Toggle sidebar

Onko moraalisesti oikein hankkiutua raskaaksi, jos on vakava perinnöllinen sairaus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja helljeah
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

helljeah

Vieras
Ja jos on, niin millainen todennäköisyys on vielä ok? Tai miten suuri todennäköisyys/ millainen sairaus ei olisikaan enää ok?

Kaikkea voi voi ennakoidan ja terveenä syntynytkin lapsi voi saada jälkitautina vaikka mitä, mutta minusta on aika epäreilua ehdoin tahdoin hankkiutua raskaaksi, jos esim. 50% todennäköisyydellä syntyvä poikalapsi perii saman karmean ja kaikkeen vaikuttavan sairauden kuin äitinsä/isänsä.

Miten joku voi olla niin itsekäs? Vanhemmuus ei ole perusoikeus.

Vielä pahempaa on käyttää väärin alkoholia/lääkkeitä/huumeita raskausaikanaan.
 
Tuskin kukaan moraalinen ihminen on sitä mieltä, että 25 % riski jälkeläisen vakavaan perinnölliseen sairauteen olisi tilanne, jossa lapsen hankkiminen on hyväksyttävää.
 
Niin,mulla on kolme lasta,joista kahdella on vakava sairaus.50%periytyvyys.Oisko jotain kysyttävää.Enkä kyllä koe tätä itsekkäänä tekona.Itsekästä olisi ollut tehdä abortti.Lateni omaishoitaja olen.
 
Karmea, kaikkeen vaikuttava sairaus on näissä kahdessa erillisessä tapauksessa ollut jo pikkulapsesta lähtien ja koko ajan pahenevana. Toinen tarvitsee avustajaa jatkuvasti, toinen selviää apuvälineiden ja puolison avulla. En halua mainita sairauksia (eri, mutta samantyyppiset) tässä, koska molemmat ovat omalla nimellään ja blogillaan netin syövereissä ja minä taas en. Keinohedelmöityksella saivat molemmat lapset alkunsa ja toisessa onneksi syntyi tyttö. Mutta pojan vanhempi vielä pohti, että ei halua tietää jos ei oireita ole. Kun on aiemmin kirjoittanut, mitä helvettiä elämä vaikeuksineen on ollut ja miten kauheaa oli, kun diagnoosin sai vasta 10 v päästä oireiden alkamisesta. What?
 
Nykyään voi tehdä alkiodiagnostiikkaa aika monen taidin suhteen jos vaan taudin aiheuttava geenivirhe on tiedossa. Siis ivf:ään valitaan vaan terveet alkiot. Abortti sen sijaan on sen verran rankka kokemus että siihen ei ketään varmasti voi pakottaa.
Tietysti aika karmeaa jos tuollainen tauti osuu perheeseen jossa ei vakaumuksellisesta syystä ole ehkäisyä käytössä. Kun niitä terveitäkin lapsia pitäisi jaksaa hoitaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja karmea äiti;30435836:
Niin,mulla on kolme lasta,joista kahdella on vakava sairaus.50%periytyvyys.Oisko jotain kysyttävää.Enkä kyllä koe tätä itsekkäänä tekona.Itsekästä olisi ollut tehdä abortti.Lateni omaishoitaja olen.
Click to expand...

Mikä sairaus on kyseessä? Miten se vaikuttaa arkeen?

En tuomitse, olen vain utelias.
 
Itsekäs teko?Eihän niitä lapsia itseä varten tehdä?Ja kyllä vammaisesta/sairaasta lapsesta on tuplaten suurempi "vaiva"kasvattaa ja hoitaa kun tavallisen lapsen kanssa,ei sellaisen äiti/isä kovin itsekäs voi olla.
 
Ennen raskaaksi tuloa molemmat voivat teettää DNA-testin ... http://www.parents.com/getting-pregnant/genetics/tests/genetic-testing/ .. ei maksa paljoa.

