K
käppänä
Vieras
Nykyään käydään mahtavaa keskustelua siitä, kuinka lapset ja nuoret viettävät liikaa aikaa tietokoneen,tv:n, pelikonsolien ja kännykän parissa.Itse olen tässä viime aikoina käynyt miettimään,että miten ne lapset oikein löytävät tiensä sinne virtuaalimaailmaan ja haluavat hengailla siellä sitten tuntitolkulla?Mikä siellä on niin hienoa?Mikä siinä on niin hienoa toljottaa silmät suurina,kuinka näytöllä loikkii jokin ukkeli/otus/ötökkä/muu jännä vipeltäjä ees taas ja tekee milloin mitäkin temppuja erinäisistä taisteluista seuraavan oven luo,jonka takaa löytyy seuraava iso kirjain ja liuta tehtäviä,joita saa itse virtuaaliapunsa kanssa miettiä oikeaan ratkaisuun?
Mihin on kadonnut se hohto leluista? Täällä varmaan kaikki muistaakin ne (lelut).. Siis ne pikkuautot ja barbiet,figuurit ja legot.Ne jännät vempaimet,joiden kanssa sai itse kehittää kokonaisen uuden maailman ilman,että ukkosmyräkkä pystyisi tuhoamaan touhun sähkökatkoksella (moisen tapahtuessa kaivettiin taskulamput ja leikistä tuli vielä hauskempaa taikka sitten mentiin ikkunan ääreen kisaamaan,kuka näkee isoimman salaman).
"Niin makaa kuin petaa", sanoo vanha sananlasku.Eli me tämän elektronisen nykyajan vanhemmat saammekin syyttää vain itseämme tilanteesta (jota kukaan ei myönnä tapahtuvan omassa kodissaan).On ihan omaa syytämme,että lapsukaisemme kiinnostuvat tietokoneista yms vekottimista.Hehän näkevät pienestä pitäen,kuinka äidit ja isät istuvat koneen äärellä ja naputtelevat näppäimistöä selvästi pitäen touhustaan.He tutustuvat automaattisesti maailmaan,jossa tietoa haetaan sekunnissa netin kautta.Maailmaan,jossa koska tahansa kaiken voi laittaa paussille siksi aikaa,että joku käy pissalla.Maailmaan,jossa kuka tahansa on koska tahansa tavoitettavissa ja auta armias,jos se puhelin onkin unohtunut kotiin/kaverin luo/ravintolaan/töihin/mökille on kaikki sekaisin.Maailmaan,jossa kukaan ei kuole koskaan,koska touhun voi aloittaa aina alusta,jos elämät loppuu.
Maailma.Hah,kerrassaan loistava syypää!Ja siinähän se on!Vastaus ja synninpäästö!Nykyinen maailmahan on tuollainen.Nykyään lautapelit on siirretty konsoleille.Lelut muunneltu tietokoneiksi,kännyköiksi ja miksi-lie-i-podeiksi.Kouluesitelmiä ei tarvitse mennä tekemään kirjaston lukusaliin ja jopa opettajat sen jo koulussa sanovat,että käyttäkää internettiä (mutta varoen!),koska monissa kirjoissa on jo vanhentunutta tietoa.Jep,minäkin olen jo vanhentunutta tietoa.Minä olen edelleen sitä mieltä,että pelaamiset ovat viikonlopun hetken herkkuja.Tv:ta katsotaan korkeintaan kaksi tuntia päivässä.Kännykkä hommataan kouluikäiselle (nykyaika minussa vaatii,että saan lapseni kiinni kun niin haluan
). Ostan uskollisesti leluja jouluksi ja synttärilahjoiksi.Ja edellytän,että niillä leikitään.Ulkona ollaan niin paljon kuin mahdollista.Viimeksi mainittuun riittää,kun lupaa,että maailmaan mahtuu ääntä ja ympyrää kun juoksee,ei tie lopu koskaan.
Haa,en sittenkään pidä itseäni huonona äitinä.Olen vain vanhentunutta tietoa nykyajassa.Minä olen edelleen sitä mieltä,että lapset eivät tarvitse elektroniikkaa niin paljon kuin nykyään käyttävät.Sitä vain syydetään joka suunnasta heille ja varmaan jokainen meistä joskus valitsee aidan matalimman kohdan ja antaa houkutuksille periksi.Lapsi haluaa kokeilla pelejä ja vempaimia.Ne ovat kiinnostavia,koska kuuluvat tavallaan aikuisten maailmaan,mutta ovat kuitenkin heillekin arkipäivää.Yritä tässä nyt tasapainoilla,että mikä on mitäkin!
Olimmeko me lapsina onnellisempia kuin omamme ovat nyt?Pääsivätkö omat vanhempamme helpommalla kuin me nyt tämän kaiken vempaimiston keskellä?Enpä usko.Maailma on taas poyörähtänyt jonkin akselin ympäri,kun me pääsemme itse katsomaan maailmaa vanhmpien silmin.Tuskailemme samojen asioiden kanssa,hieman eri ympäristössä ehkä.Loppujen lopuksi kuitenkin haluamme vain lapsillemme onnellisen lapsuuden ja hyvät eväät elämään.Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä,että kumpaakaan näistä ei voi lapselleen antaa,jos aina valitsee sen aidan matalimman ylityskohdan saati,että jättäisi koko aidan ylittämättä.
Kiitos tilasta!Sain taas ajatuksen pois päästäni pyörimästä!
Mihin on kadonnut se hohto leluista? Täällä varmaan kaikki muistaakin ne (lelut).. Siis ne pikkuautot ja barbiet,figuurit ja legot.Ne jännät vempaimet,joiden kanssa sai itse kehittää kokonaisen uuden maailman ilman,että ukkosmyräkkä pystyisi tuhoamaan touhun sähkökatkoksella (moisen tapahtuessa kaivettiin taskulamput ja leikistä tuli vielä hauskempaa taikka sitten mentiin ikkunan ääreen kisaamaan,kuka näkee isoimman salaman).
"Niin makaa kuin petaa", sanoo vanha sananlasku.Eli me tämän elektronisen nykyajan vanhemmat saammekin syyttää vain itseämme tilanteesta (jota kukaan ei myönnä tapahtuvan omassa kodissaan).On ihan omaa syytämme,että lapsukaisemme kiinnostuvat tietokoneista yms vekottimista.Hehän näkevät pienestä pitäen,kuinka äidit ja isät istuvat koneen äärellä ja naputtelevat näppäimistöä selvästi pitäen touhustaan.He tutustuvat automaattisesti maailmaan,jossa tietoa haetaan sekunnissa netin kautta.Maailmaan,jossa koska tahansa kaiken voi laittaa paussille siksi aikaa,että joku käy pissalla.Maailmaan,jossa kuka tahansa on koska tahansa tavoitettavissa ja auta armias,jos se puhelin onkin unohtunut kotiin/kaverin luo/ravintolaan/töihin/mökille on kaikki sekaisin.Maailmaan,jossa kukaan ei kuole koskaan,koska touhun voi aloittaa aina alusta,jos elämät loppuu.
Maailma.Hah,kerrassaan loistava syypää!Ja siinähän se on!Vastaus ja synninpäästö!Nykyinen maailmahan on tuollainen.Nykyään lautapelit on siirretty konsoleille.Lelut muunneltu tietokoneiksi,kännyköiksi ja miksi-lie-i-podeiksi.Kouluesitelmiä ei tarvitse mennä tekemään kirjaston lukusaliin ja jopa opettajat sen jo koulussa sanovat,että käyttäkää internettiä (mutta varoen!),koska monissa kirjoissa on jo vanhentunutta tietoa.Jep,minäkin olen jo vanhentunutta tietoa.Minä olen edelleen sitä mieltä,että pelaamiset ovat viikonlopun hetken herkkuja.Tv:ta katsotaan korkeintaan kaksi tuntia päivässä.Kännykkä hommataan kouluikäiselle (nykyaika minussa vaatii,että saan lapseni kiinni kun niin haluan
). Ostan uskollisesti leluja jouluksi ja synttärilahjoiksi.Ja edellytän,että niillä leikitään.Ulkona ollaan niin paljon kuin mahdollista.Viimeksi mainittuun riittää,kun lupaa,että maailmaan mahtuu ääntä ja ympyrää kun juoksee,ei tie lopu koskaan.Haa,en sittenkään pidä itseäni huonona äitinä.Olen vain vanhentunutta tietoa nykyajassa.Minä olen edelleen sitä mieltä,että lapset eivät tarvitse elektroniikkaa niin paljon kuin nykyään käyttävät.Sitä vain syydetään joka suunnasta heille ja varmaan jokainen meistä joskus valitsee aidan matalimman kohdan ja antaa houkutuksille periksi.Lapsi haluaa kokeilla pelejä ja vempaimia.Ne ovat kiinnostavia,koska kuuluvat tavallaan aikuisten maailmaan,mutta ovat kuitenkin heillekin arkipäivää.Yritä tässä nyt tasapainoilla,että mikä on mitäkin!
Olimmeko me lapsina onnellisempia kuin omamme ovat nyt?Pääsivätkö omat vanhempamme helpommalla kuin me nyt tämän kaiken vempaimiston keskellä?Enpä usko.Maailma on taas poyörähtänyt jonkin akselin ympäri,kun me pääsemme itse katsomaan maailmaa vanhmpien silmin.Tuskailemme samojen asioiden kanssa,hieman eri ympäristössä ehkä.Loppujen lopuksi kuitenkin haluamme vain lapsillemme onnellisen lapsuuden ja hyvät eväät elämään.Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä,että kumpaakaan näistä ei voi lapselleen antaa,jos aina valitsee sen aidan matalimman ylityskohdan saati,että jättäisi koko aidan ylittämättä.
Kiitos tilasta!Sain taas ajatuksen pois päästäni pyörimästä!
