Toggle sidebar

Onko kukaan teistä koskaan edes harkinnut....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja epätoivoinen!!!!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
E

epätoivoinen!!!!

Vieras
Jättävänsä/"unohtavansa" pillerit, mieheltä kysymättä? Olen epätoivoinen! Mies sanoo haluavansa ehdottomasti lapsen/lapsia, mutta vasta joskus kolmen vuoden päästä. Itse olen jo kolme vuotta potenut kamalaa vauvakuumetta ja ajatus seuraavasta kolmesta vuodesta ilman vauvaa tai edes yritystä tuntuu masentavalta. Tiedän että jos "vahingossa" tulisin raskaaksi, mies rakastaisi lasta yli kaiken... mutta pystynkö elämään itseni kanssa???? Valehdella nyt omalle miehelle, tehdä selän takana jotain niin itsekästä.
En tiedä! Haluan niiiin kovasti vauvan oman mieheni kanssa, mutta en pysty/halua enää odottaa. Suostuttelut saa vaan miehen ärsyyntymään ja ahdistumaan. Asiasta kun on jo päätetty, että odotetaan ja sitten saan haluamani... mutta vasta sitten...

Olenko paha ihminen kun edes ajattelen tällaista, saati vielä kirjoitan sen ylös.
 
Heippa, on ihan normaalia olla epätoivoinen kun oikeasti haluaa vauvaa enemmän kuin mitään muuta. Odotin itse lähes 2 vuotta vauvakuumeisena ennen kun mies oli sitten valmis hankkimaan vauvan, joten tiedän miltä sinusta tuntuu.

Mutta en usko että tuollainen keplottelu on loppujen lopuksi hyvä ratkaisu, onhan miehelläsi joku syy miksi sanoo ei, ja en haluaisi ainakaan itse tuollaista kummittelemaan omalletunnolleni. Kuinka kauan sinun täytyisi odottaa? Kyllä se aika menee jotenkin eteenpäin jos on joku konkreettinen aika mitä odottaa.

Mutta tiedän miltä sinusta tuntuu. Vaikka mieheni vihdoin 6 kk sitten suostui yritykseen ja nyt ei ole vieläkään tärpännyt, on sellainen olo että tekisin mitä vaan saadakseni vauvan.

Mutta yritä VIELÄ kerran jutella miehesi kanssa, ja aloittaa keskustelu sanomalla että tiedät ettei mies halua jutella, mutta asia on tärkeä sinulle, ja sinun täytyy puhua asiat suoraksi. Kysy haluaako mies vauvan "joskus" vai vuoden päästä? Mitä mies pelkää, vapauden menetystä tms..? Kerro myös painostamatta ja syyllistämättä miten paljon asia painaa sinua ja miten paljon asia sinulle merkitsee.

Tsemppiä, ja koeta pysyä "kovana" ettet sorru tuohon temppuun! Pahimmassa tapauksessa tuollaisen keplottelun jälkeen voit jäädä yksinhuoltajaksi ja menetät rakkaan miehesi, sen sijaan että odottaisit vielä jonkun aikaa.
 
Muuten täällä olevassa Ajatuksissa-ketjussa on muita jotka odottavat miehen kypsymistä, vaikka haluaisivat jo vauvan. Toinen ketju, jossa on muita "kohtalotovereita" on ainakin Helistimen sivuilla. Noissa ketjuissa voi ainakin purkaa ajatuksia, se voi säästää miesparkaa välillä :)

http://www.helistin.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=9959
 
Kiitos kovasti vastauksesta.
En ole koskaan valehdellut miehelleni mistään, joten en usko että pystyisin elämään tuollainen valhe hartijoilla. Silti se liikkuu mielessä.

Mies on valmis hankkimaan lapsia 2010 vuonna. Laskee asian kuulemma talouden kannalta ja siten, että on mielestään silloin tarpeeksi vanha huolehtimaan lapsesta ja elänyt jo "villin nuoruuden". (Tällä hetkellä molemmat ollan 24v.) Ymmärrän pointin, mutta vaikea ajatella järjellä kun on jo pari vuotta "kärsinyt" vauvakuumeesta. Haluaisin vaan niiin... Niinkun varmaan moni muukin.

Mukava kuulla, että sinä oot jaksanu oottaa ja ootte nyt yhdessä lähteny yrtitykseen. Ei voi kun olla kateellinen...mutta myös onnellinen teidän puolesta. Ja eiköhän se kohta tärppääkin. Varmasti.
 
...kun olisi niin hyvä muistaa, ettei lapsia hankita, vaan saadaan. Jos saadaan. Ja joskus luonto oikeasti hoitaa homman, ehkäisystä huolimatta (kaksi tapausta kaveripiirissä lähiaikoina, eikä kyseessä ollut "vahingossa unohdettu ehkäisy"). Mutta toivotaan, että niitä lapsia saamme kaikki ketkä niitä haluamme! Tsemppiä!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa