Hae Anna.fi-sivustolta

Onko Joulu muuttamassa merkitystään?

Viestiketju osiossa 'Joulu' , käynnistäjänä Talu, 21.11.2013.

  1. Jos Vierailija

    perheesi kanssa isolla porukalla, ja kirjoitat, että mitä meitä yksinäisiä närästää siinä, että jotkut viettävät Joulun perheensä parissa isolla porukalla?

    Oletko jotenkin yhteiskunnallisesti tietämätön, kun et tiedä, että suuri osa suomalaisista elää yksin, eikä suurella osalla ole ylipäätään perhettä, jonka kanssa viettää Joulua tällä isolla porukalla.

    Helsingissä 3/5 osaa ihmisistä elää tällä hetkellä yksin, ja suuri osa heistä on oikeasti yksinäisiä, henkilöitä, joilla ei ole sukulaisia.

    Meitä yksinäisiä ei närästä perhejoulusi "antiklisee". Joten nauti perhejoulustasi täysin rinnoin!

    Mutta jätä meidät ykisinäiset rauhaan, ja keskity kirjoittamaan perheidyllistäsi.
     
  2. antiklisee Vierailija

    minäkin kuulun niihin joka viettää joulun yksin ja toisin kuin sinä, minä nautin jouluistani.

    Ei minua närästä yhtään se, että joku toinen viettää perhejouluja, mutta se kitinä mitä täällä pidetään perhejouluista ja miten täällä ahdistutaan joulusta, närästää.
    Jos jollakin on joulu kuin kiiltokuvalehdestä, so what, miksi se sinua ärsyttää, nauti sinä omasta joulustasi, anna heidän nauttia omastaan.

    Minulle joulu on mukavaa aikaa koska silloin saa muutaman ylimääräisen palkallisen vapaapäivän.
    Kukaan ei tule käymään, ei tarvitse lähteä edes harrastuksiin kun kaikki paikat ovat kiinni, ei ole työvelvoitteita, ystävätkin ovat perheidensä parissa tiiviisti joulun pyhät.
    Itselleni pyjama päällä pari päivää putkeen, lämpimät tossut jalassa, pino hyviä kirjoja, hyvää ruokaa jääkaappi täynnä, ympärillä täydellinen rauha ja hiljaisuus, se on luksusta.
     
  3. HmmmmM Vierailija

    Suuri osa asuu yksin. Niin asun minäkin, mutta se ei tarkoita että olisin yksinäinen! Nykypäivänä monet avioparitkin asuvat erillään, joten eihän se mitään kerro jos tilastojen mukaan yksinasuvia on paljon ne tilastot kun ei ota huomioon kaikkea!

    Olen jo useamman vuoden miettinyt, että jos suomessa on niin paljon niitä, jotka kärsivät yksin vietetystä joulusta, niin miksi he eivät yhdistäisi voimiaan ja tekisi joulustaan mieluisaa? Miksi ihmiset eivät itse ole aktiivisia, jos kokevat jonkun asian olevan "pielessä". Onko se todella niin paljon helpompaa valittaa vuodesta toisen omaa kurjaa kohtaloaan kuin tehdä asialle jotakin?
     
  4. Tuikku Vierailija

    Yleensä kierrämme jouluna miehen vanhempien ja minun vanhempien luona. Kolme päivää, kolme eri taloa. Olen helpottunut, että isäni lähtee puolisonsa kanssa tänä vuonna matkoille, yksi talo vähemmän kierrettävänä = enemmän yhteistä aikaa kotona mieheni kanssa. Kuitenkin, kun kaikki asumme pk-seudulla, olemme halunneet nämä kierrokset tehdä, koska joka taloon meitä odotetaan. Asetamme aikatauluja kuitenkin oman mielemme mukaan. Menemme silloin, kun meille itsellemme sopii. Miehen kanssa lahjomme toisemme kotona kahdestaan ilman kummankaan vanhempia tai sisaruksia. Lahjojen ostaminen stressaa joka vuosi hieman, mutta ei kuitenkaan liikaa. Joululahjojen antaminen on meille vain tosi tärkeä traditio, josta emme halua luopua. Ei ole aina edes tavaralahjoja, vaan sellaisia, joiden tiedetään jollain tavalla ilahduttavan toista, esim. tapahtumia tai muita elämysjuttuja. Voi olla, että jossain vaiheessa lopetamme lahjojen ostamisen, mutta toistaiseksi ei ainakaan tunnu siltä.