Kysymykseen vastaisin siten, että jos tietää riskin olevan suuri, suosittelisin juttelemaan vastaavaa sairautta hoitaneiden vanhempien kanssa ja arvioivan, kykeneekö itse sellaiseen. Mikäli kykenee, niin siitä vaan. Onhan se elämää lyhytkin elämä ja elämän laatukin on loppujen lopuksi sivuseikka, jos rakastaa lastaan.
 
Mikäli sairaus on hoidettavissa/pidettävissä kurissa kohtuullisin keinoin minusta moraalisesti ei ole väärin hankkiutua raskaaksi. Voi jopa olla huomattavasti helpompaa hoitaa ko. sairautta kun sen mahdollisuuden pystyy ennakoimaan.
 
Kaikilla ei tosiaankaan ole periytyviä sairauksia ja he saavat kiittää paitsi sattumaa myös kenties sitä, että vanhemmatkin ovat kenties sopivia valintoja tehneet. Asennevammaisuuttakaan en perinyt. Se, että ennakkoluulottomasti on valmis tutustumaan itselleen tuntemattomiin juttuihin ei tarkoita sitä, että kaikkea tarvitsee hyväksyä. Minusta TOISEN terveyden kustannuksella pelaaminen omien itsekkäiden halujen vuoksi on aina väärin. Itsekään en lisääntyisi, jos vakavia riskejä (perinnöllisiä tai ei) olisi tiedossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vierras:
Nykyään voi tehdä alkiodiagnostiikkaa aika monen taidin suhteen jos vaan taudin aiheuttava geenivirhe on tiedossa. Siis ivf:ään valitaan vaan terveet alkiot. Abortti sen sijaan on sen verran rankka kokemus että siihen ei ketään varmasti voi pakottaa.
Tietysti aika karmeaa jos tuollainen tauti osuu perheeseen jossa ei vakaumuksellisesta syystä ole ehkäisyä käytössä. Kun niitä terveitäkin lapsia pitäisi jaksaa hoitaa.
Click to expand...

no eipä pidä paikkaansa mettä ivf:ään valitaan vain terveet alkiot,vaan siihen pyritään.Virhemarginaali oli 5% ja meille syntyi toinenkin lapsi joka oli vielä vammaisempi kun edellinen,mutta vain sen takia kun synnytyksessä sattui hoitovirhe.Esikoinen meillä on tutkitusti terve ja keskimmäisen sairaus tuli täysin puun takaa,koska meillä ei ollut edes tietoa,että kannan moista geeniä.Joten kaikkemme ollaan tehty ettei meille tulisi sairasta lasta.
 
Mikäli sairaus teettää lapselle kärsimystä, tulisi vanhempien harkita muuta tapaa perheen lisäyksen hankinnassa. Tarkoitan sijaisperhettä, adoptiota, lahjoitettuja sukusoluja tai vaikka sitä alkiodiagnostiikkaa. Ei ole moraalisesti oikein tuoda lasta kärsimään tähän maailmaan.
 
Nimimerkki karmea äiti: kysymykseni koski tahallisuutta. Toisin kun teillä. Kaikkea ei voi ennakoida. Itsekin luulen, että abortti olisi mulle tosi kova paikka. Mutta jos sikiö olisi pahasti vaurioitunut ja syntyvän lapsen elämä olisi kärsimystä päätyisin itse siihen silti. Tai niin luulen nyt.

Ihmiset ovat erilaisia ja kaikilla syntyneillä PITÄISI olla oikeus rakastavaan perheeseen. Valitettavasti se jää ikuiseksi utopiaksi.
 
Siinä vaiheessa kun on 50 % mahdollisuus, että sairaus ei periydy ja sekin mahdollisuus, että tulee tyttö, jolloin se ei puhkea, ja se toivo, että lääke sairauteen onnistuttaisiin kehittämään, niin ymmärrän toivon ja sen siivin hankitut lapset.

Moraalikysymys päättyy siihen, että uskaltaako lapsen tehdä tahallaan, jos on tietynlaiset riskit. Jos vahingossa on tullut raskaaksi, eikä abortti tunnu oikealta, niin sitä ei voida mun mielestä pitää velvollisuutena.

Ketjun kysymykseen ei ole oikeaa vastausta, voi vaan vastata että ehkä, ehkä ei...
 
Alkuperäinen kirjoittaja helljeah:
Nimimerkki karmea äiti: kysymykseni koski tahallisuutta. Toisin kun teillä. Kaikkea ei voi ennakoida. Itsekin luulen, että abortti olisi mulle tosi kova paikka. Mutta jos sikiö olisi pahasti vaurioitunut ja syntyvän lapsen elämä olisi kärsimystä päätyisin itse siihen silti. Tai niin luulen nyt.

Ihmiset ovat erilaisia ja kaikilla syntyneillä PITÄISI olla oikeus rakastavaan perheeseen. Valitettavasti se jää ikuiseksi utopiaksi.
Click to expand...

Minulla olisi ollut mahdollisuus istukkaverinäytteeseen/lapsivesinäytteeseen josta sairaus olisi näkynyt,en kuitekaan mennyt siihen,vaan luotin siihen,että lapsi on terve ja eikä se maailmanloppu olisi vaikka ei olisikaan.En olisi missään tilanteessa valmis aborttiin.Näillä mennnään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja helljeah:
Ja jos on, niin millainen todennäköisyys on vielä ok? Tai miten suuri todennäköisyys/ millainen sairaus ei olisikaan enää ok?

Kaikkea voi voi ennakoidan ja terveenä syntynytkin lapsi voi saada jälkitautina vaikka mitä, mutta minusta on aika epäreilua ehdoin tahdoin hankkiutua raskaaksi, jos esim. 50% todennäköisyydellä syntyvä poikalapsi perii saman karmean ja kaikkeen vaikuttavan sairauden kuin äitinsä/isänsä.

Miten joku voi olla niin itsekäs? Vanhemmuus ei ole perusoikeus.

Vielä pahempaa on käyttää väärin alkoholia/lääkkeitä/huumeita raskausaikanaan.
Click to expand...

Kuka sen päättää,mikä on moraalisesti oikein,sinäkö?Tiedän perheitä, jossa kaikki lapset sairastuivat yhtä lukuunottamatta perinnölliseen sairauteen, mutta varmasti saivat kokea paljon ja elää onnellisena ennenkuin sairastuivat vakavasti.En olisi mennyt tuomitsemaan äitiään itsekkäänä.Toinen ääripää on henkilö, joka ei koskaan uskalla ryhtyä parisuhteeseen tai perustaa perhettä, koska ei halua sairastuttaa mahdollisia jälkeläisiään hoidettavissa olevaan sairauteen.Häntäkään en voi tuomita. Uskon näiden olevan henkilökohtaisia asioita, joita on turha netissä paheksua tuntematta ihmisiä ja heidän henkilökohtaisia tilanteitaan:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sairauksista:
Kuka sen päättää,mikä on moraalisesti oikein,sinäkö?Tiedän perheitä, jossa kaikki lapset sairastuivat yhtä lukuunottamatta perinnölliseen sairauteen, mutta varmasti saivat kokea paljon ja elää onnellisena ennenkuin sairastuivat vakavasti.En olisi mennyt tuomitsemaan äitiään itsekkäänä.
Click to expand...
Pakkosterilointi olisi tässä tilanteessa oikeudenmukainen ratkaisu. Kellään ei ole oikeutta pakottaa maailmaan lapsia, joilla on hyvin korkea riski vakavaan perinnölliseen sairauteen.
 
Niin tuo onkin hankala juttu. Jos lapsi voi kuitenkin elää, mutta vaan sen sairauden kanssa. Mäkin kannan jotain geenivirhettä, joka periytyi myös vauvalle. Mutta sikiö ei ollut elinkelpoinen, joten oli aika selvä että tein keskeytyksen. En tiennyt geenivirheestä, ennen kuin sairas vauva osui kohdalle. Nyt on onneksi 2 tervettä lasta.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa