Ä
"äiti"
Vieras
Astuu siis meidän ovesta sisälle ja käyttäytyy kuin omistaisi koko paikan. Aaargh, ärsyttää mua ihan kamalasti!
Anoppi käy meillä noin joka toinen kuukausi, on yleensä pari päivää meillä. On vähän persoonallinen tapaus, mutta hetkittäin ihan kivakin. Mua vaan tosiaan risoo se, että astuu ulko-ovesta sisään ja aloittaa arvostelun. Meillä on liikaa tavaraa, meillä on sotkuista, meillä ei ole järkevät aikataulut lasten kanssa.
( No, meitä asuu viisi henkeä kolmiossa, vanhin lapsista on neljä, tavaraa on ihan pakostakin esim. eteisessä paljon, sotkuista meillä ei sinänsä ole, en vaan kerää leluja lattialta joka leikin välissä pois, aikataulut meillä eivät ole ehkä ihan samanlaiset kuin keskivertoperheessä, olen kotona lasten kanssa, mies menee vasta päivällä töihin ja en ymmärrä miksi lapset pitäisi repiä ylös kello kuusi aamulla, koska se vaan on tapana)
Anopista hänellä on oikeus arvostella jokaista asiaa, sitä, että olen kotiäiti, lasten lukumäärää ("ette te enää enempää voi tehdä, kyllä mieskin rasittuu siitä liikaa"), meidän haavetta omakotitalosta ja asuinpaikkaa, sitä, että minulla ei ole ajokorttia. Koska ei eletä hänen tavallaan, niin eletään siis ihan väärin.
Ei koskaan ilmoita tulostaan, edellisenä iltana ilmoittaa, että nyt sitten tulen pariksi päiväksi. Anoppi on vielä työelämässä, joten takuulla tietää milloin on lomalla. Viimeksi kun ilmestyi meille samana päivänä oli lasten hammashoitajatarkastukset ja minun olisi pitänyt kuitenkin olla häntä vastassa, ilmeisesti lapset olisivat voineet käydä yksin hammashoitolassa. Kun meillä on huseeraa ja järjestelee tavaroita oman mielensä mukaiseksi. Ei suostu syömään muiden tekemää ruokaa (mieheni on kokki), vaan tekee itse väkisin kaikille sapuskat. Ja se sapuska on aina sellaista, että se ei sovi meistä kaikille, porukasta löytyy kasvissyöjää, maitoallergikkoa, gluteenitonta ym. erilaista ruokavaliota. Mutta ei niistä väliä, kun mummo on tehnyt ruoat, niin sitä pitäisi syödä, vaikka hengen uhalla. Antaa lapsille aina allergisoivia ruokia ja koko vierailunsa antaa meille ohjeita siitä, kuinka pitäisi toimia. Ekan lapsen jälkeen sanoi, että ette saa tehdä enempää, koska ette kuitenkaan niiden kanssa pärjää. Aina on meidän kasvatusmetodeissa jotain pahasti vialla, vaikka muualta kuulee yleensä kehuja siitä, kuinka hyvin meidän lapset osaavat käyttäytyä.
Anopin vierailut meneekin siten, että minä puren poskea etten sano mitään ilkeää. Poikaansa ei kerkiä oikeastaan ollenkaan tapaamaan, koska tulee aina siten, että mieheni on töissä ja ei pysty enää vaihtamaan vuoroa äitinsä takia. Illalla mieheni tullessa töistä on anoppi jo mennyt nukkumaan, vaikka muut vielä hereillä ovatkin.
Onko teillä samanlaisia anoppeja? Vertaistukea kaivataan...
Anoppi käy meillä noin joka toinen kuukausi, on yleensä pari päivää meillä. On vähän persoonallinen tapaus, mutta hetkittäin ihan kivakin. Mua vaan tosiaan risoo se, että astuu ulko-ovesta sisään ja aloittaa arvostelun. Meillä on liikaa tavaraa, meillä on sotkuista, meillä ei ole järkevät aikataulut lasten kanssa.
( No, meitä asuu viisi henkeä kolmiossa, vanhin lapsista on neljä, tavaraa on ihan pakostakin esim. eteisessä paljon, sotkuista meillä ei sinänsä ole, en vaan kerää leluja lattialta joka leikin välissä pois, aikataulut meillä eivät ole ehkä ihan samanlaiset kuin keskivertoperheessä, olen kotona lasten kanssa, mies menee vasta päivällä töihin ja en ymmärrä miksi lapset pitäisi repiä ylös kello kuusi aamulla, koska se vaan on tapana)
Anopista hänellä on oikeus arvostella jokaista asiaa, sitä, että olen kotiäiti, lasten lukumäärää ("ette te enää enempää voi tehdä, kyllä mieskin rasittuu siitä liikaa"), meidän haavetta omakotitalosta ja asuinpaikkaa, sitä, että minulla ei ole ajokorttia. Koska ei eletä hänen tavallaan, niin eletään siis ihan väärin.
Ei koskaan ilmoita tulostaan, edellisenä iltana ilmoittaa, että nyt sitten tulen pariksi päiväksi. Anoppi on vielä työelämässä, joten takuulla tietää milloin on lomalla. Viimeksi kun ilmestyi meille samana päivänä oli lasten hammashoitajatarkastukset ja minun olisi pitänyt kuitenkin olla häntä vastassa, ilmeisesti lapset olisivat voineet käydä yksin hammashoitolassa. Kun meillä on huseeraa ja järjestelee tavaroita oman mielensä mukaiseksi. Ei suostu syömään muiden tekemää ruokaa (mieheni on kokki), vaan tekee itse väkisin kaikille sapuskat. Ja se sapuska on aina sellaista, että se ei sovi meistä kaikille, porukasta löytyy kasvissyöjää, maitoallergikkoa, gluteenitonta ym. erilaista ruokavaliota. Mutta ei niistä väliä, kun mummo on tehnyt ruoat, niin sitä pitäisi syödä, vaikka hengen uhalla. Antaa lapsille aina allergisoivia ruokia ja koko vierailunsa antaa meille ohjeita siitä, kuinka pitäisi toimia. Ekan lapsen jälkeen sanoi, että ette saa tehdä enempää, koska ette kuitenkaan niiden kanssa pärjää. Aina on meidän kasvatusmetodeissa jotain pahasti vialla, vaikka muualta kuulee yleensä kehuja siitä, kuinka hyvin meidän lapset osaavat käyttäytyä.
Anopin vierailut meneekin siten, että minä puren poskea etten sano mitään ilkeää. Poikaansa ei kerkiä oikeastaan ollenkaan tapaamaan, koska tulee aina siten, että mieheni on töissä ja ei pysty enää vaihtamaan vuoroa äitinsä takia. Illalla mieheni tullessa töistä on anoppi jo mennyt nukkumaan, vaikka muut vielä hereillä ovatkin.
Onko teillä samanlaisia anoppeja? Vertaistukea kaivataan...