ryysyjä, jotka ovat niin rikkinäisiä, että hyvä ettei lasten paljaat takapuolet lapsenpaidan alta vilku. Eivät he edes kehtaa ulos mennä huonojen vaatteiden vuoksi, vaikka täällä ei ole ketään naapureitakaan monen kilometrin säteellä ja emme ole tavanneet ketään perheen ulkopuolisia ihmisiä kuukusiin.
Sitten sekin surettaa, että nuo lapset jäävät kouluttamattomiksi, kun heillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä kouluun. Lähin koulu kun on ainakin sadan kilometrin päässä ja sinne lapsilla ei ole mahdollisuutta mennä. Tuskin heitä likaisia, rikkinäisissä vaatteissa kulkevia pikku raukkoja sinne edes hyväksyttäisiinkään. Emme me miehenikään kanssa saaneet käydä kuin pari viikkoa kiertokoulua ja rippikoulun, mutta lapset eivät saa käydä edes sitä vähää koulua.
