Onko kellään muulla ollut loppuraskaudessa tällaista?

["odottaja"]

Kun siis on se pesänrakennusvimma. Nyt rv 30+5. Mutta kun on supistuksia, eikä oikeen voi siivota eikä järjestellä, vaan pitää levätä. Tekis niin mieli jo järjestellä lapsen huonetta. No, käyttöä sille ei vielä tule, kun vauva nukkuu meidän kanssa aluksi. Onhan toi huone vielä vaiheessa muutenkin, mutta kun olis inspiraatiota ja ideoita! Mitään stressiä en tästä ota, mutta hieman harmittaa. Olis kiva tehdä siitä jo leikkihuone.

Vauvan tarvikkeista suurin osa on jo valmiina. Osasin ennakoida. Aloitin järjestelyt siinä raskauden keskivaiheilla, kun energiaa oli, olo oli mahtava ja ajattelin että loppuvaiheessa ei ehkä jaksa. Kertokaa mulle miten maltan levätä ja unohtaa koko leikkihuoneen.

 

[Nti_Elokuu]

Kyllä mulle ainakin iski melkoinen pesänrakennusvimma. Piti kovasti touhuta kaikki vauvan tavarat oikeille paikoilleen ja teki mieli laittaa kotia muutenkin.

 

[-]

Mä vaan nukuin, kun en muuhun kyennyt. Sitten kun tultiin vauvan kanssa kotiin, tuli itku. Kaikki oli niin epästeriiliä ja matotkin väärän väriset. Eli touhua ihmeessä jos jaksat, lapsen kanssa et niin hyvin ehdi

 

["odottaja"]

No kun... Tekis niiin mieli laittaa kotia, mutta oon pakkolevossa supistusten takia. En malttais lepäillä, mutta heti kun jotain teen, alkaa supistukset...

 

[Kärppänä heinälatoon]

Oltiin asuttu tässä talossa himpun vajaa vuosi ennen kuopuksen syntymää eikä mua ollu viime metrejä lukuunottamatta koskaan harmittanu liikaa se, ettei meillä ollu verhoja joka huoneessa ...tai muutkaan keskeneräiset seikat.

Mut ans olla, kun synnytys lähestyi. Ompelin joka huoneeseen verhot (vähintään lyhensin vanhoista, jos en alusta asti uusia tehny), vauvalle piti ommella sitä ja tätä ja sisustusta piti kohentaa sieltä sun täältä. =)

Sen koommin ei ookaan taas juur mittään tapahtunu.

 

[Kurmeli]

Minulla toi on mennyt niin pahaksi, että vaikka oon kuinka väsynyt ja puhki ja supistelee niin en pydeähdy sitten ollenkaan

Jos saan jotain päähäni, niin se asia hoidetaan just eikä melkein sillä sekunilla ! Kämppä on kokenut melkoisia uudistuksia tässä viime aikoina. Kun minä sain päähäni, että keittiön pöytä on väärän värinen ja haluan uudet tuolit sekä sellaisen vanhan puusohvan sinne niin avot, jo olinkin seuraavana hetkenä hiomassa isoa pöytää ja hankkimassa uusia kalusteita... noh, nyt on valkoinen pöytä meillä, uudet tuolit sekä sohva sen ympärillä

- Kurmeli ja Vormulavauva 31+3

 

[Kärppänä heinälatoon]

Minulla toi on mennyt niin pahaksi, että vaikka oon kuinka väsynyt ja puhki ja supistelee niin en pydeähdy sitten ollenkaan

Jos saan jotain päähäni, niin se asia hoidetaan just eikä melkein sillä sekunilla ! Kämppä on kokenut melkoisia uudistuksia tässä viime aikoina. Kun minä sain päähäni, että keittiön pöytä on väärän värinen ja haluan uudet tuolit sekä sellaisen vanhan puusohvan sinne niin avot, jo olinkin seuraavana hetkenä hiomassa isoa pöytää ja hankkimassa uusia kalusteita... noh, nyt on valkoinen pöytä meillä, uudet tuolit sekä sohva sen ympärillä

- Kurmeli ja Vormulavauva 31+3

Mulla oli sama vika: en osannut pysähtyä lainkaan, kun sain jotain päähäni. Menin, menin, menin ja tein. Jopa enemmän kuin jaksoin. =)

 

["odottaja"]

Eli ootte kuitenkin laitelleet kotia supistuksista ja kivuista huolimatta? Eikä ole syntynyt ennen aikojaan?