    Miehen vanhemmat järjestävät perinteisen joulupöydän, kuusen sähkökynttilöineen ja muine joulukoristeineen. He laittavat melko arkisen joulun, jossa mikään ei tunnu minusta kovin juhlavalta.

    Oma äitini hankkii yleensä kuusen, jonka me aikuiset lapset koristelemme. Se on varmaan meille tärkeämpää kuin äidille. Haluamme ehdottomasti kuuseen elävät kynttilät. Äitimme on ajat sitten lakannut ostamasta peruna- ja porkkanalaatikoita tai kinkkua. Äitini luona emme syö ehkä niin perinteistä jouluruokaa, mutta teemme sellaisen joulupöydän, josta oikeasti pidämme. Äiti laittaa kodin täyteen joulukoristeita, mutta onneksi on viime vuosina hieman vähentänyt sitä. Äitini luona ollaan "muodollisempia". Syödään alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka ja kilistellään viinilaseja. Mieheni on kokenut sen hivenen muodolliseksi, minä koen sen turvalliseksi ja itsestään selväksi tavaksi. Eihän se tarkoita, että käytöksen pitäisi olla jäykkää tai puheenaiheiden mitenkään virallisia.

    Minun ja mieheni kotiin ei hankita kuusta eikä mitään joulukoristeita. Emme missään tapauksessa halua sähkövaloja parvekkeelle. Rakastan kynttiöitä ja niitä ostan tunnelmaa luomaan. Teemme perussiivouksen, jotta kotona on mukava olla. Ihanaa, että tänä jouluna saamme olla kotona kahdestaan viime vuosia enemmän. Minulle tunnelmaa luo juuri se yhteinen aika, kynttilän valo ja joulumusiikki.

    Joka tapauksessa lapsuuden joulut lahjameren keskellä vekkihame päällä ja perinteinen joulupöytä laatikoineen, kinkkuineen ja pipareineen tuntuvat nyt tosi kaukaisilta. En tiedä, millainen joulu naistenlehdissä on, mutta "perinteikkäitä sukujouluja" en halua viettää. Joulumme on paljon vähemmän materiaa ja perinteitä kuin lapsena, mutta enemmän lämpöä, makuja, tuoksuja hieman toisenlaista tunnelmaa. Olen harkinnut, että voisimme jonain vuonna lähteä itsekin matkalle jouluksi olemaan kahdestaan. Tuntuu liian tylyltä, että emme suostuisi menemään vanhempiemme luokse, jos olemme kotona. Aika näyttää, millaisia jouluja vietämme sitten, jos saamme lapsia. Toivon kuitenkin, että lapseni oppisivat tuntemaan joulussa jotain muutakin tärkeää kuin lahjat.
     
  5. Laxmi Vierailija

    Voi hyvän tähden teitä, ei kai KUKAAN ajattele ammattia valitessaan sitä, joutuuko siinä olemaan jouluna töissä vai ei!!!! Ammatit valitaan nuorina eikä silloin mietitä, mitä joku sukuun kuuluva silloin vielä ihan voimissaan oleva täti tekee jouluna! Se tätihän voi siinä vaiheessa vielä tehdä itsekin erilaisia valintoja elämässään. Vaikka menisi naimisiin ja hankkisi vielä perheen itselleen tai jotain muuta.

    Ja tällainen yksinelävä 90-vuotias täti voi tulla kuvioon vasta sen jälkeenkin, kun on ammatit ja työpaikat jo hankittu. Se tätihän voi vielä olla ihan perheellinen ihminen, joka sitten vasta vähitellen menettää perheenjäsenensä, tavalla tai toisella. Ei kukaan voi tietää, miten asiat tulevat menemään tulevaisuudessa.

    Jos pitäisi ajatella etukäteen, että hei, en voi ruveta mieliammattiini sairaanhoitajaksi, koska tuo yksi vanhempi sukulaiseni saattaa joskus elämässään olla yksinäinen ja minun on oltava hänen kanssaan joulut, niin luuletteko sen olevan ihan realistinen ajatus?

    On lukemattomia ammatteja, joissa joutuu työskentelemään iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Ilman heidän työpanostaan ei yhteiskunta toimisi, ajatelkaa vaikka palomiehiä, poliiseja, lääkäreitä, sairaanhoitajia, ambulanssinkuljettajia, hotelli- ja ravintolatyöntekijöitä, taksiautoilijoita, radio- ja tv-työntekijöitä, pappeja ja kanttoreita jne jne. Pitäisikö heidän ammattia valitessaan miettiä tarkkaan kaikki sukulaisensa, onko heissä mahdollisesti sellaisia, jotka saattaisivat myöhemmin olla yksinasuvia ja yksinäisiä ja tarvita jouluseuraa?
     
  6. Asiat ajatellut Vierailija

    Kyllä varmaan monikin ajattelee. Ja jos on valinnut ajattelematta, voi aina asian korjata myöhemmin, jos se vaivaa. Harva ihminen nykyään toimii koko työuransa ajan samassa ammatissa.

    Siihen, onko joulu muuttamassa muotoaan - joulunvietto, niinkuin muutkin asiat elävät ja muuttuvat sen mukaan, mikä ihmisistä hyvältä tuntuu tai mitä kulloinenkin aika siihen tuo. Meillä monella onneksi on mahdollisuus valita, miten joulumme vietämme. Kaikilla valitettavasti ei.
     
  7. Tuikku Vierailija

    Laxmin listaan lisänä: Koska kaupan aukioloa on säädetty kuluttajaystävällisempään suuntaan, nykyisin myös kaupanalan töissä joutuu työskentelemään jopa vuorokauden ympäri, jouluaattona, juhannusaattona jne. Huoltoasemien nimellä toimivat ruokakaupat (esim. se koko Suomen kattava peukkuketju, kuten tiedätte) on auki vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Työntekijät joutuvat pakostikin tekemään ilta-, viikonloppu-, yö- sekä juhlapyhätöitä enemmän kuin haluaisivat. Kukaan ei tee vuorotyötä vuorotyön ihanuuden vuoksi. Minusta on julmaa sanoa, että pitäisi miettiä ennen kuin ryhtyy / pitäisi myöhemmin jopa vaihtaa alaa.

    Itsekin olen työpaikassa, jossa voin valita, haluanko olla vapaalla joulun vai uudenvuoden. Toinen on pakko olla töissä. Sama juttu pääsiäisen ja juhannuksen kanssa. Tilanne on sikäli väliaikainen, että olen tehnyt tätä työtä lukion jälkeen välivuodet ja sitten opiskelujen ohessa. Nyt tätä "omavalintaista" vuorotyötä on kestänyt kuitenkin jo viisi vuotta. Kyllä se rasittaa tietyllä tavalla perhe-elämääkin, vaikka perheeseeni ei kuulukaan muita kuin avomies + lapsuuden perhe. Vuoden päästä olen todennäköisesti valmistunut ja koulutustani vastaavassa työssä, joka todennäköisesti ei ole vuorotyö, vaikka voisi olla. Mutta vuorotyötä teen tällä hetkellä siksi, että se on yksinkertaisesti järkevää. Kivaa se ei ole. Jos voisin tehdä vain sitä, mikä on kivointa, en olisi koskaan aloittanut nykyisessä työssäni.

    Ensinnäkin, alan vaihtaminen aikuisena ei onnistu kaikilta. Toiseksi, on paljon vaikeampaa vaihtaa esim. sosiaali- ja terveysalan vuorotöistä virka-aikaa noudattavaan toimistotyöhön kuin päinvastoin. Vuorotyöntekijöissä on suuri vaihtuvuus, koska ihmiset väsyvät vuorotyöhön. Matalapalkkaisia vuorotöitä on helpommin saatavilla, jopa niitä, jotka vaativat korkeakoulututkintoja (sairaanhoitajat, sosiaaliviranomaiset jne.)

    Jos kaikki joulutöitään inhoavat vuorotyöläiset oikeasti lähtisivät tavoittelemaan säännöllisempiä työaikoja omalta / uudelta alalta, Suomeen muodostuisi entistä suurempi työttömien joukko ja vastaavasti vuorotyöläisten tarjoamat, yhteiskunnan pyörimisen kannalta välttämättömät palvelut jouduttaisiin ajamaan alas.

    Siksi on absurdia sanoa, että "itsepähän ovat työnsä valinneet" tai "aina voi vaihtaa muualle". Ei elämä ole niin mustavalkoista. Jokainen meistä asuisi mieluiten pilvilinnassa, mutta todellisuus on muuta.
     
  8. Isäni Vierailija

    miksi sunnuntaiaukiolon pitää tulla voimaan, sillä hän näki, että tämä on myyjättärien riistoa.

    En tiedä alastanne mitään, mutta kirjoituksesi on kaiken kaikkiaan hyvä nimimerkki Tuikku.
     
  9. joululahjat Vierailija

    "Toivon kuitenkin, että lapseni oppisivat tuntemaan joulussa jotain muutakin tärkeää kuin lahjat."

    Samaa minäkin toivon. Vietän nyt yksin itsenäisyyspäivää Radio Nova seurana ja äsken pakkasin matkalaukkuani. Mietin mitä ostan joululahjoiksi.

    Olen pitkän elämäni varrella viettänyt monenlaista joulua. En ala niitä muistelemaan.

    Helsingissä on paljon yksinäisiä, mutta en mieti asiaa. Moni meistä viihtyy yksineläjänä eikä kaipaa erityistä jouluseuraa. Täysin raittiina en välitä jouluviineistä. Monelle ne kuitenkin kuuluvat ehdottomasti jouluun.

    Nykyään pidän suomalaista joulua ahdistavana enkä halua viettää jouluani Suomessa.
     
  10. Laxmi Vierailija

    No en kyllä edelleenkään usko, että ammatit valitaan sen perusteella, ollaanko siinä jouluna työssä vai ei!

    Sitäpaitsi saman ammattikoulutuksen saaneet ihmiset voivat työskennellä vaikka miten erilaisissa työpaikoissa. Ja niissä voi olla aivan erilaiset työajat.

    En usko, että esim. muusikot valitsevat ammattinsa sen perusteella, joutuvatko he mahdollisesti olemaan työssä juhlapyhinä. He valitsevat ammattinsa ihan kutsumuksensa mukaan. Monet pelkästään taipumuksensa perusteella. Tunnen muutamankin muusikon, josta ei kertakaikkiaan mihinkään muulle alalle olisi.

    Nykyään ei työpaikkoja ole ihan joka oksalla tarjolla. Ei sitä nyt ihan sen takia lopputiliä oteta, että kun joutuu olemaan joulunakin työssä. Jos vaihtoehto on sitten olla vapaalla niin jouluna kuin kaikkina muinakin vuodenpäivinä, niin ehkä on parempi pysytellä työpaikassaan. Ei kuulosta kovin hyvältä nämä nykyiset uutiset siitä, kuinka ihmisiä pistetään laumoittain pihalle työpaikoistaan eikä uusia ole tarjolla. Uudelleenkoulutus ei ole mikään tae saada työpaikka.
     
  11. Diners Vierailija

    kysyttäisiin vakituisilta, että kuka haluaa työskennellä Jouluna ja kuka ei.

    Luulisi, että ainakin perheettömät työntekijät ja sijaisena työskentelevät opiskelijat ja muut nuoret ovat valmiita tekemään töitä Jouluna, sillä Jouluna saa lisineen hyvän palkan.

    Olen opiskelijana ollut kaikki Jouluni töissä, joten ainakin minä olen valmis töihin Jouluna, ja ymmärrän lisäksi, miksi perheelliset kaupan alan työntekijät eivät ole valmiita Joulutyöhön.
     
  12. Ekana tiedoksi: joulu ja muut juhlapyhät kirjoitetaan suomen kielessä pienellä.

    Opiskelijoitakin on eri-ikäisiä sekä erilaisissa työ-, perhe- ja elämäntilanteissa. Mulla on kotona ukko ja lähellä asuu omat vanhemmat ja appivanhemmat. Mä oon ollut kaupanalalla vakinaisena osa-aikatyöntekijänä 5,5 vuotta. Ensin olin kolme vuotta 24/7 auki olevalla huoltoasemalla ja nyt pari viime vuotta ruokakaupassa. Nämä työt aloittaessa mä olin iältäni jo 20 ja risat, en ihan suoraan lukiosta hypännyt kassalle. No, ekat 1,5 vuotta en opiskellut enkä seurustellut. Mikäs siinä oli töitä tehdessä. Paitsi sillon, kun tuli vappu, juhannus ja uusivuosi enkä päässy kavereiden kanssa bileisiin. Joulunakin halusin olla aaton ja joulupäivän vanhempien ja siskojen kanssa. Tapanina tietty töissä, mutta sama palkka siitä tulee kuin mistä tahansa sunnuntaista. Sitten, kun aloin seurustella ja opiskella, jouduin taas vasten omaa tahtoani uudenvuodenyöksi töihin, niin kyllä siinä itku pääsi, kun sai ne vuorolistat käteen, että taas joutuu juhlimaan vuoden vaihtumista töissä eikä poikaystävän ja kavereiden kanssa.

    Sen vaan halusin sanoa, että se, jos opiskelee, ei tarkoita sitä, että olisi töiden vuoksi valmis luopumaan perhe- ja muista ihmissuhteistaan ja sosiaalisesta elämästä. Vielä se, että koulussakin on tiukka tahti ja jouluna on se pari viikkoa aikaa hengähtää opiskelista, niin ei sitä halua kokonaan töissä olla. Opiskelijat työpaikalla on käärmeissään siitä, että perheelliset ei tee edes iltatöitä tai viikonloppuja. Mitä vanhempia opiskelijoista tulee, sitä enemmän osaa arvostaa myös vapaa-aikaa juhlapyhinäkin. Kyllä sitä rahaa tienaa riittävästi (ja opintotukiin nähden jopa liikaa) vuoden mittaan muutenkin. Jopa sinkkuna elelevä bestikseni haluaa olla jouluna vapaalla, jos mahdollista, ja mennä äidilleen. Mutta ei hänkään ole enää ihan parikymppinen.

    Jos olisin 18-vuotiaana saanut valita pyhäkorvausten ja vapaiden välillä, olisin mä varmaan töitä tehnyt, ja teinkin ne ekat pari vuotta, jotka olin huoltsikalla duunissa, mutta silloin oli elämä muutenkin toisenlaista. Nyt on ikää melkein kymmenen vuotta enemmän, kotona mies ja vilpitön halu viettää joulua hänen kanssaan, kun joulu on. Elämäntilanteet, arvot ja asenteet muuttuu n. 20-30 ikävuoden välillä tosi paljon ja yllättävän nopeasti.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti