Onko kukaan hankkinut lasta (tietyllä hetkellä) työuupumuksen takia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja opiskelija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja opiskelija:
Alkuperäinen kirjoittaja Nalkuttava Talonmies:
16 vuotta opiskelua on 9 vuotta peruskoulua + 3 vuotta lukiota + 4 opiskelua?

Meneppäs vaikka töihin vaihtelun vuoksi, se tuo mukavasti rahaa kotiin, vaihtelua opiskeluun ja työkokemusta.

Oikein laskit :) Mutta tosiaan lukio + yliopisto ilman mitään taukoja on ollut aika raskas paketti.

mä en laskisi peruskoulua opiskeluksi. enkä oikein lukiotakaan.. tolla laskukaavalla oon opiskellut putkeen 9 vuotta peruskoulua + 3 vuotta lukiota + 3,5 AMK + 8 v yliopisto = 23,5 v. ja siis kaikki lomat olin töissä varsinaisena opiskeluaikana (amk + yliopisto) ja lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin.

sinuna lukisin ne pari vuotta, en ainakaan itse olisi enää jaksanut lapsen kanssa opiskella.
 
Mä olen niin "vanhanaikainen" etten tekisi lasta parantamaan parisuhdetta enkä myöskään pelastamaan opiskeluilta... Jos alkaa epäröidä omaa alaansa, niin kannattaa tosiaan käydä ohjaajan juttusilla tai pitää vaikka tosiaan välivuosi töiden merkeissä ja etsiä itseään. Mä olen sitä mieltä, että lapsen tekeminen vain siirtää ongelmia.

Jos opiskelu nyt tökkii, niin mieti millaista on opiskelu lapsenhoidon ohella...
 
Alkuperäinen kirjoittaja opiskelija:
Alkuperäinen kirjoittaja näin meillä:
Ja vielä tohon raha-asiaan, jos saat minimiäitiyspäivärahan, niin tiukkaa varmaan tulee olemaan. Jospa menisit hetkeksi töihin, siis puoleksi vuodeksi, saisit sitten paljon paremman äp-rahan, niin ei olis niin kituuttamista.

Tuo on kyllä totta, ja ihan kylmää faktaa mistä ei pääse mihinkään. Olin opiskelujen ohella kaupassa töissä viimeiset puolitoista vuotta (+kesät) mutta opiskelujen käytyä rankemmiksi lopetin.

Koen jotenkin että en olisi vielä valmis hakemaan työtä omalta alaltani. Lukion papereilla taas pääsisin takaisin kaupan kassalle - se palkka taas ei tuloja NIIN valtavia summia lisäisi, että viitsisin käyttää puolta vuotta pelkästään kaupassa työskentelyyn.

Niin pelkkää matikkaahan se on =). Mä tein raskausaikana kahta työtä, ja vuorolisät päälle, tein kylläkin samalla viimeisiä opintoja, mutta raadoin kun hullu, koska äp-raha maksetaan niiden tulojen mukaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin meillä:
`` :Miksi opiskelit amk:n päälle vielä yliopistossa??

Eri alaa, mutta kuitenkin sen verran samaa, että amk-tutkinnosta oli hyötyä.. vaihtaahan ihmiset useinkin ammattia. ja siksi yo-opiskelut kesti noin kauan, kun olin oman alan kokopäivätöissä viimeiset 3 vuotta enkä saanut vikoja tenttejä suoritettua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saippuasuu:
Mä olen niin "vanhanaikainen" etten tekisi lasta parantamaan parisuhdetta enkä myöskään pelastamaan opiskeluilta... Jos alkaa epäröidä omaa alaansa, niin kannattaa tosiaan käydä ohjaajan juttusilla tai pitää vaikka tosiaan välivuosi töiden merkeissä ja etsiä itseään. Mä olen sitä mieltä, että lapsen tekeminen vain siirtää ongelmia.

Jos opiskelu nyt tökkii, niin mieti millaista on opiskelu lapsenhoidon ohella...

Ymmärrän pointtisi, tuossa on paljon ajattelemista. Sepä se, kun tietäisi varmuudella että tämä opiskelu-uupumus on vain väliaikaista. Luulisin niin, mutta toisaalta koska minulla on sellainen olo etten todellakaan tajua koko alasta mitään (vaikka tenteistä ja palautetuista tehtävistä hyviä arvosanoja muka saankin) eikä ole sellaista "intohimoa" kuin muilla samoja kursseja käyvillä (itseäni siis keskimäärin vanhemmilla ja kokeneemmilla ja elämää enemmän eläneillä) opiskelijoilla on, tuntuu vähän että entä jos sitä ei sitten tulekaan.

Näitä kirjoja on mukava lukea, mutta.. kun vain ei tarvitsisi koko ajan lukea. Kun syttyisi vain se intohimo minkä näen muissa, ja kaikista tärkeimpänä.. kumpa pääsisi elämään ihan oikeaa elämää tässä välissä.
 
Jepjep, ei ollut helppoa vastausta tähän kysymykseen :) Kiitos vastanneille, kiva että tuli perusteluja puoleen ja toiseen vaikka se ei päätöksentekoa kyllä helpotakaan ;) Mutta eihän näin isojen asioiden miettimisen pitäisikään helppoa olla.
 

Yhteistyössä